***TOUKOTOIVEET VKO 17***

Olipa mukava lukea että ette ole minua unohtaneet, vaikka en viime viikkoina ole aktiivinen ollutkaan.



Janev oli miettinyt vaatteiden määrää. Se on totta että tarve riippuu ihan siitä miten vauva buklailee. Tietääkseni korviketta saavat vauvat buklailevat enemmän ja kokemustakin on sen verran, että esikoinen ei paljoa vaatteita sotkenut kun oli pääasiassa rintamaidolla (hän kieltäytyi kaikenlaisesta korvikkeesta parin kuukauden ikäisestä lähtien, olin sitä välillä antanut lisäravintona) kun taas naapurin poika joka sai pelkästään korviketta, buklaili ihan hillittömästi. Meillä siis oli vaatteita ihan riittävästi, vähempikin olisi riittänyt.



Iippalainen puhui veronpalautuksista. Meille on tulossa ihan hillittömät palautukset, mies saa melkein 3000 e ja minä 3500! Eikä siinä ole vielä edes kotitalousvähennyksiä mukana. Meillä olisi kova hinku tehdä keittiöremontti, mutta toisaalta haluan säästää hoitovapaata varten rahaa. Meillä kun on niin kovat asuntovelat ettei toisen palkalla pelkästään selviydytä. No, se siitä röyhistelystä, palautukset vain ovat niin hillittömät että jossain pitää tuuletella ;o)



Ikävä kuulla että teillä on ollut huonot kokemukset arvioista. Kieltämättä nopea käynti oli, olin varautunut paljon pidempään keskusteluun. Mutta saatiin kuitenkin asiat selvitettyä ja sovittua.



Yllätyksiä ei tuolta käynniltä kuitenkaan puuttunut. Kuten jo ennalta tiesin, oli vauva jo raivotarjonnassa. Laskeutuminenkin on tapahtunut, eli häpuluun kipeytyminen ja paine häntäluussa ei ole ollut ihan mielikuvituksen tuotetta.



Lääkäri ensin teki sisätutkimuksen ja totesi kohdunsuun olevan täysin kiinni, kohdunkaula on kolmesenttinen ja pehmennyt. Ei tässä siis ihan heti lähdetä synnyttämään... Käsikopelolla tunnusteltuna hän arveli vauvan kooksi 3-3,5 kiloa. Aika hurjat lukemat näin 38:lle viikolle. Mutta ultra, sehän se vasta arviot heitti! Eli, pään läpimitan, vatsanympäryksen ja reisiluun pituuden mukaan vauva olisi jo nelikiloinen! Lääkäri kuitenkin hieman epäili ultran tuloksia, käsin vauva ei kuulemma tuntunut ollenkaan niin isolta. Pitkäksi poikaa on epäilty jo aiemminkin.



Noh, tämä lääkäri oli onneksi lukenut synnytyskertomuksen ja tiesi että syy edellisen synnytyksen kiiresektioon oli hiipuneet supistukset. Niin heikoilla supistuksilla en lasta olisi saanut ponnistettua maailmaan, tyttö kun oli niin iso. Olin kuitenkin avautunut täysin, joten kätilön ja lääkärin mukaan se on hyvä asia jos lähdetään toista synnyttämään alakautta.



Lääkäri sitten teki ehdotuksen, että odotetaan lähteekö synnytys spontaanisti käyntiin kahden seuraavan viikon aikana. Uusi aika on varattu kahden viikon päähän ja jos siihen mennessä ei vauva ole syntynyt, mennään sektioon. Käynnistystä ei lähdetä tekemään, koska keinotekoisesti käynnistetty synnytys helposti tuottaa heikkoja supistuksia ja nytkin on odotettavissa iso vauva.



Se myös sovittiin, että jos supistukset näyttävät hiipumisen merkkejä, mennään suosiolla sektioon. Sitä en ymmärtänyt kysyä että pitäisikö tässä yrittää välttää epiduraalia, se kun muistaakseni myös aiheuttaa supistusten hiipumista joillain synnyttäjillä. Onhan sitä tietysti olemassa muitakin kivunlievitysmenetelmiä.



No joo, tässä omat kokemukset käynnistä. Pitänee pakata sairaalakassi loppuun, en ole sinne laittanut vasta kuin vauvan kotiutusvaatteet.



