Nyt tiedän ainakin yhden äidin joka pitää lastaan itsekkäistä syistä hoidossa

Miten lapsettomuushoidot ja lasten päivähoito liittyy toisiinsa?!

vaikka itse on kotona.

Kyseinen äiti ei kyllä sovi äidiksi ja saa kohta toisen lapsen.

ajattelin, että olisipa niin paljon helpompaa laittaa isommat hoitoon ja olla vauvan kanssa kahden kotona. Hitto mitä riitojen selvittelyä niin kotona kuin reissussakin. Tappelevat kuin kissa ja koira ja vauvan syötöt yms joutuu jatkuvasti keskeyttämään. Eipä minua haittaa jos joku "itsekkäästi" viekin lapsia hoitoon.

laittavat viestiä, etten voi tietää kaikkea kyseisen äidin tilanteesta.

ap

Heijastatko toiseen ihmiseen jotain itsellesi vaikeaa ja kiellettyä asiaa, mitä et salli itsellesi tai et kestä nähdä itsessäsi?



Usein juuri sen tyyppiset asiat ärsyttävät toisissa ihmisissä.



Mitä sinä haluat kertoa itsestäsi?

Ymmärtänyt äitejä jotka ovat kotona erilaisten syiden takia ja lapsi/lapset hoidossa. En ole uskonut, että kukaan veisi lastaan hoitoon kokopäiväksi kevyiden syiden takia.

Olin väärässä. Niitäkin vanhempia on.

Myönnän olleeni väärässä. ap

vauva on syntymässä päivänä minä hyvänsä ja esikoinen käy hoidossa siihen asti.



Hirttäkää. ;-P

Jääkö lapsesi sitten kotiin kanssasi?

Tilanteesihan on sitten ihan hyväksyttävä.

Itselläni esikoinen oli vajaa 2v kun kuopus syntyi. Rankkaa oli koska silloin ei ollut subjektiivista päivähoitoa. ap

vaikka minä äiti olenkin kotona, vauvan kanssa. kotona on oltu viikko, ja kyllä kiitän luojaani etten syyllisyyden tunnoissani kuitenkaan ottanut tyttöä takaisin kotihoitoon... täällä sekoaisi hyvin äkkiä paitsi minä, niin myös tyttö itse, kun leikkikavereita ei yksinkertaisesti ole, ja 6-8 kertaa päivässä joutuisi tunnin ajan kuuntelemaan vain että "odota vöhön, äiti syöttää nyt vauvaa".



ja nuo mainitut syyllisyyden tunteet johtuivat nimenomaan siitä, että kaikenmaailman pyhään mikkoslaisuuteen vihkiytyneet hörhöt jauhoivat koko raskausaikani siitä, miten väärin teen ensimmäistäni kohtaan, kun pidän hänet hoidossa vaikka olen itse kotona. ilmeisesti heidän mielestään vaihtoehdot ovat joko täysin kotihoito tai sitten viitenä päivänä viikossa 10 tunnin hoitopäivät siinä kaupungin eniten täyteen tupatussa ja meluisimmassa päiväkodissa... näin ei asia kuitenkaan ole esikoiseni kohdalla, ja kyllä edelleen väitän, että ajattelen enemmän hänen etuaan toimimalla näin kuin toimin, kuin jos pakottaisin hänet luopumaan kavereistaan ja ottaisin takaisin kotihoitoon.

Me ollaan kaikki erilaisia, _ERILAISIA_ !



Se mikä käy yhdelle, ei käy toiselle.

hänen tilanteessaan. ap

ja esikoinen on ihan kokopäiväisesti tarhassa äitiyslomani alkuun asti. Esikoinen on 5-v, eikä todella halua olla mun kanssa kotona kun kaverit on tarhassa. Kokopäiväisesti siksi, etten pääse lasta tarhasta itse hakemaan (pk on toisella puolella kaupunkia) vaan mies hakee töiden jälkeen. Nyt jo pelottaa miten muksu jaksaa koko kesän kotona pakkolevossa olevan äidin kanssa...

minua ärsyttää tälläiset äidit, jotka vievät 1-2 vuotiaan isosisaren hoitoon, kun on itse päivät pitkät kotona??

Ja miten päin vaan tätä ajattelen, niin säälin lasta. Ja se ärsyttää, että lapsen äiti aiheuttaa sen.

ei ap.

Heijastatko toiseen ihmiseen jotain itsellesi vaikeaa ja kiellettyä asiaa, mitä et salli itsellesi tai et kestä nähdä itsessäsi?

Usein juuri sen tyyppiset asiat ärsyttävät toisissa ihmisissä.

Mitä sinä haluat kertoa itsestäsi?

täää äiti on niin hirveä. Mustaki varmasti ulkopuolinen saattaa ajatella että vien itsekkäistä syistä lapseni tarhaan vaikka olen sairaslomalla joka jatkuu kohta äitiyslomana. Mun tarvii lapsen kuntoutuksellisista syistä viedä lapseni tarhaan joka päivä :( En veisi jos ei olisi tällasta tarvetta.

