-------TOUKOTOIVEET JOULUA KOHTI----- VKO 51

Aika ikävää käytöstä häneltä, ei voi muuta sanoa:( Yritä jaksaa ja annan ukon kuulla kunniansa!



Meillä on ultra rv 20+6 eli aika myöhään siis. Mutta varmaan ihan ok, kun sellainen aika kerran annettiin.



pakko lopettaa alkuunsa ja mennä metsästämään pienemmän purkkaa, joka on kuulemma olkkarin matossa...



rvaT

Juu, päivä olis voinut paremminkin mennä. Äsken mies laitto viestiä,että kotiin lähtee tunnin päästä (matka itsessään kestää useamman tunnin). Mä jotenkin oon nyt yrittänyt "lepytellä" itteäni, kun tiedän,että koko viikonloppu on pilalla, jos tästä kovin suuri numero tulee. Taidan olla vaan jäätävän tyyni, ehkäpä se on nyt tässä tilassa paras vaihtoehto. Tuloskin saattaa olla parempi niin,kun se että alan huutamaan ja raivoamaan. Mutta tiedä sitä sitten.. Miehet ja niiden putkiaivot!! Ehkäpä huomenna palataan sitten tähän asiaan,kun ei ole mieskään viinanhuuruissa ja joutuu vähän tarkemmin miettimään tekemisiään. Mutta eiköhän tämä tästä.



Vauveli potki tuossa äsken oikeen kunnolla, tuntui ensimmäistä kertaa ihan kunnolla omaan käteenkin, jännää... Paitsi,että muistuu mieleen ne loppuajan potkut,että mitenhän kovaksi nämä vielä muutuukaan,ku nyt jo tulee kunnon kumautuksia. Me aiotaan (tai minä,kun mies ei pääse mukaan) ultrassa kysyä sukupuolta. Väliä ei oo kumpi tulee, mutta on se jotenkin kiva tietää.

Katoin tuossa äitiysrahalaskuria. Mulla on vähän siinä ja siinä,että onko tulot noussut puolen vuoden aikana sen 20%. Täytyy nyt tarkasti laskea. Meinaako kukaan hakea äitiysrahaa ½ vuoden tulojen mukaan? Kauanko siinä päätöksessä muuten kestää?

Me otetaan myös pakkaus, ei oo tullut säästeltyä vaatteita, vaikka lainaksi saadaankin paljon. Silti se pakkaus kaikkine tavaroineen on niin ihana saada ja tarkistella sit sisältöä.

Kysyin tuossa vanhimmalta pojalta,että onko niiden isä tietonen,että meille tulee vauva (ite en oo maininnut). No, oli se nuoremmilta kuullut ja tämä vanhin poika sit sano,että meinas pikkasen "hermoilla". Poika oli meinannut sanoa isälleen,että mitä se sulle kuuluu. Sanoin,että olisit sanonut vaan,että eiköhän meillä molemmilla oo ihan uudet elämät ja parisuhteet, että ei pitäis kyllä sen nostaa pulttia varsinkaan näiden lasten silmien edessä. Huh, huh.. Mulle ei oo maininnut mitään koko asiasta, eikä kyllä tarvikaan. Pääasia,että meidän yhteisten lasten hommat sujuu. No, nytpä tietää sekin.



Juu, mutta kyllä mä taidan hakea vaan muutaman konvehtirasian ja holittoman päärynäsiiderin ( ai että se colden capin tölkki on hyvää) ja pistää saunan päälle..ja yrittää hieman rentoutua.



Toivottavasti ei oo paljon kirjotusvirheitä, en jaksa oikolukea.



Ai niin, mulla on tasa 19 viikkoa tänään

Minkäkokoisia AngaT sun aiemmat lapset ovat olleet syntyessään?

Miimi, 20+5

Mulla on siis yksi lapsi ja se oli syntyessään 3770 g ja 51,5 cm pitkä. Ja syntyi 9 päivää etuajassa eli olis varmaan mennyt yli neljä kiloiseks, jos olis laskettuun aikaan asti mennyt. Itse olen ollut 4540 g ja 54 cm ja syntynyt täsmälleen laskettuna aikana :) Eli geeneissä on varmaan tätä suurikokoisuutta...käsittääkseni mieskin on ollut yli 4 kiloa...

