***TOUKOTOIVEET VKO 17***

kerrankin olen jo näin aikasin ylhäällä,yleensä olen näin mammalomalla nukkunut 11-12 asti,lapsia kun ei ole jotka aamulla herättäisivät,ja niinoh,ehkä tuo unirytmikin on vähän venynyt iltavalvomisen puolelle ;)



-Rice- : tiedä vaikka sinulla viikonloppuna jo nyytti sylissäsi jos alapaineet eivät nyt lähde laskuun!! vauva varmasti jo valmis noilla viikoilla syntymään joten minusta vaan ihanaa kun olet niin kärvistellytkin tässä jo :)!

Lisäksi tuohon veriseen vuotoon,itselläni tullut nyt ehkä viikon ajan sillointällöin kun vessassa käy ja kun pyyhkäisee,eilen tuli oikeen sellaisia klönttejä pönttöön,yök. Minulle täällä tre:llä ei oikeen sanottu siitä mitään kun polilla siitä puhelin..tiedä sitten mistä johtuu minun kohdalla.

enpä ole siitä mitenkään huolissani kun viikkojakin aika hyvin ja vauvakin jo reilu kolmekiloa ja tekee hyvin hengitysharjotteita jne niin olisi jo valmis syntymään vaikka nyt jo tulisi.



tosin mitään enteitä ei täällä oikeastaan ole,ei kipeitä supistuksia ei mitään. argh ja minäkun tavallaan jo toivon että tulisi edes muutama kipeä supistus niin tietäisi että EHKÄ alkaisi jotain tapahtua lähi viikkoina. Tosin näitä teidän kirjoituksia täällä lukiessa voin todeta että kipeätkään supistukset eivät takaa sitä että vielä hetkeen mitään tapahtuisi. se helpotus minulla on että tiedän että käynnistellään viim. siinä 40 viikon tietämillä jos ei vauvasta ala kuulua,kun on tosiaan tuo rask.ajan diabetes niin voisi tulla aika jötkäle jos antaisi mennä yli la:n.



Mietin sitäkin että jos sitä käynnistyspäivää sovittaan niin voi luoja kun varmasti jännitän sitä päivää,en varmasti saa viimeiseen viikkoon nukuttua ollenkaan!!



ihana ilma ilmeisesti tulossa,taidan tänää lähteä lyllertämään kaupungille josko kevät kenkiä löytyisi.



Tänään muuten tuli minulle ensimmäiset äitiyspäivärahat,onko maksupäivä aina tämä 23.pv vai jokin muu?



laakli+mahanasukki rv 36+2

Huomenia kaikille!



Yö taas takana, joka meni aika lailla huonosti nukkuessa. Eilen illalla juteltiin miehen kanssa tulevan tiistain äitiyspolikäynnistä ja siitä mikä olisi se synnytystapa. Viime pelkopolikäynnillä asia jätettiin avoimeksi, että asia päätetään nyt tulevana tiistaina. Mieskin yrittää päästä mukaan ihan henkiseksi tueksi, koska kuitenkin siellä taas tirautan itkut heti alkuunsa. Viime käynnillä oli siis lääkärinä ensimmäistään odottava lääkäri, joka vain lateli totuuksia vertaillen kumpaakin synnytystapaa. Nyt olen teidän juttuja täällä lukenut ja onhan täälläkin ainakin Christina84 menossa sektioon. Se ajatus minullakin nyt nousi entistä varmempana mieleen, että sektio olisi minun juttuni. Ensimmäisen kohdalla kun kävi miten kävi. Nuo ajatukset siis valvotti yöllä.



Pissasta olen katsonut joka aamu sokerit ja proteiinit sekä aamuin illoin mitannut verenpaineet. Alapaine alkaa olla nousussa ja nytkin juimii päätä, johtuu varmaan tuosta yöllisestä valvomisesta, koska pissa oli puhdas. Huomenna neuvola, jossa taas kerran uus th vastassa. Mun oma th jäi saikulle, joten just tähän loppuvaiheeseen on vaihtunu th joka kerta, ja sehän tietää hyvää mun verenpaineelle kun aina pilvissä muutenkin. Onneksi on tuo oma vihko aina mukana.



Muuten ei ole mitään oireita, että synnytys lähtis käyntiin itsestään. Senkin takia sektiotoive on mielessä, koska poika meni viikolla yli ja käynnistykseen eikä mitään ennakoivia oireita ollut. En nyt haluaisi käynnistykseen todellakaan, koska kohta joudun synnyttämään jättivauvan. Tiistaina selviää painoarvio sekin.



Mutta nyt aamumurojen syöntiin ja poikaa herättämään, että ehtii ysiksi hoitoon.



t. Iippalainen sekä sekavat ajatukset koko synnytyksestä

Tässä mutustelen lakumixiä ja ajattelin ottaa vähän rennommin. Eilinen päivä meni ihan täysin touhutessa, siivosin kaikkea mahdollista. Vielä jäi saunan/pesuhuoneen ja vessojen pesut tekemättä, mut nehän ehtii sit.. ai nii, ikkunat on kans pesemättä. Ne kun saa tehtyä, niin sit mulla ei oo mitään "stressiä" siivoushommista. Oon vähä sellanen tyyppi, joka ei malttais vaan olla, mut eilisen rehkimisen jälkeen alkaa olla aika nuutunut olo, selkä on väsynyt ja kaveri mahassa kans aikamoisilla kierroksilla ollut koko aamun.



Närästys alkoi pikkuhiljaa helpottaa, kun söi vaan useasti ja pieniä määriä. Ne hedelmät on paha..ja niinku mä voisin syödä hedelmiä ihan jatkuvasti =(. Ja sit se vaalee leipä on toinen minkä huomasin aiheuttavan närästystä. Näkkäriä oon nyt sit syöny, ku ei tuo ruisleipäkään aina sovi. Nyt sit vissiin nämä lakuherkut tekee tosi hyvää närästykselle =D..



