APUA! 42 v. ja raskaana...

valtaosa ihmisista elää nykyään yhä pidempään ja pidempään

eli tuo ei ole ikä eikä mikään

itse sain toisen lapseni 40v ja ihan oikein työntakana oli, eli ivf tehtiin ja muita hoitoja ties miten paljon

ja lapsille tuli ikäeroa 16vuotta ja ihan on sama mieskin kokoa ajan ollut



eli ole hyvä ihminen onnellinen ja ilpoinen mikä siunaus sinelle on käynyt

olet ihan tuostanoinvaan tullut raSKAAKSI, SE ON IHME

mitä väliä sillä mikä on sisarusten ikäero, nykyään lapsille löytyy kavereita kyllä kerhoista harrastuksistA sunmuista

ja sitä jaksaa ihan yhtä hyvin nelikymppisenä kuon kaksikymppisenä, kokemus tuo viisautta

itse olen nyt vakavasti sairaskin ja silti jaksan lapseni kanssa huippuhyvin, täällä me kotona pelataan, leikitääm, ulkoillaan, lauletaan askarrelaan yms helpompaa tää on kun työssä raataminen, olen sairaanhoitaja



eli onnea vaan ja nauti täysin rinnoin

Mutta ei se mikään maailmanloppu olisi.

Mies oli meillä abortin kannalla, mutta kun minä kerran olin se, joka oli raskaana niin minä myöskin tein sitten lopullisen ratkaisun itse!



Halusin selvittää vauvan kromosomit, vaikka sehän ei tervettä lasta takaakaan, mutta kun tuo kromosomisto oli normaali niin päätin heti samantien pitää lapsen. Ilmoitin miehelle, että minusta ei ole abortoimaan "tervettä" lasta, että mies saa lähteä jos ei kerran "tekonsa" seurauksia jaksa kantaa...



No mies jäi ja lapsi syntyi...siitä on nyt reilu vuosi jo aikaa...avioliitto on edelleen "kiikun kaakun" ja mies kai miettii eroa, mutta minä olen äärimmäisen onnellinen tuosta pienestä ihmeestä, jolle päätin elämän antaa:)



Ikinä en ole siis katunut sitä että tuon lapsen pidin, enkä tule sitä katumaan, en vaikka mies lähtisi!!



Aborttia olisin varmasti katunut...siksipä en sitä voinut tehdäkään....

Terve lapsi ja teinisiskojensa lemmikki, johon he tuhlaavat hellyyttään. Vauva saa haleja ja rakkautta, vaikka muut perheenjäsenet ärsyttävät :)

Ja kyllä muskarissa ym. näkee kaikenikäisiä 1-vuotiaan vanhempia. Toki 3-kymppiset ovat enemmistönä, mutta nelikymppisiäkin löytyy.

Pidä vauva!

Vastaa ei tai joo ja muut pähkäilyt jätät väliin.

No vauva on ainakin kiitollinen abortista. Ei tule hyvää, eikä huonoakaan elämää.

Äitini synnytti minut 42 vuotiaana. Olen hänelle kiitollinen elämästäni. Toki lapsena toivoin, että minulla olisi nuorempi äiti. Ja nyt kun olen 30-v. ja äitini 73 ja sairastaa parkinsonin tautia on kieltämättä raskasta. Mutta silti on ihan kiva plla olemassa.

Olen saanut oman iltatähden pitkän yrityksen tuloksena 39-vuotiaana. En oikeasti ymmärrä miksi harkitset aborttia. Uskoisin että miehesikin asiaan tottuu. Jos miehesi takia teet abortin, niin onko teillä oikeasri tulevaisuutta ? Tuossa touhuaa pieni lapsi, joka ei ole yhtään sen onnettomampi kuin muutkaan ikäisensä vaikka äiti on yli 40 v. Uskoisin että tällä iällä taas voi jaksaa paremminkin hoitaa pikkulasta kun on jo hieman suhteellisuuden tajua. Lapsillani on iso ikäero ja siitä ei ole mitään haittaa. Anna lapsesi adoptioon jos et itse jaksa sitoutua, mutta älä tapa.

Sinulle lohdutuksena luen rivien välistä että haluat pitää lapsesi ja ymmärrän täysin että harkitsen aborttia, koska mikä voisi olla mieheltä suurempi loukkaus naiselle kuin ilmoittaa raskauden sattuessa että lähtee lätkimään.