AngaT 20+6

tässä ehtiny kiireoltä aina juttuja lukemaan , mut yt jospa ehtis jopa kirjotelee ku saikulla oon pari viikkoo.



piti työnantajalle paljastaa sairaslooman syy ku saikku lapussa lukee koodi joka tarkoittaa enne aikaisia supistuksia. että silleen..

oli työnantaja hiljaa ja vaisu, ehkä siksikin että tänään kaksi irtisanoi ittensä eikä palaa joulun jälkeen. et työpula pienessä yrityksessä on nyt paha ja ovet kai kiinni laitettava, kun minäkin hetken pois.



toivottavasti pääsen taas jaloilleen pian, sillä pari yötä supistellu ja päivät tuskaa ollu, et ei työstä tullu mitään, lääkäris sit tänään ja sydän äänet kuuulu vaisuna mut kuitenkin kuulu.

tarkasti kohdunkaulan tilanteen ja lääkäri meni vaisuksi, pehmentyneet reunat paljon ja lyhentynyt kanava alle kahteen senttiin. pari viikkoo sit ooli pitkä jopa 4 cm ja täysin kiinteä. eli nuo supparit jotain tehneet ilmeisesti.

siksi tässä levätään, seisoma työ kun on mulla. ja se on pahin kivu aiheuttama asento.



nyt katotaan tilanne ja kontrolloidaan et miten jatko jospa rauhottuis tilanne.



et rauhallisin mielin ja oloin olla nyt vaan.



omaa napaa nyt tuli vaan mut palailen tässä taas.



korasa ja rv 18?

..ei nyt ihan, mutta hyvin pitkälti helppo samaistua tekstiisi. Jouduin tänään kesken työpäivän pois töistä kovien vatsakipujen takia. Soitin päivystykseen, että tulenko heti vai lepäänkö ja odotellaan. No nyt odotellaan sitten. Olen ollut nyt tunnin verran kotona ja vihlonta on hieman helpottanut. Liekö sitten supistuksia vai mitä kun en tiedä miltä ne tuntuvat. No odotellaan...



Niin ja Uuniz...tuo on niin miesmäistä, niin miesmäistä. Minulla on tänään jokin kummallinen samaistumispäivä teidän kanssa. Olen nyt siis kotona lepäämässä ja mies on pikkujouluissa. Olen soittanut hänelle 23.30 asti, eli n. 2 tuntia, mutta eipä herra vastaa puhelimeen. Laitoin jo viestinkin, että olen kotona vatsakipuineni, mutta eipä ole siihenkään vastannut. Mitkään jorinat "pikkujouluissa tapahtuu" -tyyliin eivät nyt ole päällimmäisenä mielessä, vaan se onko jotain oikeasti sattunut. Mieheni vastaa aina puhelimeen, ellei ole töissä, saunassa tai uimassa :). Hullua miten nuo miehet saavatkin aina meissä naisissa aikaan mitä ihmeellisempiä tunneryöppyjä, mitähän se sitten on kun on lapsia ja varsinkin kun on teinejä..?!! Huh heijaa..

Siinä olen kyllä Uuniz täysin samoilla linjoilla, että tänään ei kannata alkaa mitään draamaa järjestämään. Viinanhuurteinen mies kun ei tosiaan ole mikään paras keskustelukumppani. Huomenna sitten nostat kissan pöydälle.



Ja kun nyt miestenmiollaamisen makuun päästin, niin jotta mikei jatkettaisi. Viime lauantaina olin ollut 10 tuntia töissä. Tulin kotiin, mies oli kavereidensa kanssa istumassa meillä iltaa, kello noin 22.00. Ei siinä mitään, kyllä meillä saa olla. MUTTA! Koira oli käyttämättä, ensin siis lenkille. Maha huusi ruokaa, mutta kukaan ei ollut vaivautunut kauppaan. Kaamea tiskivuori keittiössä, kera haisevien olut-tölkkien. Siivotessani tölkkejä muovipussiin, tuli mies mukavassa nousuhumalassa halailemaan ja ruikuttamaan kyytiä keskustaan. Kieltäydyin, koska olin todella väsynyt. Sitten se alkoikin...piinaava jankutus, sellainen ärsyttävä humalajankutus: "Elä nyt oo tollanenen, etkö viittis, hei ei oo iso homma, oisit kiltti, etkö nyt viittis...plää,plää" Siinä sitten tulin luvanneeksi heidät heittää. Lähtöä tehdessä mies huuteli ulkoa minun pitämään kiirettä ja lateli samalla minne haluavat mennä. Mulkaisin häntä pahasti ja sanoin että ei tässä muutkaan mihinkään pääse. Siitä se sitten alkoi, mies sai jonkun ihme kohtauksen. Koko matkan autolle se sitten selitti kuinka nämä ovat hänen viimeisiä hetkiään käydä baareissä jne. Tottahan toki saakin käydä, mutta minua ei tarvitse niihin reissuihin sotkea. No automatka menikin kuunnellessa kolmen humalaisen miehen ajo-ohjeita, sinne tänne ja tuonne kun mikään ei ollut hyvä. Lopulta päädyin huutamaan kilpaa kolmen miehen kanssa siitä miksen suostu ajamaan katua joka on yksisuuntainen ja me olemme menossa väärään suuntaan. (He olivat aivan varmioja, että katu on kaksisuuntainen ja minä huijaan). Se matka päättyi sitten siihen. Komensin koko lauman pihalle ja lähdin vihdoin kotiin. Aamuyöllä mies kömpi sänkyyn ja haisi kuin olisi asunut viikon olutpullossa. Mainitsin hänelle asiasta ja pyysin menisikö sohvalle, että saan itse nukuttua. Tähän hän sitten tokaisi vain: "Älhä nyth viiiihtshi, juhsthan phesin hampaathkin." Just. Painuin itse sohvalle. Seuraavana päivänä teimmekin sitten sopimuksen, etten enää kuskaa häntä yöhön ellen itse hommaan tarjoudu.