Paljon tänne on tullut tekstiä ja lukemassakin oon käynyt kyllä päivittäin. Usealla niitä supistuksia on ja kyllä oon sitä mieltä,että mielellään kyllä kans loppuvaiheessa otan ne kipeät supistukset..olis kamala huomata yhtäkkiä että on tarve ponnistaa. Meillä kun sairaalaankin on matkaa se 80 km. Mut kokemuksella tiedän,että kylä ne sit tutnuu, kun on se hetki.



Tuosta verenvuodosta.. kyllä mäkin oon sellaset ohjeet saanu,että jos alkaa vuotoa tulemaan, niin täytyy käydä näytillä. Ja täytyy sanoa,että vaikka lapsia jo onkin, niin menisin kyllä pää kolmantena jalkana heti ku jotain veristä vuotoa tulis. Mut kai tämäkin on sit paikkakunnista kiinni millaisia ohjeita saa.



Multa jäi se kaksosten synnytys näkemättä, olin jossain vanhempain teemaillassa, mikä oli ihan yhtä tyhjän kans. Hohhoijaa, että meni talteen 2 tuntia!! Tietokoneen käytöstä ja rajoituksista ym. melkoisen päivänselvää asiaa.



Neuvolakuulumisia täältäkin sit. No,eipä siellä mitään kummempaa taaskaan ollut. Kaikki arvot kohillaan, hb:kin oli noussut edellisellä kerralla,ettei sitä edes otettu nyt. Ensin ku th tunnusteli mahaa,niin totes,että olisko tämä vähän... Lopetti lausen kesken. Kai se sit näki mun innostuneen ilmeen,että häh, laskenu vai??? Ajatteli varmaan,et on parempi olla antamatta turhaa toivoa ja jatkoi vaan painelua,että joo pää tuntuu täällä alhaalla ;o)

Kysyin sit siitä kokoarviosta, kun se lääkäri edellisellä viikolla ei sanonut mitään siitä. Mun kaks poikaa on ollu isokokosia, toinen 4 kiloa ja toinen 4,3. Sit mulla on kaksoset jotka paino syntyessään n. 2,7 kiloa/pää. Elikkä vaikka mun maha ei oo ollut kenelläkään mitenkään suuri ( selkä on pitkä), niin silti on lapset ollu isoja. Meinas sit,että katotaan parin viikon päästä,jos vaikka pääsis sit kokoarvioon ultraan. Se olis kyllä helpotus!! Ja sano kyllä vielä,ettei ainakaan anneta kovin paljon mennä yli (pojat synti 40+1 ja 40+5 ja kaksoset 37+2). Toivottavasti sit siellä sairaalan päässä ollaan samoilla linjoilla!!

No, mut nyt on lakut syöty ( alotin kyllä jo eilen illalla,ettei ussi mennyt ihan tässä hetkessä ;D) ja vois sit vaikka käydä kaupassa hakemassa päivän ruuat.



Uuniz rv 36+6

(.) Samaa kuin tähänkin saakka eli levossa olo ok, supistukset (harjoitussellaiset) siedettäviä. Liikkuessa supistuksia tulee edelleen koko ajan ja se jos mikä rasittaa ja väsyttää niin selkää, vatsaa kuin korvien väliäkin. Mulla kun näitä harj.suppareita on ollut viimeisin 20 viikkoa, mutta juuri mitään ei ole kohdunsuulla tapahtunut, ja välillä meinaakin vallan epätoivo vallata mielen; onko niitä pakko tulla jos mitään ei kerran tapahdu?!? Tosin viime kerralla sitten kun ne oikeat supistukset alkoivat (rv40+6), niin siitä huolimatta että alkuun ne tulivat 5-10min välein ja olivat aika pitkään ihan siedettävän tuntuisia, niin siinä vaiheessa kyllä tekivät jo ihan kunnolla töitä: sairaalaan tullessani olin auki 4cm vaikka kätilöt olivat sekä puhelimessa että vielä käyrällä maatessani vähätelleet, että näin harvakseltaan tulevat tuskin mitään saavat aikaan:) Että jospa niistä sittenkin olisi edes jotain hyötyä...



On unohtunut mainita, että parikin kaveria on kehunut sellaista isoa JUMPPAPALLOA maasta taivaaseen hyvänä supistuskipujen lievittäjänä. Siis siinä vaiheessa kun ne ovat jo oikeasti kipeitä, mutta vielä ei ihan synnytetä. Eli kannattaa varmaan itse kunkin sellaista kokeilla joko kotona jos löytyy tai sairaaloissa nyt ilmeisesti ainakin niitä on. Itselleni sellaista viimeksi tarjottiin mutta vasta siinä vaiheessa kun olin jo niin kipeä, että olin jo seota. Jos olisin kehdannut, niin olisin sitä tarjonneelle opiskelijalle käskenyt hänen pitää pallonsa ja työntää sen vaikka p****nsä , mutta hyvätapaisena nuorena naisena kiitin kohteliaasti ei;)



LAAKLI, äitiyspäiväraha maksetaan käsittääkseni jokaiselle vähän eri aikaan riippuen siitä koska äitiysloma on alkanut. Kelan päätöksessä on nähtävissä kaikki maksupäivät ja rahamäärät ihan vanhempainvapaan loppuun saakka.



No juu, mulla on tälle päivälle vään ohjelmaakin, joten täytyy ryhdistäytyä.



rvaT 35+1

Olen tuolla taustalla päivittäin (monestikin päivässä...).

Nyt ajattelin laitella hiukan kuulumisia täältäkin kun alkaa tuo aika olla lähellä. Sit aion ottaa itseäni niskasta kiinni ja hyökätä ikkunan pesuun ja koirakin kai haluis ulos (raukkaparka on joutunu kärsimään minun paksuuntumisesta).



Kenenkään nimimerkkejä en muista enkä voi kommentoida kenenkään fiiliksiä suoraan, mut juttua on ollu monesta aiheesta. Sori, tää pää ei oo yhtään ainakaan parantunu raden myötä... :-P Eli omanapainen tulee vuodatus olemaan. Anteeksi.



