tunnen syyllisyyttä kun vien lapseni yöksi hoitoon

menemme mieheni kanssa ystävien häihin. tällä kertaa kahden ilman lapsia.



ap

Huomaat, että kyllä lapset pärjää.

Mä olen samanlainen ja itken aina lastn perään salaa kun ovat mummulassa yötä. Ja tykkäävät olla siellä ja mummu ja pappa tykkäävät olla lastenlasten kanssa.



Ja tärkeintä minä saan nukkua univelkoja pois!



nauti kun saat olla yön rauhassa nukkumassa tai nauttimassa olostasi muuten :)

Sinulla on varmaan suunniteltuna jotain hyvää tekemistä yökylän ajaksi. Nauti siitä. Pieni ero tekee vain hyvää. Lapsesi pärjäävät ihan hyvin.

jotenkin tuntuu vaan kurjalta kun isompi sanoi jo että tulee ikävä isiä ja äitiä. ja kun pienempi (täytti juuri 1v) menee ekaa kertaa yöksi pois kotoa, ja vierastaakin hiukan. eikä edes nuku öitä putkeen.



toivottavasti on kuitenkin äidille kovempi paikka kuin lapsille. =)



ap

päässyt jyvälle näistä ihmisistä, jotka eivät meinaa pystyä olemaan ollenkaan erossa lapsistaan. Multa puuttuu varmaan joku todellinen äitiysgeeni, kun olen pystynyt ongelmitta jättämään yökylään muutaman kuukauden ikäisestä lähtien.



Lapsi on jo nelivuotias, reipas ja tasapainoinen. Aina nukkunut yönsä hyvin, ei mikään kova itkeskelijä, joten vaikea ajatella, että olisi noista yökyläilyistä mitenkään traumatisoitunut. Mummoonsa ihanan läheinen suhde, mitä osaan arvostaa.