Aaaahhh...KIITOOOS, olipas ihana purkautuminen :D :D



Onneksi näitä sattuu niin harvoin. Ihan mukava mies se kuitenkin on, älkää olko huolissanne ;)



Nyt nukkumaan....



Terv.Rice + pikkune rv 20+4 tai nyt jo +5



Ps. Mies ei oo vieläkään soittanu, onkohan sile oikeesti sattunu jotain :-(

Voi, Rice ja Uuniz, mikä näitä miehiä vaivaa, niillä on ollut koko elämä aikaa käydä baareissa, eikä se nyt niin älyttömästi ole ennenkään houkuttanut, mutta meilläkin koettiin tälläinen "baaripyrähdyskausi", jota perusteltiin juuri samoin sanoin "nyt on mentävä kun vielä pääsee"!! No mene, totesin minä, ja aika lyhyeen loppui toi villitys. Liikuttavaa sinäänsä, että niiden baari-iltojen aikana mies soitti muutamaan otteeseen/ilta, kuinka rakastaa meitä ja onkin aika ikävä, tulikin sitten kotiin aina puoleen yöhön mennessä :O)! Oottakaa vaan, kyllä mä luulen että ne teidän miekkoset lopulta tajuaa, missä niiden kuulu tällä hetkellä olla, ja missä ovat itsekin mieluiten! Toi on kait joku pakollinen kehitysvaihe miehestä-isäksi taipaleella :O))!!



Korasa ja Rice, voimia lepäilyyn, sekään ei kait aina ihan helppo homma, varsinkaan näin joulun alla!!?



ON: Me käytiin torstaina rakenneultrassa, ja voi hellan lettas sitä pakahduttavaa tunnetta nähdä OMA LAPSI (mikä tuntuu jo käsitteenä täysin käsittämättömältä), sen maailman suloisimmat piirteet, pikkuruiset, mutta niin taydelliset kintut ja sormet ja kaikki!!! Kaikki siis niinkuin pitääkin, elimiä, luusto ja kasvua myöten. Jännä kyllä, taas tuli mittausten perusteella pari päivää lisää ikää vauvalle, näin on nyt käynyt joka ultrassa, yhtä lukuunottatta. Mikähän jättiläinen sieltä on tulossa :O))!!?? Mutta siis, te joilla oli niitä päiviä vähemmän, koosta laskettuna, heittoa voi tosiaan tulla suuntaan jos toiseen, kaiketi ihan normaalia, selkeämmin Cacciatoren mukaan yksilölliset kokoerot alkaa näkymään rv 25 jälkeen.

Haluttiin tietää vauvan sukupuolikin, eikä se kyllä olisi salaisuutena pysynytkään, lävähti nimittäin herran kalleudet rutuun lähes ensimmäisenä, eikä niissä ollut arvailujen varaa :ODDD!! Meille tulee siis Poika :O)))))!!! Jos ajattelen nyt aikaa ennen tuota ultraa ja aikaa nyt jälkeen ja ennen kaikkea tunteita vauvaa kohtaan, niin ne ovat kuin eri asiaa ajattelisi. Nyt olen poskettoman rakastunut tuohon pieneen mieheen massusani ja se täyttää kaikki ajatukset, suorastaan pelottavan hyvä tunne sisällä. Ennen ultraa taas vauva oli ennemminkin sikiö, ja joku jännä JUTTU joka meille on tiedossa tulevaisuudessa. Hämmentävää, täysin uusia ja pohdituttavia tunteita... Ja sitten vielä kun vauvan liikehdintä on alkanut tuntumaan selkeänä kuluneen viikon aikana, niin paljon hämmentävää. Tuntuu että mä olen voimakas ja mahtava tässä tilassani, ja pystyn mihin vaan, mutta toisaalta on olemassa myös se tietämys ja pelko, että kaikki voi olla hetkessä poissa... Huh huh, varsinaista tilitystä nyt, mutta päässä tapahtuu nyt paljon, päätänpä nämä pohdinnat nyt tähän ja palaan arkisimpiin asioihin, tekemään pikasiivon ja sitten miehen siskon tytön (14v) kanssa jouluostoksille ja illalla leivotaan sitten perheiden yhteiseen jouluun jotain herkkua :O))!



T. Hyttynen ja Hunni 18+2

Mitä kuuluu Riikkalle ja masulle!!??