Suuret onnittelut ensimmäisistä vauvoista! Pienestä se ihmiselämä lähtee! Hannalle ja Juliaanalle (muistin jonkun nimenkin) paljon jaksamista. :-D



Sellaisia oireita on liikkeellä et varmaan viimestään ens viikon alussa saadaan lisää vauvakuulumisia. Suppareita siis kaikille niitä tarvitseville!

Jollain oli auto-ongelmia? Yhteys kuluttajasuojamieheen tai ainakin soitto autoliikkeesseen ja sillä hiukan uhkailua niin luulisin et hoitaisivat asian kuntoon. Varsinkin kun kyseessä on aika iso rahasumma. Toivottavasti selviää pian!

Ja yleensähän kaikki selviää lopulta. Itse olen ottanu sen asenteen et näillä mennään mitä on, se mitä on edessä sitä ei tiedetä joten asia kerrallaan kun tekee parhaansa (kuulostaa jeesustelulta, mut mulle antanu rauhan aina kun meinaa mennä stressin puolelle...aiemmin vouhkasin aina ja kaikesta).



Hattua nostan kaikille joilla on jo ennestään pieniä lapsia,varsinkin kun joka toisella tuntuu olevan joko sairauksia tai uhmaa just sopivasti tässä alla. Voimia teille myös jatkoon. Itsellä on jo teini niin on jo melko omatoiminen ( paino sanalla melko sillä teinillä on aika paljon älyä heittäytyä välillä vauvaksi jos ei huvita). ;-) Ovet ja kantapäät paukkuu kun teini menee toiseen ja äiti toiseen suuntaan (molemmat hormoniryöpyissään)...voi iskää, ei tienny mihin ryhty. :-P Toisaalta se on välillä niiiin kultainen ja ihana ja paljon on ollu apua kotitöissä. Ja alkukankeudesta kun pääsi (hoida itse vauvas kun oot kerta tuohon tilaan itses saattanu) niin nyt jo odottaa pikkuista innoissaan.



Mulla on siis toinen raskaus, ja ensimmäin leikattiin lopulta rv39, kun oli niin iso eikä mahtunu tulemaan (4,4kg). Lantio on ahdas. Sektiosta jäi todella hyvä mieli, paranin tosi nopeasti ja lapsellakaan ei ollu mitään hätää. Kaikenkaikkiaan hyvä juttu mielestäni. :-) Toisilla varmasti kivuliaampi se paraneminen ja kaikki mutta onhan synnytyksetki kaikki erilaisia.



Tätä toista kun aloin odottamaan oli alunperin suunnitelmissa sektio (siis minulla). Olin varma et ei mahdu tulemaan. Sit olin jo välillä sitä mieltä että olis kiva synnyttää alakautta...ehtona tietysti se että lapsi mahtuu tulemaan (kuvat on otettu ekan jälkeen lantiosta). En menny pelkopolille kun ei pelottanu. Nyt on ilmenny raskausdiabetes (lääkitys päällä) ja iso lapsi siis tulossa. Eli paniikkia pukkaa nyt. Mulla loppuu neuvolakortista tila kun toi sf-mitta on 41!!!!!!! Ja lapsi tässä vaiheess jo n. 3,7kg. Rv37+1. ei olis muuten mitään hätää, mutta viime viikolla kävin polilla ja se lääkäri tokaisi vain et: "Täällä ei näitä sektioaikoja jaella" Lantiokuvien perusteella nyt mahtuu mut sit laskettuna aikana ei. Nelikiloista kuulemma en voi mitenkään synnyttää. Eli tällä hetkellä tilanne on se et jos lähtee syntymään itsestään nyt, niin ultraavat ja mittaavat mahtuuko (eiks ne voi heittää 0,5kg ne arviot?). Eli lähdetään yrittämään vaikka tiedetään et ei välttämättä mahdu. Menee yli ymmärryksen...täysin. Heinäntekojärki olis sanonu et olis kuitenkin se suunniteltuleikkaus ollu paras kun tiedetään että kasvaa tosi isoksi (mieski pääsis mukaan, kun sit kiireelliseen ei pääse jos kesken synnytyksen hokaavat ettei mahdu). Pahimmassa taoauksessa kuulemma voi mennä loppuun asti jos minun vointi on hyvä (sit ultra ja päätös)...apua. Se lääkärikäynti meni itkiessä silmät kipeeksi, oli kun olis matto vetästy jalkojen alta kun olin päässäni kaiken jotenkin ajatellu valmiiksi. No, toivotaan et seuraavalla polikäynnillä olis mukavampi ja ymmärtäväisempi lääkäri (soitin sinne ja sanoin etten mee enää tälle kyseiselle enää). Seuraava aika on vappuaattona...minkähän kokoiseksi tää minun sokerivauva ehtii kasvaa siihen mennessä...? Mulla on myös niin et jos vedet menee niin makuulleen heti ja sit ambulanssia tilaamaan. LApsivettä on niin paljon. Eli sairaalakassia tässä pakkailen kaikenvaralta niin ei jää (niin rakkaan mutta pakkauskykenemättömän) miehen harteille. :-D



Mut kuten sanoin aiemmin: Näillä on mentävä, ei muu auta. Luotan et se sieltä terveenä tulee ja henkilökunta tietää mitä tekee. Mut tää odottaminen stressaa kyllä!



Sori vielä murpatus, kaikesta huolimatta tätä aikaa en antais pois sillä tätä se vaatii et saa sit sen pienen vierelleen! Kuuluu siis taudinkuvaan! :-D



Kaikille oikein ihanaa päivänjatkoa ja jos siellä on yhtään niin hyvä ilma kun täällä niin pihalle hengittelemään raitista ilmaa! Taidan minäkin nen ikkunat jättää toiseen kertaan...