Tekisi vielä laittaa kommentteja tänne kirjoittaneille, mutta tytön iltapuuron keitto odottaa. Yritän vähän aktiivisemmin kirjoitella tänne, niin aktiivisesti väki on kirjoitellut ja olisi paljon kommentoitavaa :o)



Mukavaa iltaa kaikille!



marvik ja jätti-Touko, rv 38



Ps. Peppielle surunvalittelut. Edellisessä raskaudessa oma äiti sai aivohalvaluksen jonka seurauksena ei enää koskaan kävellyt ja lopulta kuoli vajaa vuosi sitten. Jostain syystä raskaus antoi sellaisia voimia koitoksiin, että sitä kummasti piti itsensä kasassa. Toivottavasti näin käy myös sinulle. Voimia sinulle

Olipa mukava lukea että ette ole minua unohtaneet, vaikka en viime viikkoina ole aktiivinen ollutkaan.



Janev oli miettinyt vaatteiden määrää. Se on totta että tarve riippuu ihan siitä miten vauva buklailee. Tietääkseni korviketta saavat vauvat buklailevat enemmän ja kokemustakin on sen verran, että esikoinen ei paljoa vaatteita sotkenut kun oli pääasiassa rintamaidolla (hän kieltäytyi kaikenlaisesta korvikkeesta parin kuukauden ikäisestä lähtien, olin sitä välillä antanut lisäravintona) kun taas naapurin poika joka sai pelkästään korviketta, buklaili ihan hillittömästi. Meillä siis oli vaatteita ihan riittävästi, vähempikin olisi riittänyt.



Iippalainen puhui veronpalautuksista. Meille on tulossa ihan hillittömät palautukset, mies saa melkein 3000 e ja minä 3500! Eikä siinä ole vielä edes kotitalousvähennyksiä mukana. Meillä olisi kova hinku tehdä keittiöremontti, mutta toisaalta haluan säästää hoitovapaata varten rahaa. Meillä kun on niin kovat asuntovelat ettei toisen palkalla pelkästään selviydytä. No, se siitä röyhistelystä, palautukset vain ovat niin hillittömät että jossain pitää tuuletella ;o)



Ikävä kuulla että teillä on ollut huonot kokemukset arvioista. Kieltämättä nopea käynti oli, olin varautunut paljon pidempään keskusteluun. Mutta saatiin kuitenkin asiat selvitettyä ja sovittua.



Yllätyksiä ei tuolta käynniltä kuitenkaan puuttunut. Kuten jo ennalta tiesin, oli vauva jo raivotarjonnassa. Laskeutuminenkin on tapahtunut, eli häpuluun kipeytyminen ja paine häntäluussa ei ole ollut ihan mielikuvituksen tuotetta.



Lääkäri ensin teki sisätutkimuksen ja totesi kohdunsuun olevan täysin kiinni, kohdunkaula on kolmesenttinen ja pehmennyt. Ei tässä siis ihan heti lähdetä synnyttämään... Käsikopelolla tunnusteltuna hän arveli vauvan kooksi 3-3,5 kiloa. Aika hurjat lukemat näin 38:lle viikolle. Mutta ultra, sehän se vasta arviot heitti! Eli, pään läpimitan, vatsanympäryksen ja reisiluun pituuden mukaan vauva olisi jo nelikiloinen! Lääkäri kuitenkin hieman epäili ultran tuloksia, käsin vauva ei kuulemma tuntunut ollenkaan niin isolta. Pitkäksi poikaa on epäilty jo aiemminkin.



Noh, tämä lääkäri oli onneksi lukenut synnytyskertomuksen ja tiesi että syy edellisen synnytyksen kiiresektioon oli hiipuneet supistukset. Niin heikoilla supistuksilla en lasta olisi saanut ponnistettua maailmaan, tyttö kun oli niin iso. Olin kuitenkin avautunut täysin, joten kätilön ja lääkärin mukaan se on hyvä asia jos lähdetään toista synnyttämään alakautta.