(meillä siis on jo aamupäivä täällä maailmalla)



Onpa täällä ollut vilkasta, vaikka joulukiireitä on kaikilla varmasti paljon!



Heti alkuun omaa napaa...Täällä odotellaan ultraa, vielä pari viikkoa pitäisi malttaa. Mullakin menee ultra aika myöhään, jotain 21 viikolle, mutta nämä pyhät on tässä niin hankalasti välissä. Maha kasvaa ja potkuja tuntuu joka päivä, ekat liikkeet taisin tuntea jossain viikon 16 tietämillä. Mulla on istukka takana ja siis toinen tulossa ja lääkäri sanoikin, että liikkeet saattaa tuntua aiemmin. Mieskin pääsi eilen liikkeiden makuun. Yleensä jós vatsalle laittaa käden niin tulee täyshiljaisuus, ei mitään tapahdu. Eilen oli sitten sellainen jyllääminen käynnissä, että siitä ei sitten jäänyt mieskään paitsi. Paino on noussut hieman yli 2kiloa.



Suonikohjuista, mä olen ihan alusta asti käyttänyt tukisukkia, sellaisia Instrusta ostettuja. Oon niitä käyttänyt myös lennoilla ja ne on olleet tosi hyvät. Ostin joskus jostain marketista "lentosukat" ja niissä ei mun mielestä ole tuki alkuunkaan yhtä hyvä. Sukurasitetta on suonikohjuista, ekassa raskaudessa niiltä säästyin ja nyt toivottavasti sama linja jatkuu. Teen istumatyötä ja koitan suoristella jalkoja ja venytellä usein ja juoda paljon vettä. Iltaisin en vaan saa raahattua itseäni lenkille, hyvä kun jaksan jotain kevyttä jumppaa tehdä telkkaria töllötellessä.



Aah, miehistä, noista rakkaista putkiaivoistamme...Onkohan se ekan raskauden haaste, tuo miesten "nyt on mentävä baariin, kun sitten ei enää ikinä pääse" -asenne? Meillä oli vähän samaa esikoisen odotuksessa, mutta eipä ole ollut enää tämän toisen kanssa. Kai sen ekan jälkeen mieskin näki, että ei se elämä oikeasti lapsen tuloon lopu. Ihan yhtä hyvin voi silloinkin lähteä kavereiden kanssa tuulettumaan, pitää vaan muistaa, että se sitten toimii myös TOISIN päin.

Ei tietty vauvan ollessa pieni voi tosta noin vain lähteä baariin ja yhtä usein; tottakai se on erilaista, mutta aina kyllä asiat saa järjestettyä. Toisaalta, sitten kun se vauva on, ei meillä mies edes raaskinut lähteä kavereiden kanssa, kun vauva oli niin ihana.



Tuulettuminen ja oma aika on niin isän kuin äidinkin oikeus yhtälailla ja mä olen pitänyt kyllä huolen siitä, että myös mulla on ns. omaa aikaa vauva-aikanakin. Ei se tarkoita baarijuoksentelua, vaan että saan vaikkapa käydä kampaajalla, lenkillä, kaupungilla, nukkua päiväunet...mitä tahansa. Miehille se lähteminen vaan on yleensä niin helppoa, kun niillä putkiaivoilla ei aina oikein osata hahmottaa kokonaisuutta. Yleensä vauvanhoidon ohella on siivottava, laitettava ruokaa, pyykkejä yms. Kyllä mä sen huomasin, että jos olin jossain 2h niin sinä aikana ei kyllä mitään muuta ollut kotona tehty kuin periaatteessa hoidettu vauvaa (joka tietty hienoa!) Sitten kotiin tullessa saikin huhkia sen kahden tunnin edestä, jonka oli juuri ollut "vapaalla". No, meillä tähänkin sitten tuli hieman muutosta, kun asiasta keskusteltiin. Eikä ne asiat muutu, ellei niistä keskustele. Meille naisille on luontaista tehdä kymmentä asiaa yhtä aikaa eikä tietysti voi olettaa, että se miehiltä luonnistuu yhtä automaattisesti nappia painamalla.



Olikos se Hyttynen, joka kertoi odottavansa poikaa ja miten tieto sukupuolesta muutti suhtautumista vauvaan? Mulla oli ihan sama esikoisen kanssa ja samasta syystä haluan nytkin tietää, kumpi on tulossa. Sillä ei ole merkitystä, minkä värisiä vaatteita tms voi alkaa ostella vaan koin itse asian niin, että vauva henkilöityi enemmän, kun sukupuoli oli selvinnyt. Meillä oli kans esikoisen rakenneultrassa niin selvä sukupuoli, että ei sitä tarvinnut maallikkosilmänkään epäillä. Mutta kuten niin monessa asiassa, jokainen kokee ne eri tavalla ja tästäkin on varmasti monta mielipidettä!



