Lue keskustelun säännöt.
APUA! 42 v. ja raskaana...
Kommentit (53)
jos et tosiaan löydä (niinkuin tuolista osittaa) yhtään positiivista asiaa syntymättömättömästä lapsestasi, niin eikö valinta silloin ole aika selvä?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Voiko lapsi mitenkään olla terve?"
HALOO - voitko sinä mitenkään olla terve kun tuommoisia pohdit? Ei ne riskit niin julmetusti lisäänny iän myötä. Itse olen 40 v enkä kyllä hahmota itseäni joksikin degeneroituneeksi muumioksi kuin sinä nähtävästi itsesi.
syvästi ettet jaksa miehesi kanssa vauvaa tehdä tai hoitaa. Niin en kyllä sitä tekisi. Abortti on paikallaan jos sun elämäs ei sitä lasta ole sille lapselle hyväksi. Turha sitä on miettiä sen enempää. Jokaisen on saatava päättää itse. Ja nykyään ei ole pakko tehdä lasta jos ei halua ja piste.
Joten mieti tarkkaan miehesi kanssa että ryhdyttekö tähän vai ette. Tuo ikä on minusta jo sellainen että on ymmärrettävää JOS ette halua enää reilu 50 vuotiaana olla murkun vanhempia. Tätä ei kannata täältä kysyä enempää. Tää on vain teidän päätettävissä.
Teit niin tai näin, niin kaikkea hyvää elämällenne! Toivottavasti teette itsellenne oikean ratkaisun. (Muista kuitenkin että tuo on ihana vahinko!) t:kuuden äiti
en kyllä itsekään pitäisi enää tuonikäisenä, en vaan jaksaisi enää sitä vauva- ja pikkulapsirumbaa. Ja myös sen takia, etten halua, että lapsella olisi kamalan vanhat vanhemmat. Itse häpesin lapsena isääni, joka oli aika vanha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aika isoa asiaa täällä tuskailen, muutama vuosi sitten halusin kovastikin vielä yhden lapsen, ja se tuska on ihan tuoreena vielä pohjalla.
ap
Kuinka kadutkaan, jos teet abortin! Sitä kantaa omallatunnollaan sitten loppuikänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta itse hiukan samassa tilanteessa, ja siksi uskallan kommentoida. Mulla tosin ikää on muutama vuosi vähemmän, mutta ihan tarpeeksi mullakin. ;)
Mutta siis, mä mietin näitä samoja pari viikkoa, mutta aina tulin samaan lopputulokseen: abortin kanssa pitää sitten pystyä elämään loppuelämä, ja mä en pystyisi. Eli nyt mulla vatsa kasvaa ja lapset saa yhden sisaruksen lisää. Ja vaikka tän lapsen alku oli vahinko, niin se ei tarkoita etteikö hän ole ihan yhtä rakastettu kuin sisaruksensakin!
en ole tyly, enkä todellakaan ole abortin kannalla, vaan sinä itse loit tuon listasi. Luulen, että kumminkin tahtoisit pienen tuhisevan vauvan, koska asiaa tarkkaan pohdit, eikö?
Mutta, oikeasti jos katsot itsekin tuota listaasi, näetkö siinä mitään posiitivista? Yritä nähdä asioita hieman valoisammalta kantilta, varmasti niitäkin on!
t.15
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumman päätöksen sitten teetkin, sen kanssa elät loppu elämäsi. Minusta kuulostaa siltä, että haluaisit pitää lapsen mutta et tiedä uskallatko.
Ota selvää riskeistä, ainoa asia mitä sinun oikeasti pitää miettiä tuosta listastasi, on lapsen terveys. Eikä ne riskit taida ihan hirveän suuret olla. Riskit toki kasvavat iän myötä, mutta eivät silti taida mitkään ihan hirveät olla.
Ole rohkea, kohtaa elämäsi ehkä ihanin yllätys!
Kumman päätöksen sitten teetkin, sen kanssa elät loppu elämäsi. Minusta kuulostaa siltä, että haluaisit pitää lapsen mutta et tiedä uskallatko.
Ota selvää riskeistä, ainoa asia mitä sinun oikeasti pitää miettiä tuosta listastasi, on lapsen terveys. Eikä ne riskit taida ihan hirveän suuret olla. Riskit toki kasvavat iän myötä, mutta eivät silti taida mitkään ihan hirveät olla.
Ole rohkea, kohtaa elämäsi ehkä ihanin yllätys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vauvat on maailman ihanin asia ja äitiys suurinta mitä olen saanut. Mutta äitiyteen liittyy vastuu siitä millaisen elämän voi lapselleen tarjota. Sekä sille nuoremmalle että niille vanhemmille. Voinko vain itsekkäästä halusta vielä pitää vauvaa sylissä, tuomita hänet iltatähdeksi jolla on isovanhempi-ikäiset vanhemmat ja sisarukset ja serkut eri ikäpolvea kokonaan? Entä sitten kun mies ei halua enää vauvaelämää, miten jaksan yksin? Onko se reilua sitten enää toisillekaan lapsille?
Äitiyteen kuuluu vastuu ja päätökset rankoistakin asioista. Entä jos lapsi ei ole terve -riski nousee selvästi, eikö?
ap
Toisin sanoen: ensireaktio on että olen liian vanha. Kun lapsi on teini-ikäinen, ollaan miehen kanssa molemmat isovanhempi-iässä. Onko se reilua?
Toinen asia: ikäero sisaruksiin on turhan iso.
Kolmas eikä niin pienikään asia: voisiko lapsi mitenkään olla terve?
Ja neljäntenä: mies kyllä ottaa eron.