Noora + Keijoannikki 37+1

tätä turvotusta! Sormet ovat niin pullollaan, ettei käsiä meinaa saada nyrkkiin ja kirjoittaminenkaan ei näköjään ihan helposti onnistu. Turvotus mulla on lisääntynyt koko ajan pikkuhiljaa, mutta eilen kun oltiin synnytyssairaalaan tutustumassa, tilanne paheni yhtäkkiä. Muutenkin olin siellä tosi huonovointinen, pelkäsin pyörtyväni koko ajan. Että ei kauheasti jäänyt mieleen, mitä ne kätilöt siellä puhuivat. Illalla olin niin kyllästynyt turvotukseen, että itku tuli. Nyt aamulla töihin lähtiessä mies tuli erikseen tarkastamaan mun kädet ja yritti positiivisena selittää, että näyttäisi vähän laskeneen turvotus. Noh, nyt se on tullut takaisin, turvotus siis, mies ei vielä.



Muutenkin olo tuntuu melko kurjalta. Aika pitkään olen saanut nukkua kunnolla, mutta viime yöt olen heräillyt puolen tunnin välein kun lonkat ja kädet puutuvat. Meillä on Tempur-sänky, joten parempaa puutumisenehkäisysänkyä ei taida olla. Ehkä täytyy olla tyytyväinen että saa nukuttua edes puolen tunnin jaksoissa.



Olo alkaa olla myös melko vainoharhainen. Toissapäivänä hermostuin, kun luulin, ettei vauva liiku kunnolla. Kaikki keinot yritin ja itkua vääntäen laskin liikkeitä. Noh, löytyihän niitä sitten kuitenkin ihan tarpeeksi. Toisella oli vain vähän rauhallisempi päivä. Eilen ennen synnärireissua ehdin jo diagnosoida itselläni raskausmyrkytyksen. Eli ei täällä mitenkään hermona olla.. hih...



Pitäisi varmaan jättää googlettaminen vähemmälle ja odottaa rauhassa ensi viikon neuvolalääkärin tapaamista. Jotenkin se tuntuu ihan tolkuttoman pitkältä ajalta odottaa.



Että tälläistä hysteeristä omaa napaa...



Laaklille piti vielä sanoa, että jos se Kelan päätös on joutunut johonkin "hyvään talteen" niin oman äitiyspäivärahan maksupäivät voi tarkistaa myös Kelan sähköisestä asiointipalvelusta, jonne pääsee kirjautumaan omilla verkkopankkitunnuksilla.



Leppis 35+2

juups, käytiin siis tänään siinä ultrassa, jossa tehtiin kokoarvio! Näyttää kuulemma pikemminkin siltä, että meitille tulossa pieni ja siro poitsu:) tällä hetkellä paino n.3kiloo eli parin viikon päästä simmonen 3,3. Ei pitäis siis olla vaikeuksii synnyttää alakautta, jes! Ei miun lantioo kylläkään kuvattu, mut ei kai sit aihettakaan, kun vauva ei mikään iso oo.



Muutenkin kaikki näytti olevan ihan hyvin, paitsi että lääkäri sano, että mulla lapsivettä aikas vähän, 7, kun se raja on 5..pitäis siis tehdä iltasin liikelaskentaa. Että simmosia siellä:)



Korasa: Mä kanssa menisin ton vuodon takia tarkempiin tutkimuksiin. oon ite niin hermoheikko, että oisin varmaan ihan paniikissa, jos mulla ois veristä vuotoo! Uskon kyllä, että kaikki on hyvin, mutta onhan se aina ihan hyvä varmistaa!



Rice: Yritähän sie malttaa nyt sitten lepäillä oikeen kunnolla:) Toivotaan, että ne supparit helpottaa tai, että vauva syntyy mahdollisimman nopsaan:)



Tänään ois nyt vielä neuvola, kahtellaan, mitä siellä sanotaan!



Myrsky 38+2

Olin sitten taas eilen synnärillä tutustumassa. Aamulla alkoi kipeät supistukset ja oli pakko soittaa mies viemään sairaalaan. Olo oli tosi huono, verenpainekin 88/48. Sydänkäyrä näytti hyvältä ja pikkuinen potki lujaa. Sisätutkimuksessa tosin kohdunsuu oli vain 1 cm auki ja kaulaa tai kanavaa jäljellä 2 cm. Ultrassa pikkuinen voi hyvin, lapsivettä oli hyvin vähän. Sain itse päättää lähdenkö kotiin vai menenkö vuodeosastolle, synnytyssalit olivat aivan täynnä. Osastolla oli pari paikkaa vapaana.. Tulin sitten kotiin ja nukuin koko iltapäivän kun sain hyvän asennon. Kovat supistukset rauhottui, mutta menkkamaista jomotusta on koko ajan ja alhaalta vihloo vähän väliä. Tänä aamuna tuli ekan kerran ruskeaa limavuotoa ja nyt odottelenkin ettei sitä tulisi enää, tai täytyy kai taas soittaa mitä tehdään..



Ekasta oli tosiaan niin helppoa kun vedet meni 35 viikolla. Tiesi heti että nyt on lähdettävä. On vaan jotenkin turhauttavaa mennä suurin toivein supistusten takia ja olla siinä luulossa että tänään ollaan nyytti kainalossa. Ja sit supistukset rauhoittuu ja tullaan kotiin. : ( Itseä harmittaa niin vietävästi jos tulee lähdettyä turhaan, tuntuu siltä että kätilötkin aattelee että no taas tuli yksi vainoharhainen.. : ) Vaikka oikeasti he ovat kyllä aina tosi kannustavia.



Teillä oli juttua kivunlievityskeinoista. Itse otin epiduraalin ekassa synnytyksessä joka epäonnistui. Kipu ei hävinnyt, meni väärään paikkaan. Kolme kuukautta selkä oli tunnoton, onneksi kuitenkin palautui ennalleen. Johtui varmaan skolioosista selässäni. Tällä kertaa ajattelin ottaa ilokaasua (onneksi täällä sitä saa) ja kohdunkaulan puudutuksen. Olen kyllä kuullut monen olleen tyytyväinen epiduraaliinkin.