Vielä noista mitoista; olin pari viikkoa sitten lääkärissä ja ultrassa ei yksikään mitta vastannut raskausviikkoja. Kaikki mitat näytti raskauden olevan pidemmällä (noin 5 päivää) kuin mitä olisi lasketun ajan mukaan. Ei lääkäri niistä mitään sanonut, tokaisi vain, että juu hyvin kasvaa. Eikä laskettua aikaakaan muutettu. Saapa nähdä, muutttuuko l.a. matkan varrella, mutta esikoinenkin oli reippaasti yli nelikiloinen syntyessään eli voi hyvin olla, että isoa kaveria taas odotellaan...



Ihanaa joulunodotusta kaikille!



Toivottelee Maria rv19

Moi,



Tulin nyt vaan nopeasti vähän kommentoimaan teidän juttuja ja kertomaan omasta tilanteestani. Taas on nimittäin pikkasen kiire...



Hyttynen; ihana kuulla teidän hyvistä ultrakuulumisista! :) Varmasti mahtava tunne ja voin hyvin kuvitella että suhtautuminen muuttuu... Voi, poika tulossa, mahtavaa! Oon iloinen teidän puolesta!



Täällä oli puhetta miehistä... Ohhoh, mitä mä nyt tohon sanoisin? Niin tuttu tilanne! Mä oon ollu ihan helisemässä mun miehen kanssa noiden sen baari-

iltojen takia. Se on viettänyt "pikkujoulua" varmaan 10 kertaa tän ja viime kuun aikana! Oon ollut todella pettynyt siihen ainaiseen menemiseeen ja katteettomien lupausten antamiseen ("tuun kotiin puolen tunnin päästä"- tyyliin, eikä miestä näy kahteen tuntiin!). Muuten kyllä ollut kunnollinen ja huomioonottava näinä n. viitenä vuonna kun ollaaan asuttu yhdessä, mut nyt on jotenkin melkein riistäytynyt käsistä toi kaverien kanssa meneminen... Olen yrittänyt kysyä, että eikö tämä ollut juuri sitä mitä sä halusit?? (mies on jankuttanut, että haluaa vauvan jo yli 3 vuotta!) Etkö sä nyt ole tyytyväinen ja iloinen kun meille vihdoin tulee se vauva? Pitääkö sun nyt mennä niin kauheesti niiden sun kavereiden kanssa johonkin baariin istumaan?? Eiks kotona ole kiva olla...? Hohhoh, ehkä se on sitä et pitää yrittää ottaa nyt kaikki irti tästä kun vielä ei ole lapsia..? Toivottavasti menee ohi!! Tsemppiä muille kohtalontovereille! :)



ON: Vointi hyvä, ei oikeestaan mitään vaivoja, pientä väsymystä lukuun ottamatta. Neuvolassa käytiin parisen viikkoa sitten ja sydänäänet sai kätilö-opiskelija pienen etsinnän jälkeen kuulumaan. Syke oli 142. Omasta mielestä kuului ihan vahvasti, mutta en mä ole mikään ekspertti sanomaan, enkä edes tajunnu kysyä, että kuuluiko tarpeeks voimakkaina... Kaikki vaikutti olevan ihan ok. Nyt odotellaan sit rakenneultraa (7.1.09) kuin kuuta nousevaa! Jännitän melkoisesti ultrausta (eli sitä että onko kaikki hyvin) ja olenkin miettinyt, että olis ollu kiva käydä ultrassa yksitysellä ennen joulua, että olis saanut edes jotain tietoa (ja mahd. mielenrauhan jos nyt kaikki on hyvin!!) jouluksi ja uudeksi vuodeksi. No, kai sitä jaksaa sen 2,5 viikkoa vielä odottaa... Mitään potkuja en ole kyllä vielä tuntenut (vaikka yhdessä vaiheessa niin jo luulinkin, mutta ne taisivat olla jotain ilmavaivoja) ja niitäkin tässä kovasti odotellaan. Vaikka kun on eka lapsi tulossa ja sit vielä nähtävästi istukka edessä, niin kai siihen voi vielä jonkin aikaa mennä!



Rauhallista joulua teille kaikille! On ollut ihana lueskella teidän juttuja! :)

Voikaa hyvin!



-Riikka 17+3-

Piiiiiiiiitkästä aikaa pääsin tänne taas.. Töissä ollut infernaalinen kiire ennen joululoman alkua. Kotona joulusiivottavaa jne, onneksi nyt viimein alkaa helpottaa. Myös pahoinvointi alkaa olla selätetty, mutta tilalle on tulleet kivuliaat supistukset, jotka ovat onnistuneet säikäyttämään. Vauva on myös alkanut liikkumaan oikein kunnolla, potkut ja kääntymiset tuntuvat oikein kunnolla jopa vatsan läpi. Monella oli mukavia ultrakuulumisia :). Itselläni on huomenna eka pelkopolikäynti (mikä jännittääki ihan pirusti) sekä viikonkuluttua, sopivasti siipan synttärinä, rakenneultra.