Lääkäri sitten teki ehdotuksen, että odotetaan lähteekö synnytys spontaanisti käyntiin kahden seuraavan viikon aikana. Uusi aika on varattu kahden viikon päähän ja jos siihen mennessä ei vauva ole syntynyt, mennään sektioon. Käynnistystä ei lähdetä tekemään, koska keinotekoisesti käynnistetty synnytys helposti tuottaa heikkoja supistuksia ja nytkin on odotettavissa iso vauva.



Se myös sovittiin, että jos supistukset näyttävät hiipumisen merkkejä, mennään suosiolla sektioon. Sitä en ymmärtänyt kysyä että pitäisikö tässä yrittää välttää epiduraalia, se kun muistaakseni myös aiheuttaa supistusten hiipumista joillain synnyttäjillä. Onhan sitä tietysti olemassa muitakin kivunlievitysmenetelmiä.



No joo, tässä omat kokemukset käynnistä. Pitänee pakata sairaalakassi loppuun, en ole sinne laittanut vasta kuin vauvan kotiutusvaatteet.



Tekisi vielä laittaa kommentteja tänne kirjoittaneille, mutta tytön iltapuuron keitto odottaa. Yritän vähän aktiivisemmin kirjoitella tänne, niin aktiivisesti väki on kirjoitellut ja olisi paljon kommentoitavaa :o)



Mukavaa iltaa kaikille!



marvik ja jätti-Touko, rv 38



Ps. Peppielle surunvalittelut. Edellisessä raskaudessa oma äiti sai aivohalvaluksen jonka seurauksena ei enää koskaan kävellyt ja lopulta kuoli vajaa vuosi sitten. Jostain syystä raskaus antoi sellaisia voimia koitoksiin, että sitä kummasti piti itsensä kasassa. Toivottavasti näin käy myös sinulle. Voimia sinulle

Tilapäisesti epäkunnossa tarkoittaa että viesti päivittyy myöhemmin!

Raivostuttaa tällaiset jatkuvat tekniset ongelmat näillä sivuilla, itse vaihtaisin jo ylläpitäjää...

Tässä ketjussa alkaa totta tosiaan olemaan monella jännittävät ajat käsillä.



*marvik*: Näiden sivujen jumitukset ja muut häiriöt ovat vähän liiankin tavallisia.. ja varsinkin, kun jo lähetettyä viestiä ei voi editoida enää lähettämisen jälkeen mitenkään.



Tänne ei oikeastaan kummenpia, eilen oli neuvola. En enää edes käy synnytystapa-arviossa kun leikkauksesesta ja leikkauspäivä on jo päätetty jokin aika sitten. Muuten kaikki oli ok, tosin vessassa saa ravata yhtenään.



*kyselyä* isovanhemmista.. Millaiset suhteet teille on omiinne/puolisonnen vanhempiin? Miten suhde on muuttunut nyt raskausaikana tai muiden lasten synnyttyä? Tämän kahden kuukauden, ennenaikaisuuden uhan ja sen vuoksi määrätyn pakkolevon, aikana on viimeistään saanut huomata, että meistä 4km päässä asuvalta, hyväkuntoiselta ja energiseltä anopilta on turha odottaa apua tai tukea. Hän osallistuu lastensa elämään vain siinä määrin, kuin se on hänelle itselleen edullista tai sattuu huvittamaan, tosin hänelle itselleen esim siippani tulee tehdä kaikenlaisia palveluksia hetivälittömästi kun hän soittaa. Tietenkään isovanhemman velvollisuus ei ole elää elämäänsä lastensa tai lastenlastensa kautta, mutta muutta.. sen enempää yksityiskohtiin menemättä Wikipedian artikkeli itsekkyysestä olisi täydellinen, jos siihen liittäisi hänen naaman kuvansa ja muutaman esimerkin hänen hedonistisen itsekkäästä elämäntyylistään. Sen sijaan omat vanhemmat ovat ajelleet tänne useampaan otteeseen 400km päästä avuksi.. Toki heilläkin on omat vikansa ja ehkä on vain hyvä, että heihin taas on tuota välimatkaa, mutta meininkin on siis merkittävästi erilainen. Anopin seurassa on välillä vain todella vaikea olla ja yrittää olla ja käyttäytyä niiden "esitysten" ajan kuin aikuinen ettei sanoisi mitään painokelvotonta. Huoh, kylläpä helpotti :)



C 36+4

PItää kai käydä ilmoittautumassa tällekin päivälle :) Ja samalla voin tieten ilmoittautua ainakin sinne Vapunaattoon asti :)

Eilen pesin saunan ja pesuhuoneenkin, eikä mitään...Vaikka hinkkasin varmaan eniten, mitä koskaan ennen :) Illalla saunassa käynti...ehkä se olis vielä tarvinut sen yhden S:n :) Mutta ei siis muutamaa hullua mahan kovettumista kummempaa... Yöllä tosin kävin monta kertaa vessassa ja silloin kans tosi herkästi mahan veti kovaks, kun ennen sitä vähän sängyssä kääntyili...