Yksi tunnustus tähän väliin.. Koitin eilen vauhdittaa supistuksia uudelleen vauhtiin saunomalla tunnin.. Mies ei oikein tykännyt.. Mutta ei se auttanut mitään. Painoarvio oli nyt 3,5 kg, en halua edes ajatella että mennään laskettuun asti tai yli, hui! Eka painoi 2,1kg..



Aurinkoista päivää kaikille,



Puolukka 38+0

ja parin tunnin yöunilla koitan päräjtä. alkoi sitten pienin ja isoin lapsi kumpikin viime yönä oksentaa niin railakkaasti et aamullakin vielä sai pyykkiä pestä.

kuume nousi vielä nyt aamulla kummallakin.

ei se mitään itse tässä yökin ja mietin et oksennanko vai en.

maha on kipeenä, eikä oikein tiiä supistaako vai mahatautia.

on tämäkin vielä tässä..



pää sekasin, onneks appivanhemmat tuli hoitaa lapsia kaveriks, ei jaksa edes 1,7v poikaa hyssytellä ku maha arka.



ei ihmeempää eikä uutta mut tulinpahan lukee juttuja ja kertoo et vellova olo on



korasa

On tää niin epäreilua, että melkeinpä joka toinen joutuu odotella synnytystä sairauksien keskellä...joko ite tai lapsi sairaana!



Meillä pojalla yöllä edelleen oli kuumetta, nyt ei vielä ole toistaiseksi noussut. Virtaa riittää ja äitillä meinaa hermot mennä...lisäks itselleni on ilmeisesti ainakin yskää pukkaamassa, kun kurkussa kutitaa siihen malliin ja välillä pitää yskiskellä. KÄvin 15 minsan kävelyläl, kun mies oli pojan kanssa...aattelin, että jos auttais oloa, joka on vähemmän energinen...Mahahan siinä kovaks tuli ja vähän nyt polttelee alamahassa, mutta ei sen ihmeempää... RAhkapiirakkaa tuossa just leivoin...



Joo...että ei uutta auringon alla! VIikon päästä olis sit se äitipolikäynti, jolloin mahdollisesti vois päästä synnyttään...



AngaT ja Taistelija 38+5 (tämä vauva viihtyy siis yksiössään pidempään kuin isoveljensä...oman teorian mukaan sen takia, kun on ilmeisesti pienempi eikä mun kohdun mallin takia sen takia vielä ole putkahtanut ulos...)

Eipä ole helppoa Korasallakaan. :( Kovasti parantumista teidän perheelle toivottelen!



Meilläkin meni yö ihan persiilleen, kun poika sai taas kauhukohtauksen alkuyöstä. On kyllä mielettömän pelottavia nuo yölliset hetket, kun rassukka huutaa peloissaan silmät auki, eikä mistään ole apua.. Viime yönäkin poika ihan tärisi kauhusta ja heitteli tavaroita meitä päin. :( Tämän mahan kanssa on vielä niin vaikeaa yrittää pitää rimpuilevaa lasta sylissä, eikä isi kelpaa rauhoittajaksi täällä ollenkaan.. Näitä siis on meillä viikottain, täytyy neuvolassa ottaa puheeksi, jos eivät pian tunnu rauhoittuvan. Kurjaa on sekin, että sitten kun poika vihdoin rauhoittuu (n. puoli tuntia kestää tuo riehumisvaihe), niin ollaan koko perhe jo niin hereillä, ettei uni tule pitkään aikaan. Onneksi ei tarvinnut tänä yönä lähteä synnyttämään. :)



Myrskyllä oli kivat ultrakuulumiset, siro poju kasvaa siis sunkin masussa. :) Lantiokuvat musta otettiin esikoisen perätilan takia, mutta tosiaan ne otetaan vaan tosi harvoissa tapauksissa. Harmillista kyllä, että lapsivesi oli sullakin vähissä. Joudutko sen vuoksi vielä kontrolliin?



Neuvola on huomenna ja kerrankin pääsen sinne ihan yksikseni, kun poika menee tänään mummulle yöksi. :) Vähän kyllä mietityttää taas tuon viimeöisen tapauksen vuoksi, että voiko poikaa sinne viedäkään.. Vaikka mun vanhemmat ovatkin pojalle tosi tuttuja, niin silti vähän pelottaa, jos tuommoinen kohtaus tulee taas ensi yönä..



Ääh, nyt odottaa vaippapyykki koneessa..



Miimi, 38+4

Kylläpäs täällä on nyt kovasti tullut viestejä. =)

Lukemaan juuri kerkeän ja sitten ei enää jaksakkaan mitään kirjoitella, kun oon tovin lukenu. Muutenkin sitten jo unohtuu nimimerkit ja tapahtumat, niin ei voi mitenkään järkevästi kommentoida kenenkään juttuja. =P

Se on tää lahopää, kun ei muista muutoinkaan koskaan mitään.



Appivanhemmista oli ainakin puhetta, tai isovanhemmista yleensäkin, niin meillä on kyllä kans ihan hyvät välit miehen vanhempien kanssa ja ottavat erittäin mielellään poikaa hoitoon, kun on tarvis. Jos vain suinkin ovat tässä lähettyvillä. Ovat paljon mökillä, mutta sekin on onneksi ihan tässä lähellä, joten sieltäkin pääsee tulemaan kyllä, jos on tarvetta. Ovat molemmat jo eläkkeellä, joten sen puolesta on aikaa. Omat vanhempani ovat aikoinaan eronneet ja isäni asuukin kainuussa asti, joten häntä ei hirveän paljon ole poika nähnyt. Äitini sitten taas asuu kyllä tuossa vajaan 100km:n päässä, joten hänkin on tavoitettavissa, mutta harvemmin hän täällä päin käy. Enemmän ollaan sitten sen varassa, että me mennään sinne. On kuitenkin erittäin ihastunut tuohon meidän esikkoon, joten kyllä hänestäkin lapsen hoitoapua saattaisi saada, mutta toistaiseksi ei ole tullut sellaista tarvetta, että häntä olisi tarvinnut pyytää.