Pahoittelut ja hyvän joulun toivotukset hirmuisen omanapaisen viestin jälkeen, kirjoittelen jahka palajan polilta kotiin..



-C

kävin tänään neuvolassa ja hyvin vauva kuulostaa pärjäävän, sydänäänien kuuntelu ja kohdun painelu vaan minua vihlaisi, sen verran arka tuo kohtu on viime aikaisista supistuksista ja kouristuksista. lepoa lepoa sitä nyt tarvitaan..



kaikki arvot mitä mitattiin kaikki hyvin ei mitään moitittavaa.

sydänäänet noin 140 saatiin piiiitkän etsimisen jälkeen =)

mä oon jo tottunu et mun raskauksissa ne ei ihan heti löydy et en panikoi vaikka ei heti osu kohalle.



mitäs toi 140 syke ois sukupuolen mukaan merkkaava?

en ole koskaan sitä ajatellut mutta tuli mieleen kun paljon puhutaan sukupuolesta ja sykkeistä =)



kahtelin muistellen raskausaikojani vanhoja äitiyskortteja, (mikä niissä niin aina liikuttaa kun ne kaivaa esiin) ja katsoin ekalta syke135-145 ja tyttö tuli, toiselta laitettu vain aina sydämen syke + merkilä ei siis lukuja ja tyttö tuli, viimeks poika tuli ja syke pojalta 130-140

et aika tasaseen tytön ja pojan sykkeet olleet.

et niistä ei voi oikein arvailla.



viimenen päivä uudn vuoden aattona ois rakenne ultra ja tekis mieli kysyy sukupuolta mut tuskin kertovat =) ja sama se mulle kumpi tulee.



kk päästä sit jo keln äitiysraha hakemus laput saan mukaan, hyvänen aika kuinka nopeaan tää aika menee, enkä ole vielä edes mielestäni raskaana niin että muistaisin olevani raskaana, koska elämän tapani ei mihinkään ole muuttuneet!



korasa 18?

Meillä siis tulossa poika ja sykkeet olleet 145-160. Neuvolan terkkari oli sitä mieltä, että syke ennemminki persoonasta kertova; rauhallisemmilla tyypeillä matalampi syke ja päinvastoin. Mä kyllä itsekin kallistuisin uskomuksessani tuohon terkkarin näkymykseen, mutta kuka tietää :O))!! Meidän vilperttiä ei juurikaan ole ultrissa paikoillaan nähty viihtymässä, joten isäänsä lienee tulossa, minä vähän rauhallisempaa sorttia :O)!



Täällä hullannuttiin vauvan näkemisestä ultrassa niin, että nyt on sitten hankittu vaunut, turvakaukalo, babysitteri, lakanoita, vaatteita on niiiiiin valtava säkki, sänkyynkin peitto ja talvihaalari ensi talvelle :ODDDD!!! Enään puuttuu sänky ja VAUVA :ODDD!! Taitaapa tulla vielä lisää sälää sukulaisilta jouluna, ja onpa nämä tulevat äiti ja isä ostaneet omatkin lelulahjansa hunnille :O))!! Me ollaan kieltämättä vähän höyrähtäneitä...



Noh, nyt ei muuta kuin töihin ja sitten alkaa joulun vietto!!!!



IHANAA JA TUNNELMALLISTA JOULUA SISKOT!!!



T. Hyttynen ja Hunni 18+5

Hih, Hyttynen on tosiaan ihan villiintynyt vauvan näkemisestä! :D Mikäs siinä, ei ainakaan tule kiire ostosten suhteen. :) Munkin tekisi mieli ostella kaikenlaista, mutta kun ei tarvita oikein mitään.. Blaah. Vauvalle ei nyt joululahjoja ostettu ja isoveikallekin vaan ihan pari juttua, kun sukulaisilta tulee kuitenkin niiiiiiin paljon kaikkea.



Korasalla oli hyvät neuvolauutiset. :) Meidän esikoispojan sykkeet olivat läpi raskauden n. 150 ja tällä kakkosella on ollut vähän korkeammat. Kova huitomaan ja riehumaan oli esikoinen jo masussa ja on kyllä edelleen. Juuri eilen neuvolassa todettiin, ettei pojalle ole puolessa vuodessa tullut painoa melkein ollenkaan, mutta ei kai se ole ihmekään, kun tuo juoksee ympäriinsä koko päivän eikä malttaisi pysähtyä edes syömään.. No, tämä kakkonen on ainakin toistaiseksi vieläkin liikkuvaisempi masuasukki, joten vähän jo pelottaa, kuinka vilkas tapaus tästä tuleekaan! Mutta niin, Hyttysen terkkarin näkemyksen kannalla olen minäkin sykeasiassa. :)



Jeps, mutta nyt on sännättävä paketoimaan viimeiset lahjat, ennen kuin pieni täystuholainen herää. ;)



<3<3<3 RAUHALLISTA JOULUA <3<3<3

Toivottaa Miimi, 21+2

Oikein mukavaa ja rauhallista joulua kaikille!