Limaakin tuli eilen vain aamupäivällä kerran ja iltapäivällä kerran...Nyt aamulla taas...Mut tosi vähän. Olen huomannut sellaisen jutun, että tuota limaa tulee yleensä silloin, kun käy sillä isommalla hädällä ja jos joutuu "punnaamaan"...eli vois aatella, että se lima oikeasta paikasta tulee, kun tuollaisen yhteydessä sitä tulee.... :)



Marvik: Itestä tuntuu, että tässä on positiivisuus kaukana...TOsin sikäli on nyt kiva, että voi jotain tehdä ja touhutakin, kun yli 2 kk meni lepäillessä...että sen takia mielikin on kuitenkin iloisempi.



Vanhemmista... Meillä hyvä tilanne...MIehen vanhemmat asuu 11 km:n päässä ja esikoinen on nyt mun raskausaikana ollut ainakin kerran viikossa siellä hoidossa viikonloppuisin tai iltaisin...Silloin, kun oli pahoinvointia, niin useamminkin hoidon jälkeen ja viikonloppuisin...ja nyt kun supisteli, niin oli myös siellä. Omat vanhemmat asuu 50 kilsan päässä ja heistä myös apua. Esim. äitin kävi tekemässä mulle joulusiivoukset, kun ite en voinut ja pari viikkoa sitten myös, silloin, kun mulla selkä jumittui. Raskausaikana myös ollaan monet viikonloput oltu vanhempieni luona ja äitini on sit ollut pojan kanssa, että minä olen voinut levätä. Eli meillä on hyvä tilanne tämän asian suhteen! Ainut juttu, mikä kangertaa anopin suhteen on se, että kun odotin esikoista, niin anoppi puhui koko ajan pojasta ja tuntui, että se olisi se ainut vaihtoehto, mikä voisi tulla...nyt yllättäin on puhetta "koko ajan" tytöstä...Tämä vähän ärsyttää. Puheet kyllä ehkä vähän laantuneet, kun on näitä ongelmia ollut...Kai se on tajunnut, että ei kantsi avata välttämättä suutaan niin suoraan kuin aiemmin. Kyllä se nytkin vähän puhelee tytöstä esim. mahan mallin mukaan tms, mutta se on ihan ok...Siitä en vaan tykkää, jos oikein sanotaan, että "toivotavasti nyt tulisi tyttö". Kun sehän ei ole mikään toivon eikä uskon asia, kumpi sieltä tulee... Mutta toistaiseksi siis kaikki hyvin :)



AngaT ja Taistelija 38+3

täällä aamu alkaa silmät ristissä.olisi nukuutanu kyl mut meillä keskimmäinen aloitti oksentelun yöllä. illan kuuntelin ku takapuoli tytöllä paukku ku ilmaa tuli et rytinä kävi. sanoinkin miehelle et tuleekohan sille mahatauti. no sitä nyt on. yöllä itki et mahaan sattuu ja tunit siitä nii oksentelu alkoi. itse nyt aamun kuralla istunu ja maha sekaisin ja tuntuu et mulle tulee sama homma. aah, niin ihanaa tän muutenkin huonon olon päälle. henkisesti muutenkin väsynyt, en raskauteen vaan muuhun, ni kaikki samaan syssyyn.



mulla tuota limaa tulee edelleen ihan järkyttävä määrä, aamulla just mietin aivan kuin sitä ihanaa jälkivuotoa.

veriklönttejä enimmäkseen ja isoja sellaisia. ei mitään pientä vaan kunnolla.aamullakin kun nousin sängystä niin tunsi ihan ku housuun lurpahtaa kamala köntti sitä. mietin et pitäskä soittaa neuvolaan et onko nyt ihan normaalia tää, kun nii pitkkään jatkunu, ku tulee mieleen et eihän mikään tulehdus ole?



