Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

onko missään tilanteessa "oikeutta" pettää?

Vierailija
04.05.2009 |

Alan jotenkin olla niin epätoivoinen. Mies ei vaan kertakaikkiaan halua seksiä. Kaikkea olen yrittänyt mutta hänen ei kuulemma vain tee mieli ja nykyään kiusaantuu/suuttuu jos edes mainitsen asiasta joten yritän olla hiljaa. En usko että pettää ja todella olen yrittänyt kaikkea minkä olisin voinut kuvitella miestä innostavan. Nyt on vaan keinot lopussa ja mietin onko sivusuhde ainoa keino jos ei halua olla loppuelämää ilman. Erota en halua.

Vinkkejä ja neuvoja?

Kommentit (49)

Vierailija
21/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet jo ottanut asian puheeksi miehesi kanssa eikä se johtanut muutokseen.

Seuraavaksi ilmoitat miehellesi, että varaat teille ajan seksuaaliterapeutille ja oletat hänen tulevan mukaan ellei halua sinun etsivän itsellesi "vakipanoa" kodin ulkopuolelta.

Mitä sitten terapiassa ilmeneekin (mies onkin homoseksuaali, hänellä on hyvin heikko libido l. 2 krt/vuosi riittää hänelle, liian matala testosteronitaso, impotenssia tms.) niin sen jälkeen voitte ryhtyä miettimään mitä asialle voi tehdä, että kumpikin voi viettää edes tyydyttävää seksielämää.

Sanonta "aviolliset velvollisuudet" tarkoittaa juuri sitä, että vaikka ei niin huvittaisikaan kuuluu seksi avioliittoon ja toisen on harrastettava sitä vaikka "velvollisuudesta".

Vierailija
22/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä mies ymmärtää jos haluaa. Voi sitten osaltaan miettiä haluaako perlastaa perheensä, kestää sun sivusuhteen tai erota.

Kerro että haluat olla miehesi kanssa ja mikä hänessä on rakasta.

Kerro että sä et voi enää elää ilman seksiä

kerro millaisia ongelmanratkaisuehdotuksia sulla on.

Kerro mitä teet jos mies ei yhdessä halua ratkaista ongelmaa.

Ja pyydät miestä miettimään oman ongelmanratkaisukeinonsa ja yhdessä sun kanssa valitsemaan mitä teette. (vaatii mieheltä rohkeutta)

Jos mies ei suostu sulla ei ole onnellista avioliittoa vaan mies joka ei rakasta, kunnioita, arvosta sinua. Éli tulet menettämään omanarvontuntosi sellaisessa suhteessa. Tai elämään yksin vaikka oletkin naimisissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta tuossa tilanteessa varmaan laittaisin miehen "seinää vasten". Eli sanoisin suoraan, miltä minusta tuntuu ja että tarvitsen seksiä, ja jos sitä ei kotoa saa, niin sitten voi olla riski että haen sitä muualta.



Eihän uhkailukaan tietty reilua ole, mutta joskus se voi herätellä.



Minä olen tehnyt näin omalle haluttomalle miehelleni (asialliseen sävyyn), ja meillä tosiasioiden iskeminen pöytään antoi molemmille tsemppiä panostaa omaan avioliittoon. Asiat lähtivät parempaan suuntaan kun mieskin ymmärsi, miten vakavasta asiasta oli kyse.

Vierailija
24/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja myös todellisuudentajusi. Jos teillä toimii fantasialeiti, niin usko pois maailmassa on paljon miehiä joita ei paneta edes pimeessä peiton alla. Vaikka olis kuinka ihana nainen. Vihaan toisia naisia syyllistäviä eukkoja.

Vierailija
25/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sää varmaan kuulut siihen porukkaan joka sylkee kahvikuppiin kun joku jää saikulle raskaana: koska "olin minäkin raskaana väsynyt muttei siitä koskaan saikkua tarttenut ottaa?!"



Et sää voi tietää mikä sun miehen jaksaminen on; vaan koska sulla on samaa PLUS sinä teet enempi kotihommia!!!

Ei saakeli, onko sun tyhmyydellä rajaa?



Ei ihme että oot menny möläytteleen miehellesi terapiasta: kyllähän sää jaksat paremmin ja sua kiinnostaa seksikin vaikka teet enempi ja oot hoikka (pitäis olla siis pantavassa kunnossa).