Synnytykseen liittyviä rentoutuskeinoja taisi Callaway kysellä, vai muistanko oikein... Sehän tietysti on ihan henkilökohtainen juttu.. Mulla päin vastoin kuin Korasalla (? muistanko aivan väärin) se amme siellä sairaalassa oli todella hyvä juttu ja aion kyllä haluta sinne myös tälläkin kertaa, jos vain se on suinkin vapaana. Rentoutti hyvin paikkoja ja sen mitä nyt jaksoin siellä olla esikoisesta, niin avasi reilussa puolessa tunnissa paikkoja kahdesta kolmeen senttiin. Olikin sitten ilmeisesti jo aika hilkulla, että sain vielä epiduraalin, kun sen saadessa olin auki 6-7cm. Siitäkin sain vain puolikkaan annoksen rajujen supistusten vuoksi. Alkuun miettivät, että laittavatko ollenkaan, mutta onneksi laittoivat ja se kyllä auttoi sitten todella ihanasti loppuun asti. Joten mulla on myös positiivinen kokemus siitäkin.

Kotona pärjättiin ihan vain hengittelemällä ja yritin kovasti rentoutua. Välillä kiertelin ympäri olkkarin pöytää ja hengittelin mahdollisimman syvään ja rauhallisesti. =D Sairaalaan mennessä olinkin auki jo nelisen senttiä, joten ihan ok meni. Siksi jotenkin nyt tässä toisessa vähän epäilyttääkin, että voisiko se sujua yhtä mutkattomasti kuin tuo ensimmäinenkin. Kovasti toivon niin.

Mulla taasen tuo kauratyyny ei auttanut oikeastaan lainkaan synnytyssupistuksiin vaan siitä tuli ihan tuskainen olo, kun mulla oli muutenkin ihan hirvee hiki päällä koko ajan. Oiskohan sitä sitten pitänyt ennemminkin kylmettää. =D Mutta, monet ovat kyllä kehuneet, joten kannattaa ehdottomasti kokeilla. Joissain sairaaloissahan niitä on myös siellä synnytysosastolla.

Mulla nuo synnytyssupistukset tuntuivat tuolla selässä pääsääntöisesti eivätkä olleet varsinaisen kivuliaita vaan sellaisia työnnättäviä koko ajan. Tämä varmasti johtui myös siitä, että vauva oli todella alhaalla jo tulossa, niin siksi tuntui tuollaiselta, mutta se oli aika jännä tunne. Tuo tuommoinen aaltoileva huippu ja lasku niissä kyllä selkeästi silti oli ja toki ne sitten voimistuessaan oli varsin epämukavia. Mutta nämä ovat näitä omia kokemuksiani.



Mäkin toivoisin oikeastaan pikemminkin taas vesienmenoa, kuin supistuksilla lähtevää synnytystä, koska se on aika selkeä merkki synnytykseen lähdöstä. Jotenkin en tiedä osaisinko lähteä oikeaan aikaan, jos pelkkiä supistuksia olisi. Noh, kyllä se toki sitten varmasti tietää, mutta jotenkin silti...



Mullakin oli tänään viimeinen neuvolalääkäri ja kaikki vaikutti olevan hyvin.

Verenpaineet kunnossa, pissa puhdas ja hb edelleen hyvä 131 (ilman lisärautoja). Painoa oli tullut 167g/vko, joten sekin on ihan maltillista eikä turvotuksia. Kohdunulkosuu oli auki ja kohdunsuu pehmeä, mutta sisäsuu edelleen kiinni, kaulaa jäljellä 1cm, joten ei kait tuossa mitään kummempaa ole. Tulee sitten kuin on tullakseen. =)

Meilläkin tuo lääkäri on todella ripeä ja vähäsanainen, joten vähän kylmäksi jättää, kun siellä käy, mutta minkäs teet kun ei muita ole tarjolla. Itsekin olisi kiva, jos vähän enemmän juttelisi ja ottaisi puheeksi asioita, mutta ei voi mitään...

Esikkoa odottaessa kävin joka kerta eri lääkärillä, mutta nyt ovat ilmeisesti saaneet sinne ihan vakilääkärin. Toisaalta hyvä niin. Kait.



Heh juu...

Nyt tarttee lopetella kuitenkin ja Ricelle piti vielä laittamani, että muistahan levätä!! =)



-viivi ja toivo rv 35+4-

yök yök, mahatauti minussa nyt jyllää kunnolla.

mieli on maassa muutenkin ja ukon takia taas hermot menneet. meil koira ja ukko haukkuu sitä minkä ehtii vaikka tietää et on rakas ja tärkeä minulle, mut se kantaa rapaa, haisee, pieree ja miyähän kaikkee...

ja mitä minä sillä teen, no en varmaan mitään kun ei anneta aikaa et ehtisin mehtälenkkejä käydä... itku tulee aina aamusta jo kun valittaa ku koira haisee (ite haisee pahemmalle) ja sit sitä jo pitkään miettiny luopuisinko siitä pois ja se saisi kodin mis ois aikaa ja ihmisiä jotka välittää. mieheni vaikka potkis sitäet hän on se pomo joka määrää, ja tahtoo ehkä mieheni myös mulle näyttää et hänen tahto on hänen tahto. siis normaalia parisuhde elämää mitä pitää jollain höystää!

oon j miettiny et kasvatajalle ilmoitan et koira ehtii uutta kotia, ei ongelman vuoksi vaan omistajan jaksamisen ja ajanpuutteen vuoksi, ja jos tähän päädyn ja saa uuden aktiivisen kodin koira lähtee mut miehellleni en puhu mitään enne ku ite huomaa mis on se koiran haju jne..

vaikeita päätöksiä, niin vaikeita, vaikka tiedän et omaa oloani se helpottaa kun ei olis koiraa ja kohta neljättä lasta. kokee vaan itsensä niin epäonnistuneeksi jos luopuu, mut luovun vain koian parhaaks koska on aktiivinenja ihana helppo tapaus ei ongelma koira.