Olen saanut oman iltatähden pitkän yrityksen tuloksena 39-vuotiaana. En oikeasti ymmärrä miksi harkitset aborttia. Uskoisin että miehesikin asiaan tottuu. Jos miehesi takia teet abortin, niin onko teillä oikeasri tulevaisuutta ? Tuossa touhuaa pieni lapsi, joka ei ole yhtään sen onnettomampi kuin muutkaan ikäisensä vaikka äiti on yli 40 v. Uskoisin että tällä iällä taas voi jaksaa paremminkin hoitaa pikkulasta kun on jo hieman suhteellisuuden tajua. Lapsillani on iso ikäero ja siitä ei ole mitään haittaa. Anna lapsesi adoptioon jos et itse jaksa sitoutua, mutta älä tapa.

Sinulle lohdutuksena luen rivien välistä että haluat pitää lapsesi ja ymmärrän täysin että harkitsen aborttia, koska mikä voisi olla mieheltä suurempi loukkaus naiselle kuin ilmoittaa raskauden sattuessa että lähtee lätkimään.

Olen saanut oman iltatähden pitkän yrityksen tuloksena 39-vuotiaana. En oikeasti ymmärrä miksi harkitset aborttia. Uskoisin että miehesikin asiaan tottuu. Jos miehesi takia teet abortin, niin onko teillä oikeasri tulevaisuutta ? Tuossa touhuaa pieni lapsi, joka ei ole yhtään sen onnettomampi kuin muutkaan ikäisensä vaikka äiti on yli 40 v. Uskoisin että tällä iällä taas voi jaksaa paremminkin hoitaa pikkulasta kun on jo hieman suhteellisuuden tajua. Lapsillani on iso ikäero ja siitä ei ole mitään haittaa. Anna lapsesi adoptioon jos et itse jaksa sitoutua, mutta älä tapa.

Sinulle lohdutuksena luen rivien välistä että haluat pitää lapsesi ja ymmärrän täysin että harkitsen aborttia, koska mikä voisi olla mieheltä suurempi loukkaus naiselle kuin ilmoittaa raskauden sattuessa että lähtee lätkimään.

Meille oli tulossa neljäs, ikää 39v, mutta valitettavasti kromosomihäiriöinen. Oli myös ylläri, mutta aikaansai sen että pakko yrittää vielä yhtä. Täytän ensi kuussa 40 v.

42 ei ole vielä eikä mikään, juuri nuorekas kaverini sai lapsen 42-vuotiaana. Ainahan ennen vanhaan ne iltatähdet tehtiin reilustikin yli 40-vuotiaana.

Vai haluaisitko pitää lapsen?



Onko vakituinen suhde? Lapsia?

Ikä ei millään lailla estä sua saamasta tervettä lasta, mutta haluatko vielä tenavan...

mä kyllä miettisin ja tarkkaan, varsinkin jos on vahinko

enää mitään VAHINKOJA????? En voi käsittää oikein minkäänikäisten vahinkoja, en.. kuitenkin ehkäisystä puhutaan niin paljon ym. ja jos harrastaa seksiä, eikä halua tulla raskaaks, niin erityisen tarkasti.

Jos ei missään nimessä halua tätä lasta, niin tee nyt ihmeessä abortti, ei ole lapsen kiva kuulla myöhemmin, että oli pelkkä vahinko.

Liian vanha et mielestani vielä ole.

kenties viimeinen tilaisuutesi, käytä se hyvin, teit mitä teit

Täällä mamma 45v. ja kolmevuotiaan ihanan pikkupojan äiti. Mulla oli ihan sama tilanne. Kaksi lasta oli meillä jo isoja ja tämä "vahinko" sitten sattui... Kyllä sitä mietittiin, mutta päätettiin pitää ja ei olla kyllä kaduttanut. Ihana pieni iltatähti. Mutta mitä sinä ja miehesi haluatte? Se on iso asia! Mulla meni raskaus ja synnytyskin tosi "helposti", joten sen puoleen ei ollut mitään ihmeellistä. Kyllä sinä ap itse tiedät ja päätät, oli ratkaisusi mikä tahansa.

Nuorin lapsistamme täyttää syksyllä 8v.

Ota raskaus annettuna lahjana, jos lapsi on kerran sinulle tarkoitettu.

Mutta viestisi luettuani ensimmäinen reaktio oli pieni kateus. Jos sinulla elämäntilanne on muuten ok, niin miksi et antaisi tämän lapsen syntyä, kun se selvästi on kovasti maailmaan haluamassa :)



Jos minä olisi tuossa tilanteessa, niin en voisi tehdä aborttia, vaan "alistuisin" tilanteeseen :)

Ja mieskin ilmoitti jo kauan sitten että lisää meille ei tule. Mutta kyllä sitten toden edessä miettii että olenko nyt ihan varma että yksi lapsi lisää ei meille mahtuisi.



Kaikessa ehkäisyssä voi käydä vahinko. Ja tietenkin jos päätyisi siihen että lapsen haluaa niin sen jälkeenhän hän olisi täysin haluttu, vaikka ei suunniteltu.