synnytys alkannu väkisin tulee mieleen nyt kunnolla, ihan näiden oireiden takia, ja sen lauantain kivuliaat supistukset jotka muistutti synnytyssupistuksia, mutta ei säännöllisiä.

neuvolaa ei ole pitkään aikaan ollut ja vasta viikon päästä on neuvola lääkäri. sit tietää tekikö ne lauantain supparit mitään, itsellä tunne et kyl teki oli sen verran olo et jos tihenee ni lähtö ois tullu, oli vaikeaa olla kun supistus tuli ni jalkoja piti heilutella ja lauleskella ettei kipu saa valtaansa.

mut sit mietin et jos ne on tehnyt tehtäväänsä supparit, ni kuinka äkkii se sit voi syntyy, kun avautunut oon kaikissa aika nopeaan vaika kätilöt ei usko ja laittamass kotiin takas ku 3cm vasta auki ja supparit tekee heikkoa käyrää, nii nyyti ollu sit tunnin päästä jo sylissä. ja tuo poliklinikallinen synnytys edelleen kiehtoo ajatuksena, mut viikkoja saa tulla vielä reilusti lisää.



niin, ja tulikin mieleen, millä viikoilla kohtu on yleensä korkeimmillaan? niin et ahistaa ja monottaa kylkiluihin? muistan kyl sen tunteen kun se on ylhäällä ja painaa mut tässä raskaudessa en ole kertaakaan vielä tuntenu sen olevan ylhäällä. eilen viimeksi kaveri sano et sullahan roikkuu tuo maha. ja niin mustakin tuntuu. koko aikana on voinut laittaa kämmenen kohdun ja kylkiluiden väliin, ei siis korkealla ole ollut. ja lauantaina ite huomasin saunassa et onpa alhaalla. ja nyt se tuntuu et varmaan pää on alas päin, (tähän asti aina poikittain ollu?) kun tuntuu et porautuu pihalle päin =)



liikkeet: liikkuu se on hiljaa ja harvoin, niin se on tehny aina. ei mikään jylttääjä.

mut se on tuol syvällä aina ollut ettei niitä sydänääniäkää neuvolassa ku heikosti saatu ja napanuora on etuseinässä vaimentamassa, joten en niin huolisssani liikkeistä ole. kyl se siel on.



onko kukaan luvuttanut äidinmaitoa?

itse vuonna 2000 rovaniemellä ekasta muksusta luovutin reilun kk.n ja nhyt mietin saisko aikaiseksi luovuttaa kun mulla aian sitä maitoa tulee et holina käy ja lavuaariin menee hukkaan. pienet ihmiset sitä kuitenki tarvii sairaalassa. ja itse oon joskus pakastanu mut en koskaan sitä lapsilleni ole antanu k ei ole ollu tarvis. eikä niille kelvannu ole se maito kun maku vähän muuttuu.



ostin vime viikolla muuten pienen vaippapaketin valmiiksi, kyl ne on pieniä =)

hui sentään. ihan nauratti et on pieniä..



mut nyt kutsuu neiti, taas on sankkoa täytetty. tämä talvi on kyl niin sairasteltu et huh huh.



korasa 35+3

Korasalle paranemisia ja tytölle tietysti myös! <3 Täälläkin ihasteltiin pieniä vaippoja viime viikolla, ovat ne kyllä minimaalisia!



AngaT: Meilläkin anoppi kovasti toivoi tyttöä, moneen otteeseen kertoi kuinka ihanaa olisi ostaa pieniä vaaleanpunaisia vaatteita yms. Se oli kyllä tosi rasittavaa ja tunsin ihan vahingoniloa, kun kerroimme että meille tulee pikkuveli. :D



Christina: vähän samaa vikaa on meilläkin isännän vanhemmissa, heitä kyllä pitää auttaa milloin missäkin, mutta heiltä on apua turha toivoa. Esim. me ollaan muutettu tosi monta kertaa, mutta kertaakaan heitä ei ole muuttoavuksi saanut, ovat kyllä sitten joka kerta tehneet jo "tupatarkastuksen" muuttopäivän iltana ja halunneet kahvia.. Aaargh. Omat vanhempani ovat onneksi apuna joka viikko, touhuavat pojan kanssa enemmän kun mielellään ja minäkin saan vähän levättyä tai tehtyä omia juttuja.