asiasta toiseen..



tänään tajusin et kaikki kolme lastani on syntyneet lauantai aamupäivällä, joten noudattaakohan tämäkin yksilö samaa kaavaa. laskettu aika ois lauantai joten sopis se mulle=)

siis kkn päästä jo kun la on 23.5

äkkii aika rientää...



olotila menee siis yökkiessä ja ripulilla olessa, tuntuu et vatsa on kovilla kun niin yökkäyttää. menis vaan ohi!



puolukka, sullahan jännät paikat on kun kävit jo laitoksella pyörähtää, ollihan se puolukka?

nimet unotuu täs samalla ku kirjottaa..

ne synnytyssupparit voi siis osa kokea monta päivää ja miettiä et onko vai ei ja lähdenkö naytille vai ei, ne on niin yksilöllisiä. mulla siis nämmä kolme alkaneet voimakkalla supistuksilla ja siitä se meno on alkanu nopeesti sitä vauhtii et lähtö tullut eikä epäilystäkään..

tämä neljäs raskaus on yllättänyt siinä mielessä et on ollut päiviä ja monia tunteja et hetkonen eihän vaan lähtö tule, kun ne olleet niin kivuliaita mutta epäsännöllisiä ne supparit. eli esvalmistelee kai sitten paikkoja. ei kyl tarvis kun olen aina avautunut aika nopeesti. mun äiti sai mun isoveljen niin et supistuksia muutama tuli ja ponnistamisen tarve melkein heti,soitti ambulanssin ku meni vedetkin ja ponnistutti ja sairaalaan 10 miin matka ja syntyisit salin ovella, et hyvä et salin puolelle ehti kunnolla. oli ns. syöksysynntys. hui, onneks ite en oo konenut =)

vedet mulla menny aina salissa, puhkastu ja samantien saanut ponnista. et vesien meno on kokematta, ja suppareilla aina lähetty.



nukuttas, saiskohan unta vai meniskö pönttöö moikkaa ja huutelee pää alaspäin =/



korasa

Hirmusesti tullut eilisen aikana kirjoituksia :) kivaa!!! Mun oli tarkoitus tulla nyt vaan piipahtamaan tässä koneella, joten pistän aikaslailla omaa napaa vaan. ;)



Neuvolassa tehtiin nyt sitten lähete Taysiin tutkimuksiin. Soittavat sieltä maanantaina, eli saan nyt ainakin vielä viikonlopun hengähtää kotona. Mitään en saa edelleenkään tehdä ja heti kun tunnen painetta tai särkyä päässä, pitää ottaa yhteys äitipolille. Vauvan liikkeitä pitää seurata tosi tarkkaan kanssa ja ylipäätään kaikki normaalista poikkeava pitää raportoida äitipolille heti. Terkkari oli aika huolissaan siitä kun nyt on viikonloppu edessä, eikä saanut mua tutkimuksiin ennen maanantaita, mutta lupasin pitää itsestäni huolen. :0) Onneksi ulkona on noin hieno ilma niin on kiva istuskella ja lueskella vaan tuossa pihassa.



Painon olin saanut nousemaan 1,7 kg keskiviikosta. :D Terkkari oli tyytyväinen ja hyvä niin, koska kyllä tuli tankattuakin kaikkea moskaa kurkusta alas. Olo on tosi väsynyt...olen alkanut nukkumaan sellaista valveunta, että kuulen joka ikisen äänen unen läpi. Raivostuttavaa...mutta kai se on jotain odotusta jos vaikka alkais ne synnytyssupistukset. Eilen taas suppaili pitkin päivää ja ihan kiroilla piti välillä, mutta eipä muuta. Täällä odotellaan jo seuraavaa toukokuun lasta syntyväksi...voisiko joku siis ystävällisesti lähteä nyytin noutoon, kiitos. :o)



Muutkin ilmoittautumaan tälle päivälle, muutenhan tässä alkaa kuvitella, että kaikki muut ovat jo ponnistamassa. ;) Nauttikaahan kevään ensimmäisistä hellepäivistä ja syökää paljon jäätelöä.



Terv. Rice + pikkune rv 38+4

....miten sitä jumppapalloa voi käyttää niiden supistusten lievittämiseen?? Mulla on jumppapallo tuolla komerossa ja ajattelin, että voisihan sitä ainakin sit kokeilla. Pitääkö siinä jotenkin heijata lantioo vai mitä ihmettä. Neuvokaa tyhmää??



Myrskyn ja Vilijonkan kaffetteluista myös olisin kiinnostunut. Harmittaa niin vietävästi kun en päässyt itse kemuihin. Oliko teillä mukavaa??



Rice taas...

en mä sen tarkempaan kysellyt siitä jumppapallon käytöstä, mutta sitä kehuneiden puheista ymmärsin, että he olivat sen päällä istuneet ja pyöritelleet siinä itseään. Että hierot vaan takalistoasi siihen palloon, niin johan pitäisi helpottaa:D



Korasalle pikaista paranemista, vatsatauti on kyllä NIIN ihhottava tauti:(



Nyt ei tämän enempää kun ei oikeastaan ole mitään asiaa. Ihana ja todella lämmin päivä oli tänään, näitä lisää, kiitos:)



rvaT 35+2

Kirjoitanpa tänne nyt vaan valitusta omanapaisesti......Puoli kuudelta heräsin,voimakkaita supistuksia ja kipeitä(maha+selkä) tuli tasaisesti 5-10min välein.Ei pystynyt nukkua eikä maata vaan heilutella lantiota edestakaisin supistelun tullen joka auttoi oloon.Supistukset kesti hieman alle minuutista puoleentoista.



No siinä puolenpäivänaikaan jo olin tosi poikki ja ajattelin että onkohan nämä niitä käynnistäviä supistuksia jo....no yöpaitasillaan hihhuloin pitkin asuntoa ja söin korvapuusteja(vaikkei sais).Muuta en alas oikeastaan koko päivänä ole saanutkaan.