Mun päässä on kyllä joulu alkanut sen jälkeen kun töistä pääsin ja kaupassa oli käyty. Oon ihan älyttömän väsynyt, vaan ei anna perhe nukkua. Koko ajan jollain jotain sydämellään. Ja meillä kun tuntuu äiti olevan perheen pää. No, jos illalla sitte menisin aikasin unille.



Mölli-vaaveli tuntuisi voivan hyvin. Toisinaan tuntuu, jotta joku se siellä navan alla liikkuu.



Nyt syömään ja vielä vähän lahjan vientiin, ihanaa kun on vähän sentään lunta. :-)



Hyvää joulua!



Möllimasu rv 17+5

täälä on pyhät ollut hiljaista, mut sehän kertoo et kiirettäpitän monilla =)



joulut on nyt takana, huh voi huokaista, meillä se meni ihan mukavasti aatto ja siitten joulupäivänä kaikki kolme muksua kipeenä, kova kuume ja kurkku kipu, vielä toipuilevat, et sinnkiäs kuumetauti on nyt meillä.

itsekin kuumeilen, 38 yli huitelee ja lepoa ja panadolia pakko ollu ottaa jotta pystyy nukkuu. maanantaina pitäsi mennä töihin kun saikku loppuu ja ne saikun syyt eli ennenaikaiset supistukset vaan jatkuu, yöt menee huonosti ja liikkuminen on hankalaa kun kaupaassa käy täytyy puuskuttaa, mut on yllättänyt se kuinka neljä maito purkkia voi olla niin uuvuttavia kantaa kaupasta kotiin, ottaa sekin jo mahan kohdalla niin et hidastaa täytyy. maha kovenee ja supistelee. rauhottuu siitten levolla.



tuosta työstä tulikin mieleen et maanantaina sinne pitäisi taks mennä, ikävä jo onkin tavallaa mu päivät seistä jaloilla pienissä tiloissa ei tee hyvää ololle, vaan siitähän se ei maha tykkää ja kouristaa. pitää vaan kokeilla.



kun ei yt saikkua tahtois äippäloman alkuun asti vielä ottaa, ja saisko sitä ees, kun en nyt irtisanoakaan halua, mut tieän itseni et huono olla töissä on fyysisesti raskasta, ja ehkä jopa henkisesti kun työvoimaa on liian vähänja tulosta pitäisi saada lyhyellä kiireellä aikatalulla. käsin kun töitä tehdään.



toivotaan et kaikilla ois ollu mukava joulu, ja kirjoitelkaa kuulumisisa, minä jatkan kuumee kourissa unen hakua.



korasa rv 19?

Juuh, onneksi joulu on jo ohi. Vaikka se mukavaa aikaa onkin, niin kyllä se arski on mukava ottaa vastaan. eillä myös meni joulu sairastellessa, nyt alkaa väki tervehtymään. Toivottavasti menee kunnolla ohi, niin pääsee nauttimaan ulkoilusta, kun kerrankin on hyvät kelit ja LUNTA!



Eipä tosiaan mitään kummempaa, ruokaa pitäis menä tekemään taas vaihteeks. Ensi viikolla varmaan moni ehtii sitten kuulumisia enemmän kirjottelemaan.



Vauveli on muuten ottanut jonkinlaisen potkimismaratonin, ihan mieletöntä möyrintää on ollut jo eilisillasta lähtien, yöllä sama tahti jatkui..Aina kun menee hieman lepäämään,niin johan alkaa "pauke", tykkää varmaan näistä joulun herkuista ja saa energiaa riehumiseen ;)



Uuniz ja rv taitaa olla jotain 20 +

Joulu meni ripeästi. Meillä onneksi koko perheen sairastelu meni ohi juuri jouluksi niin päästiin lähtemään mummolaan joulun viettoon. Typy jäikin ensimmäistä kertaa sinne itsekseen, me vanhemmat tulimme kotiin perjantaina. Ensimmäinen viikonloppu tytön syntymän jälkeen kun olemme viettäneet viikonlopun ihan kaksistaan. Aika luksusta käydä alennusmyynneissä ja keilaamassa ihan kahdestaan ilman että tarvitsi huolehtia mistään. Alesta tietty ostettiin lasten haalarit, mitäpä muuta.



Oli hieman hankala miettiä värejä, nyt kun piti ajatella että meidän Touko tulee haalarin vielä perimään, eikä sukupuolta vielä tiedetä... Lopulta päädyttiin vihreäharmaaseen ReimaTec-haalareihin. Hyvään hintaan saatiin kun alennusta tuli 30%.