Marvikille piti vielä tuohon puklailu-juttuun sanoa, että rintaruokinnassa oli meidänkin poika ja silti puklaili ihan mielettömästi. Multa tosin maitoa tuli ihan suihkuamalla, eli se varmaan aiheutti sitä.. Ja mitä mitä, onko mulla nyt mennyt ihan ohi, mutta onko teillekin siis pikkuveikka tulossa??!



Rice, voi voi sun oloasi, lepäähän nyt kunnolla! Mukavampi se kotona kuitenkin on lepäillä kuin osastolla, ainakin mulle osastolla oleminen aiheutti vaan ahdistusta, itkua ja korkeaa verenpainetta..



ON: Vauva oli eilen aikas hiljainen, mutta illalla sitten aloitti tutun melskauksen, huh. Tänään onkin ollut aika vilkas koko päivän, joten voin taas vähän rentoutua liikelaskennan suhteen.. Eilen jo kirjoitin, että esikoinen parani vesirokosta, mutta viime yönä alkoikin sitten pojalla kunnon kevätflunssa. :O Raukkaparalla on hurja yskä, nuha ja lämpökin taas nousussa. Alkaa kyllä itsellä kohta loppumaan voimat ihan totaalisesti, tässä nyt on putkeen sairasteltu jo 3 viikkoa eikä loppua näy.. :(



Miimi, 38+2

Peppielle alkuun osanotot surullisten uutisten johdosta. Onneksi uusi elämä sisälläsi tuo varmasti lohtua päiviin. Voimia :)



Marvik oli napannut miehineet muhkeat palautukset. Kyllähän noita pitää jo vähän tuuletaakin. Itsellä jäi muutamaan sataan, kuten yleensäkin, mutta plussan puolelle kuitenkin. :o)



Mulla olo on vähän sama kuin AngaT:llä...tällästä raivostuttavaa odottelua. Lupailua, takapakkia, toivoa ja taas lupailua....ja takapakkia. Sanoin, etten enää leuhki supistuksilla, koska ei kuitenkaan mitään tapahdu, mutta kyllä tässä koko ajan on sellainen toivo päällä, ettei voi olla ajattelematta joko kohta olisi suuntana synnäri. Eilinen neuvolakävely sai aikaan koko päivän kestäneet pikkusupparit ja illalla taas suurin toivein kävin nukkumaan. Heräsinkin yhden aikaan kipeisiin supistuksiin, kävin pissalla ja ajattelin, että tänä yönä lähdetään hakemaan nyyttiä. Paniikissa päätin mennä heti takaisin yrittämään nukkumista, koska unta muutama tunti vasta takana ja suuri koitos ehkäpä edessä. Nukahdinkin supistusten välissä ja "ilokseni" heräsin aamulla 9.00 omasta sängystä. Hohhoijaa!



Nyt jomotteleekin mukavasti masua kokoajan, mutta ei sen kummempaa. Olen yrittänyt vauvalle ihan tosissaan puhua, että tulis nyt ulos sieltä. Jos tässä nyt se raskausmyrkytyskin nostaa päätään, niin olisi kaikkien edun mukaista, että tämä pieni pian syntyisi. Supistuksia odotellessa...



Isovanhemmista: Mun äiti asuu 150 kilometrin päässä ja ollaan aina oltu tosi läheisiä. Nyt raskauden myötä ollaan käyty paljon läpi hänen odotusaikojaan ja jaettu kokemuksia. Hän on myös aina valmis auttamaan, jos tarvitsen. Isää mulla ei ole. (Tuntuipa kauheelta "sanoo" se ääneen). Miehen vanhemmat asuukin sitten vähän kauempana (300km). Ovat ihan erilailla mukana raskaudessa, mutta niin ovat muutenkin erilailla mukana meidän elämässä. Käyvät täällä useammin kuin oma äitini, mutta eivät ole tavallaan koskaan olleet kiinnostuneita mitä meille ihan oikeasti kuuluu. Sanotaanko nyt vaikka niin, että minun äidin kanssa puhutaan siitä onko elämässä kaikki kunnossa ja miehen vanhempien kanssa siitä, minkä ikäinen Kirka oli kuollessaan. Ovat kuitenkin tosi mukavia... :)



No joo..jatkanpa taas tätä pötköttelyä....niin ja limavuodolla alkoi täälläkin aamu, mutta eipä sekään näytä mitään sen kummempaa enteilevän. Ollaanpa mekin turhautuvaista porukkaa yksi sun toinen, minä pahimmasta päästä..noh,noh :D....hännät pystyyn!