Kolmen aikaan sitten supistukset hieman vaimenivat ja menin lepäilemään takaisin sänkyyn.Eipä enää tullut kuin 15min välein ja lopulta nukuin tunnin verran.Heräämisen jälkeen ei ole juuri ollut kuin kuvottava olo..supistukset siis olivat ja menivät,nyt tulee satunnaisesti jokunen,edelleen melko kipeinä.



Ei kyllä kahtaa viikkoa jaksais tämmöstä..tosi voipunut olo nyt.Mietin tuota pahoinvointiakin että onkohan taas joku mahatauti..Pientä limakokkaretta on tullut myös tänään..josko ois limatulppaa..



Turhauttavaaa.......muuta ei nyt voi sanoa tuohon.

Voiku oonki hyvä valittamaan,mutta huono kirjottamaan:)



Ulkona tosiaan aivan ihana päivä mutta minä maadun tänne sisälle...



Voimia teille muillekin vaivoista kärsiville!

Ärsyttävän omanapainen janev lopettelee ja tulee paremmalla tolalla uudelleen....



Janev+tyttönen 38+3

voi teitä kipeitä mahakkaita,itsekkin sen verran valituskerhoon liityn että tänään kun miehen kanssa käveltiin pidemmälle kauppaan niin alkoi voimakkaat menkkakivut vatsalla ja sitä jomotusta kesti ja muutenkin jotenkin kävely hankalaa ja tukalaa,on ollut jo pitkään mutta tämä oli nyt joku ihan uusi juttu j uudet tuntemukset.



noh mutta lähdin kuitenkin tampereen keskustaan ihmettelemään ja syömään torille jätskiä,oli meinaan porukkaa PALJON ja terassit täynnä! pyörähdin kirpparillakin vaikka olo aika tukala,en vain jaksanut olla möllöttää kotonakaan. Nyt sitten lepäilen kotona.



Pallosta minäkin olen kuullut että kun siinä päällä istuu ja lanteita pyöritää niin joillakin auttaa suppareihin.



nyt kun on ollut aurinkoisia päiviä niin kyllä alkaa kaikki talven liat näkyä asunnossa,tuntuu että joka paikassa olisi hinkattavaa,roskis kaapista lähtien vaikka perus siistiä meillä aina on kun olen leivästi siivous hullu;) hinkkaus inspistä odotellessa kuitenkin:D



onko kellään mitään hyvää keinoa raskausarpi kutinaan? mahassa kauhiat arvet,siis todella,en meinaan vähästä yleensä valita,ne kutiaa nyt jotenki kamalasti ja olen koittanut vaikka mitä,raapnut,silitellyt,rasvannut hajusteettomalla rasvalla usein,laittanut aloevera geeliä,ollut raapimatta..mikähän tökötti/luonnon tuote auttaisi? kauhulla odotan minkä näköinen tämä maha on kunhan tästä normalisoituu,en varmaan ikinä enää näyttäydy bikineissä!



maanantaina taas äippäpolille kontrolliin.



itsekään en muuten muista ikinä kenenkään nimimerkkiä ja varsinkin jos paljon tekstiä tänne ehtinyt tulla,koitan sitten oman navan lisäksi kommentoida yleisesti juttuja,mutta hengessä olen kaikkien iloissa ja suruissa:)!!



laakli + mahanasukki rv 36+3

Taisi tulla varsinainen pikaviesti äsken :D Nopeasti tulen ilmoittamaan, että vielä odotellaan laitokselle pääsyä. Eilen vedin komeat kolmen tunnin tirsat päivällä ja tänään onkin virtaa riittänyt.



Supistelut ovat tiistain jälkeen pysyneet kivuttomina, mutta paine tuolla alapäässä senkun kasvaa. Häpyluu on tosi arka ja häntäluuhun tulee painetta niin ettei aina tiedä onko kyse isommasta hädästä vai vauvan päästä. Valkovuotokin on runsasta ja hitusen rusehtavaa.



Anopille lupasin yrittää olla jakautumatta viikonlopun aikana, jotta pääsevät nauttimaan kevään lämpimimmistä päivistä mökille. Saa nähdä pitääkö lupaus.



Miimille piti sen verran korjata, että tyttö on ollut tämän viikon terve ja tarhassa. Joten olen nyt saanut (onneksi) kärvistellä supistusten ja muiden kipujen kanssa ihan rauhassa kotona. Toivottavasti nyt ei sairastu ennen vauvan syntymää... Uusi poskihammas näyttää olevan tulossa, joten seuraavan kuumeen lähteen osaan heti etsiä suusta.



Ricelle kärsivällisyyttä, Korasalle pikaista paranemista ja Laaklille pitkää pinnaa. Jos arvet ihan kamalasti syyhyttävät ja punoittavat, kokeile sibicort-rasvaa. Sen pitäisi vielä tehokkaasti kutinan. Ja olethan laittanut apteekin perusvoidetta, kaupan hajusteettomat eivät ole oikein mistään kotoisin, nimim. atoopikko.



Huomenna aloitetaan grillikausi! Ihanaa, aurinkoista ja lämpöistä viikonloppua kaikille!



marvik ja jätti-Touko, rv 38 tasan

Tänään oltiin synnytyksen suunnittelukäynnillä viikkoja jo kasassa 37+5 ja painoarvio tänään oli 3100g, lääkäri veikkasi, että noin 3,5 kg syntyy. Sanoi myös ettei pitäisi paikkojen mukaan mennä yliaikaiseksi, jes! :) Jäi nyt vähän epäselväksi, kun sanoi, että kaulaa jäljellä enää 1cm ja kohdunsuu pehmentynyt, että onko se normaalia tässä vaiheessa vaiko merkki jo pian alkavasta synnytyksestä? Tänään on selkää juilinut ja mahakin ollut hieman ihmeellinen ja kipeä,johtuneekohan tuosta ronkkimisesta vai mahtaakohan jo enteillä... En ihan vielä kyllä kerkeisi, kun ollaan miehen kanssa menossa huomenna Ikeaan.



kesäheinä + asukas 37+5