Rakenneultra onkin ylihuomenna tiistaina. Vielä ei olla tytölle saatu hoitajaa, toivottavasti se saadaan järjestettyä niin mieskin pääsee katsomaan asukkia.

On muuten tosi vilkas tapaus, monta kertaa päivässä aloittaa sellaisen hyörinän ja virtsarakkoon potkiskelun. Taitaa istukka olla takana, kun eilen mieskin tunsi vatsan läpi liikkeet. Ja ollaan vasta raskauden puolessa välissä!



Ja taasen Touko aloitti jumppansa. Oikein pelottaa että kuinka vilkas tapaus sieltä tulee, tyttö kun on ollut ihanan harkitseva ja kiltti vauva. Tulee melkoinen sopeutuminen meille kaikille jos uusi tulokas onkin vaativampi tapaus.



Christina, miten pelkopolikäynti meni? Tuntuuko että saat sieltä apua?



Korasa, jääthän sairikselle heti jos siltä tuntuu? Asiat pitää kuitenkin laittaa tärkeysjärjestykseen, vaikka tiedän kuinka omaatuntoa kolkuttaa kun joutuu olemaan pois töistä.... Kyllä lääkärit aika herkästi kirjoittaa sairauslomaa kun olet raskaana, ainakin oman kokemuksen mukaan.



Mutta, mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille! Toivottavasti kaikki voivat hyvin.



Marvik ja Touko rv 21+2

viikolla sitten jatkuu sairasloma,keskussairaalasta tulin äsken ja viikko lisää lepoaikaa, paikat pehmeät ja jotain tapahtunut, mut ei hälyttävää jos tähän jäisi.



työnantaja ei ollut iloinen, mut minkäs tälle voin, vaikka pyysin et jos kävisi huomenna kokeilee töissä miltä tuntuu mut ei lääkäri antanu lepoa vain. näillä viikoilla kun lepo on ainut mitä voi tehdä.



että näin, viikko sit köllötellään, tulee varmaan läppäri tutuksi sängyn pohjalla maaten.



korasa 19+1

Just eilen tultiin etelä-pohjanmaalta joulua viettämästä, oli kyllä todella onnistunut joulu, vaikka tulikin syötyä kuin porsas:) Oli ihanaa nähdä kaikkia läheisiä<3 Huomenna on se meidän rakenneultra ja samalla toinen hääpäivä. Meinaa kyllä vähän jännittää.. On se niin jännää, miten nykypäivänä ei enää pidä itsestäänselvyytenä sitä, että tulee terve lapsi..Vointi on ollut tosi jees ja kaveri on itsestään jonkun verran ilmoitellut, vaikka istukka on minulla edessä.

Corasa, on varmaan niin ikävää vaan makoilla kotona, toivottavasti tilasi paranee:)

Heippa kaikille ja onnitteluja ihanista ultrakuulumisista ja muistakin mukavista neuvola kuulumisista. Korasalle voimia lepoon. Varsinkin jos on touhuavaa tyyppiä niin lepo voi olla melkoisen raskasta sekin!



Meilläkin oli juuri ennen joulua rakenneultra Jorvissa ja kaikki oli oikein loistavasti. Oli niin ihanaa nähdä pikkuinen, joka ei sitten varmuudella sukupuoltansa suostunt näyttämään. Ehkä tyttö, mutta vain sen vuoksi ettei kiveksiä tai pippeliä näkynyt. Mennään ensi perjantaina Cacciatoren 4 d ultraan katsomaan piirteet ja rakenteet vielä oikein kunnolla ja siellä varmasti sitten tuo sukupuolikin varmistuu. Katsotaan... Aika peräkkäinhän nää ultrat tulee, mutta rakenteiden kannalta on paras käydä tässä 4 d ssäkin ennen 25 vkoa ja sattui olemaan perjantaille aika vapaana. Saadaan tälle vimpallekin dvd masuajoilta kuten noilla toisillakin on. Onneksi anoppi innoissaan halusi lahjoittaa tämän reissun meille jolulahjaksi :) Hauskaa nähdä kasvonpiirteitäkin. Meidän ekat ovat olleet hyvin samannäköisiä ultrassa. Niin ovat kyllä vieläkin vaikka ovatkin tyttö ja poika.



Joulu on ollut ihan superkiva ja ollaan todella nautittu 100% perheajasta yhdessä!! Taidan kyllä nostaa kytkintä Isoon Omenaan päin (kauppakeskus espoossa) ja lähteä rauhassa kahville. On tää kuitenkin melko intensiivistä kun on kaksi riehuvaa muksua ja mieskin vielä jaloissa 24/7. Lapset nukkuivat kumpikin puol ysiin aamulla ja nyt ei tuo kakkonen meinaa päikkäreille mennä millään.



Mukavaa uudenvuoden viettoa kaikille ja ens viikolla avataan uusi pino uudelle vuodelle!!



-Callaway