Mitä jos antaisit miehen olla, pyytäisit anteeksi ja nyt vaan hoitaisitte suhdetta. Onko teillä mitään haaveita ja suunnitelmia?

Vai samaa päivästä toiseen. Ei aina tartte panna kuin viimestä päivää!



22

Vierailija
26/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et sitten viitsinyt lukea ap:n tarkennusta - nykytahti on 2 kertaa vuodessa !

Jos se sinulle riittää, niin ei kyllä enemmistölle naisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap kertoi, että ensin oli seksiä 2 kertaa viikossa, sitten kuukausittain ja nyt kaksi kertaa VUODESSA. Eli ihan syystä on huolissaan.

Vierailija
28/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

lue ap:n viestit uudelleen. Olet ymmärtänyt väärin. Ja rauhoitu vähän, jooko.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli seksiä on todella se pari kertaa vuodessa, ei viikossa.



Kiitos kaikille ehdotuksistanne. Jotenkin pitäisi vaan ensin tietää mistä ongelma johtuu ennen kuin sille pystyy tekemään mitään. Tai näin minä ajattelen, Ja kun miehen mielestä asia ei ole ongelma, ja hän olisi ainoa joka pystyisi kertomaan mistä tämä johtuu, niin on aikamoinen pattitilanne.



Täytyy varmaan vielä yrittää jutella miehen kanssa ja katsoa jos hän edes ymmärtäisi että tämä on ongelma. Lisäksi voisin odottaa kesälomaan ja katsoa jos tilanne silloin helpottaa kun työstressistä saa taukoa.



Jos teillä vielä olisi omakohtaisia kokemuksia miten tällaisesta tilanteesta olette selvinneet (mieluiten pysymällä yhdessä) niin kertokaa.



ap

Vierailija
30/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos nyt "oikeuden" haluat tietää.

Keskustele nyt vaan miehesi kanssa asiasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehillä on aina mielestään oikeus pettää!! Milloin ei muijan pärstä miellytä ja milloin pillu on liian löysä ja ainahan se naapurin yh on viehettävämpi kuin oma muija! Mutta naiset eivät saa pettää - turpaan sellaisille horovituille, jotka jakaa haluaa...

Vierailija
32/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

oikeus "pettää" on vain jos yhdessä miehesi kanssa päätätte, että sinä voit ottaa sivusuhteen. Ja silloinhan se ei enää olekaan pettämistä, koska teet sen miehesi "siunauksella".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntuu, että konsensus haluttomuuden ratkaisuksi on puolison vaihtaminen, harkinnan jälkeen.



Kysyisin tätä mieltä olevilta: Miten tulisi toimia siinä tilanteessa, että puoliso sairastuu tai vammautuu? Päteekö edellämainittu "vain yksi elämä"-ohjenuora?

Vierailija
34/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä oli aika ajoin haluttomuutta puolin ja toisin ennen lasta. Jotenkin siihen aloitteen tekemiseen ja koko seksin harrastamiseen tuli sitä suurempi kynnys mitä pidempään tauko kesti. Kun sitten päätimme alkaa yrittää lasta, saimme molemmat syyn tehdä aloite ja yhtäkkiä muistimme, kuinka molemmat tykkäämmekin seksistä.



Olisiko miehen haluttomuus alkanut jostain stressistä, ajoittaisista erektiohäiriöistä, hormonitason vaihtelusta tms. ja nyt lukuisien keskustelujen jälkeen asiasta on tullut niin iso, että ryhtyminen seksiin tuntuu ylivoimaisen vaikealta.



Hankala tilanne kyllä on, jos miehesi ei suostu keskustelemaan asiasta sinun tai ulkopuolisen kanssa. Miten hän suhtautuisi, jos ehdottaisit esimerkiksi hemmotteluviikonloppua kylpylässä (onko teillä mahdollisuus saada lastenhoitaja?) ja kertoisit olettavasi mukavan päivän johtavan myös illalla seksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tilanne on silloin ihan eri, silloin ei tulla torjutuksi ja "hylätyksi" eikä toinen pihtaa vaan silloin perhettä (molempia) on kohdannut tragedia josta pitää koettaa selvitä.

