Lue keskustelun säännöt.
5 ja 3 vuotiaat samaan vai eri päiväkotiryhmään... kokemuksia?
05.05.2009 |
Meillä ainakin rauhottaa kummasti kinasteluja ja menoa iltaisin, kun ovat päivisin erillään toisistaan. Päiväkodissakin suosittelivat eri ryhmiin laittamista.
Kommentit (13)
Kokemusta molemmista. Ensin lapset olivat eri ryhmissä, kun olivat 2 ja 4. Se meni ihan hyvin. Nyt samassa, kun ovat 3 ja 5 ja hyvin on mennyt nytkin. Ehkä ennemmin laittaisin samaan... mutta ei mulla siihen mitään erityistä perustelua ole. Helpompi viedä ja hakea, nopeampaakin, kun sama täti voi iltapäivällä kertoa kuulumiset molemmista ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
omasta toiveestamme. Molemmat rohkeita ja rämäpäisiä ja yhdessä olisivat varmaan vaan häiriköineet
Alussakaan ei kertaakaan mitään itkemistä ja sopeutuivat hyvin. Mielestä toiminut meillä niin hyvin että suosittelen.
+voivat välillä hakea turvaa toisistaan (myös isompi, ainakin meidän kokemuksen mukaan isompi saattoi välillä hoivata hetken pienempäänsä jos oli ikävä tai muuten hetkellisesti paha mieli)
+osaavat paremmin kertoa kotona päivän tapahtumista, kun molemmat tietää päivän kulusta
+tulee yhteisiäkin kavereita (mutta kyllä ne myös löytävät omia, oman ikäisiä kavereita)
+sisaruussuhde pysyy lujana vaikka ovat monta tuntia päivästä päiväkodissa
+meillä ainakin ovat edelleen läheisiä kouluiässäkin, pidän hyvänä, ettei "erotettu" toisistaan kun siirtyivät kotihoidosta tarhaan
-ainut miinus jonka keksin on se, että jos isompi on kovin hoivaava, niin saattaa ehkä liiaksi kantaa huolta pienemmästä. Tosin tästäkin voi keskustella päiväkodissa. Meillä ainakin opet ottivat asiakseen huolehtia ettei isompi joutunut kantamaan vastuuta pienemmän hyvinvoinnista.
Meillä isompi huolehti liikaa pienemmästä, näin hän vapautui leikkimään rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
+voivat välillä hakea turvaa toisistaan (myös isompi, ainakin meidän kokemuksen mukaan isompi saattoi välillä hoivata hetken pienempäänsä jos oli ikävä tai muuten hetkellisesti paha mieli)
+osaavat paremmin kertoa kotona päivän tapahtumista, kun molemmat tietää päivän kulusta
+tulee yhteisiäkin kavereita (mutta kyllä ne myös löytävät omia, oman ikäisiä kavereita)
+sisaruussuhde pysyy lujana vaikka ovat monta tuntia päivästä päiväkodissa
+meillä ainakin ovat edelleen läheisiä kouluiässäkin, pidän hyvänä, ettei "erotettu" toisistaan kun siirtyivät kotihoidosta tarhaan-ainut miinus jonka keksin on se, että jos isompi on kovin hoivaava, niin saattaa ehkä liiaksi kantaa huolta pienemmästä. Tosin tästäkin voi keskustella päiväkodissa. Meillä ainakin opet ottivat asiakseen huolehtia ettei isompi joutunut kantamaan vastuuta pienemmän hyvinvoinnista.
Päiväkodissa ryhmillä on yhteinen lauluhetki sekä yhteinen ulkoilu iltapäivällä. Iltapäivän ulkoleikkien ajan sisarukset leikkivät aina yhdessä, mutta aamupäivällä kumpikin leikkii omien kavereidensa kanssa.
Vapaan leikin aikana lapset saavat halutessaan myös mennä leikkimään toiseen ryhmään, mutta tätä meidän lapset ovat harrastaneet harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapset ovat sosiaalisia eivätkä välttämättä tarvitse toisistaan tukea, niin eri ryhmiin. Toisaalta, jos iso päiväkoti ja paljon lapsia, niin ehkä sitten samaan ryhmään, eri ryhmissä eivät välttämättä opi tuntemaan toistensa kavereita.
Meillä menivät sisarukset pienempinä hoitoon, 3- ja 1-vuotiaina, ja silloin menivät samaan ryhmään. Se toimi, isommasta oli paljon tukea pienemmälle ja kumpikin sai pienten ryhmän hoivapainotteista huomiota. Viime syksynä sitten tarjoutui 4-vuotiaalle mahdollisuus siirtyä isompien ryhmään. Koska lapsi on kova touhuamaan ja askartelemaan ja kätevä käsistään ja myös sosiaalisesti pärjäävä, halusimme ilman muuta siirtää hänet sellaiseen ryhmään, jossa hänellä olisi enemmän "isoja" kavereita ja ohjelmoitua tekemistä kuin siellä ihan pienten ryhmässä. Myös pk:n henkilökunta suositteli siirtoa, koska a) isommalle lapselle olisi enemmän virikkeellistä toimintaa ja b) sisarusten riippuvuus toisistaan vähenisi eli isompi sisarus "pääsee irti" roikkuvasta pikkusisaruksesta ja pienempi sisarus saa niitä omia kavereita ja oppii pärjäämään ilman isompaa sisarusta.
Tämä kuluva lukuvuosi on mennyt sitten lapset eri ryhmissä ja se on ollut ainakin meillä erinomainen ratkaisu. Isompi on kehittynyt niin sosiaalisesti kuin taidollisestikin valtavatsi, pienempi on saanut liudan omia kavereita ja - sokerina pohjalla - sisarukset viihtyvät iltaisin erinoamisesti keskenään, koska eivät ole koko ajan päivällä yhdessä! Nyt lapset ovat iältään tuon ap:n mainitsemat 5v ja 3v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaverisuhteensa eikä pienempi roiku koko ajan isomman perässä. Se on ressaavaa isommasta, kokemuksella tiedän kun olen työskennellyt sisarusryhmässä. toisaalta, jos pienempi on tosi arka, niin sitten voisi kyllä isomman seura tehdä hyvää päiväkotiin sopeutumisessa. toisaalta monissa päiväkodeissa voi kyllä käydä välillä toisella osastolla, jos meinaa ikävä yllättää.
Yhteiset hetket oli supertärkeitä, aamuvälkällä koululainen suunnisti aina ekana moikkaamaan pikkuveljeä, ja viikon kohokohta oli yhteinen hartaustuokio. Tällä hetkellä esikoinen odottaa kuudetta luokkaa, jolloin pikkuveli tulee samaan kouluun, ja tahtoisi kovasti olla veljen tukioppilas..
Mutta jos on kovin riitaisat sisrukset, silloin eri ryhmiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeinen mahdollisuushan niillä on tämä vuosi joka tapauksessa olla samassa, kun vuoden päästä alkaa isommalla eskari.
Meillä lapset aina olleet samassa ryhmässä - hoitopaikatkin on valittu sillä perusteella ettei eroteta eri ryhmiin. Ja pelkkää hyvää sanottavaa.
koska lapset saavat turvaa toisistaan. Hakemiset ja viemisetkin on helpompia niin. Omat lapseni olivat vuoden samassa pk-rymässä ja se oli koko perheen kannalta ihan huippujuttu, koska kuopus oli tuohon aikaan hyvin arka ja pelokas.