"odota hetki, äiti syöttää vauvaa"? Kuitenkin päiväkodissa lapsia on iso liuta ja aikuisia vain muutama. Luuletko että siellä lapsesi ei joudu odottamaan? Sitä paitsi meillä ei ainakaan ole syöttäminen ollut mikään ongelma. Samalla voi lukea kirjaa tai istua lattialla muuten isomman kanssa jotain legoleikkejä tms. kommentoimassa kun vauva on tissillä.

Jääkö lapsesi sitten kotiin kanssasi?

Tilanteesihan on sitten ihan hyväksyttävä.

Itselläni esikoinen oli vajaa 2v kun kuopus syntyi. Rankkaa oli koska silloin ei ollut subjektiivista päivähoitoa. ap

Esikoinen on 3,5 v ja kaipaa seuraa. Hän jää muutamaksi kuukaudeksi (kesäksi) kotiin ja syksyllä jatkaa joko parina päivänä viikossa tai pari tuntia päivässä - miten nyt sovitaan. Tällä hetkellä en pysty liikkumaan laisinkaan, joten lapselle kotona olo sairaan äidin kanssa olisi tuskaa. Joutuisi lähinnä istumaan tv:n edessä koko päivän. Joten näin meillä.

Kuten joku jo mainitsi, tilanteet ovat erilaisia ja jokaisella on omat syynsä ratkaisujensa taustalla.

Vai mitä oikein tarkoitat tällä kommentilla?

Itselläni esikoinen oli vajaa 2v kun kuopus syntyi. Rankkaa oli koska silloin ei ollut subjektiivista päivähoitoa. ap

Minä olen molempia lapsia joutunut 3 kk iästä alkaen imettämään makuuhuoneen sängyllä ovi kiinni kaikkien ulkoisten ärsykkeiden minimoimiseksi. Siinä vaiheessa kun ympäröivä maailma on ruvennut kiinnostamaan ei imettämisestä ole tullut mitään muuten. Vai vielä legoleikkejä, just joo... No kiva että teillä onnistuu, enkä yhtään epäile ettei näin olisi, mutta lapset on erilaisia.

Itse huomasin, että toisen lapsen syntymän jälkeen vastasin jatkuvasti lapsen jokaiseen kysymykseen että "odota hetki". Ei minusta ole oikein, että isompi joutuu koko ajan odottamaan.

"odota hetki, äiti syöttää vauvaa"? Kuitenkin päiväkodissa lapsia on iso liuta ja aikuisia vain muutama. Luuletko että siellä lapsesi ei joudu odottamaan? Sitä paitsi meillä ei ainakaan ole syöttäminen ollut mikään ongelma. Samalla voi lukea kirjaa tai istua lattialla muuten isomman kanssa jotain legoleikkejä tms. kommentoimassa kun vauva on tissillä.

Ensinnä virikkeistä vähän; pienten ryhmässä askartelut ja maalaukset ovat parin minuutin mittaiset ehkä n. kerran viikossa, ja soittimilla voi soittaa ehkä kerran kuussa (lauluhetki kerran viikossa, lapset vuorotellen eri kerroilla saavat kokeilla marakassia) . Katsokaa vaikka kotiin tulevia tuotoksia, kuinka paljon niissä on alle 3v.n omaa mielikuvitusta ja käden jälkeä?

odottamisesta; aamiaista odotetaan, odotetaan että saa nousta pöydästä. Odotetaan leikkiaikaan, että pallo vapautuu, nukenrattaat vapautuu, että kotileikkiin saa mennä. odotetaan vessassa, että joku tulisi laittamaan vaipan, odotetaan käytävällä, että joku pukisi. Odotetaan vaatteet päällä, että muutkin on puettu ja päästään ulos. Odotetaan keinuvuoroa, mopoa, palloa. Odotetaan, että joku tulee riisumaan, vie vessaan, antaa ruokaa, ottaa syliin....

Totttakai aikuiset tekevät parhaansa, lieventääkseen odotuksen tuskaa, mutta odotettava on silti.

..Itse huomasin, että toisen lapsen syntymän jälkeen vastasin jatkuvasti lapsen jokaiseen kysymykseen että odota hetki;. Ei minusta ole oikein, että isompi joutuu koko ajan odottamaan.

missä ympäröivä maailma vie ajatukse tissistä, mutta siitäkin on aina päästy yli ja imetystä on jatkettu juuri siinä missä äiti sattuu kulloinkin olemaan, istumaan tai seisomaan..

Minä olen molempia lapsia joutunut 3 kk iästä alkaen imettämään makuuhuoneen sängyllä ovi kiinni kaikkien ulkoisten ärsykkeiden minimoimiseksi. Siinä vaiheessa kun ympäröivä maailma on ruvennut kiinnostamaan ei imettämisestä ole tullut mitään muuten.