Kysyisin tätä mieltä olevilta: Miten tulisi toimia siinä tilanteessa, että puoliso sairastuu tai vammautuu? Päteekö edellämainittu "vain yksi elämä"-ohjenuora?

Vierailija
36/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis aivan vaistomaisesti. Ei tietenkään päde, ei ole mitään universaaliratkaisuja kaikki mahdollisiin elämäntilanteisin. Sairastuminen ja vammautuminen ovat hyvin vaikeita tilanteita, joihin sitten suhtaudutaan erikseen. Niissä on niin monta muuttujaa, että on vaarallista mennä sanomaan mitään yleispätevää. Tilanne ei ole verrattavissa niihin vaikeuksiin jotka syntyvät, kun kahden nuorehkon, terveen, hyväkuntoisen ihmisen seksihalut eivät kohtaa.



6

Vierailija
37/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viimeksi seksiä on ollut melkein vuosi sitten. Suhteen alussa seksiä oli paljon, mutta aika nopeasti se hiipui, ensin taukoa oli kaksi viikkoa, sitten kolme ja nyt viime vuonna seksiä oli huikeat kolme kertaa. Ja viime kerrasta on se vuosi. :(

Tunnen itseni epäviehättäväksi, rumaksi ja jotenkin vastenmieliseksi. Mies vitsailee asiasta ja sanoo, että mun pitää hankkia rakastaja. Kohta olen oikeasti siinä pisteessä, että teen sen. Miehen on turha mitään mutista, koska itse on asiaa ehdottanut.

Ja todellakin ehdotin miehelleni rakastajan hankkimista, ihan vakavissani. Mielestäni seksi ja läheisyys KUULUU parisuhteeseen - joskus jopa velvollisuuteen asti. Itse kärsin vuosia vakavasta masennuksesta eikä seksuaalisuus ollut todellakaan päälimmäisenä mielessäni. Nyt on kaikki hyvin, ja miehenikin pääsee nauttimaan seksistä.

En tiedä oliko hänellä ulkopuolistasuhdetta - en usko, mutta jos oli sen hänelle suon. Seksi kuuluu parisuhteeseen pihtaus EI. Siskot hyvtät, teillä olisi paljon parempia, iloisempia, toimeliaampia ja rakastavampia meihiä jos "antaisitte" silloinkin kun itseään ei voisi vähempää kiinnostaa!

Vierailija
38/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö siihen voisi suhtautua ihan samoin. Ainakin jos haluttomuutta ei ollut yhteen mentäessä vaan se on myöhemmin tullut.

Vierailija
39/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tilanne on silloin ihan eri, silloin ei tulla torjutuksi ja "hylätyksi" eikä toinen pihtaa vaan silloin perhettä (molempia) on kohdannut tragedia josta pitää koettaa selvitä.

Kysyisin tätä mieltä olevilta: Miten tulisi toimia siinä tilanteessa, että puoliso sairastuu tai vammautuu? Päteekö edellämainittu "vain yksi elämä"-ohjenuora?

Jos puoliso sairastuu esim. masennukseen, niin kyllä siinä "pihdataan" ja "tullaan torjutuksi", joten tilanne ei juurikaan eroa muusta syystä johtuvasta haluttomuudesta.

Vierailija
40/49 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin minäkin ajattelen että jos tilanteeseen olisi jokin ymmärrettävä syy niin sen kanssa eläminen olisi paljon helpompaa. Vaikka sairaus, onnettomuus jne.



Nyt kun mies vaan sanoo että ei tee mieli niin en tiedä syytä, en tiedä miten pitäisi reagoida, voisinko auttaa jotenkin, kuinka kauan tämä kestää yms.



Olen järjestänyt muutamaan otteeseen lastenhoitajan niin että päästään kahdestaan viettämään aikaa mutta sekään ei ole auttanut. Siinä sitten tuntee olonsa vielä hölmömmäksi kun on yrittänyt järjestää jotain mieleistä, hyvää ruokaa, laittautunut nätiksi ja kun sänkyyn mennessä tulee miehen viereen ja yrittää tehdä aloitetta näteissä alusvaatteissa ja mies vaan kääntää kylkeä ja sanoo ettei huvita ja haluaa nukkua:(



ap