Terv. Rice + pikkune rv 38+1

Ei ole edes tottakaan kuinka kauan teillä on nyt sairasteltu. Vieläpä kun toivoisi, että nämä viimeiset viikot ennen vauva-arkea olisivat vähemmän puuduttavia kaikin puolin, niin sitten tulee kaikki pöpöt kerralla teidän poikaan. Onneksi kuitenkin jo paremmalla puolella eli vesirokko taltutettu. Toivotaan, että saat kerätä vielä voimia itsekin ennen synnytystä. :)

Ricen kuvailu erosta omien ja appivanhempien välillä oli hauska -ja aika osuva meidänkin tilanteessamme. Juuri tuolla tasolla liikkuvat jutut meilläkin, omien vanhempieni kanssa jutellaan ihan oikeistakin asioista ja appivanhempien kanssa siitä Kirkan iästä:D Muuten appivanhempani ovat mukana elämässämme jopa enemmän kuin omat vanhempani, osasyynä varmaan se, että omat vanhempani ovat vielä ihan täysillä mukana työelämässä, miehen vanhemmat sen sijaan jo eläkkeellä, mutta eivät kylläkään vailla puuhaa. Molemmat mummit hoitavat meidän lapsia tasapuolisesti, oma äitini ja isäni ottavat enemmänkin yökylään ja anoppi taas pääsee paremmin hoitamaan esim jos lapset sairastavat. Kun minä jäin saikulle, niin anoppi oli hoitamassa kuopustamme mutta käski mun vaan maata sohvalla ja hoiti niin lapsen kuin kodinkin. Että vaikka anoppiallergia on ajoittain ilmassa (onko edes olemassa miniää, jonka mielestä anoppi on maailman paras tyyppi?!?) niin oikeasti saadaan kyllä olla tosi tyytyväisiä tilanteeseemme. Lisäksi minun sisarukseni ovat meidän lapsille tosi läheisiä ja tärkeitä ja osallistuvat heidän elämäänsä, ja tämäkin lämmittää mieltäni paljon.



Rice, muistathan nyt kuitenkin kaikista supistustoiveistasi huolimatta levätä, kun kerran on käsketty. Varmaan itsekin sen tiedät, mutta raskausmyrkytys ei todellakaan ole mikään leikin asia. Itse en tätä ekassa raskaudessani tajunnut, tosin mulla oli oireina "vain" korkea verenpaine ja turvotus, pissa oli koko ajan puhdas, mutta kun rv 39+4 syntynyt vauva painoi 2,5 kiloa, niin kyllä on jotain häikkää ollut raskauden loppuaikoina. Itse en silloin ymmärtänyt, että mun olisi ihan oikeesti pitänyt ottaa paljon iisimmin. (Vuode)lepoon mua ei kuitenkaan määrätty eikä edes äitiyspolille erityissyyniin, mutta jälkikäteen joku lääkäri kyllä epäili esikoisen pienen koon syyksi lievää raskausmyrkytystä. Olen tästä edelleen hieman katkera silloiselle th:lle, joka ei omien sanojensa mukaan lähettanyt mua polille koska sielläkin ne vaan käskee levätä, mutta ei itse koskaan teroittanu mulle kuinka tärkeää se lepo oikeasti olisi ollut. En mä mitään maratonia vikoilla viikoilla juossut, mutta kaikkea muuta tein kun makasin kotisohvalla. Sen taidon olen oppinut vasta tässä raskaudessa, nimim. Jälleen kerran terveisiä sohvanpohjalta;)



ON: ei mitään uutta auringon alla.



Pistetäänlö pystyy veikkauslista kuka on seuraava lähtijä meistä aktiivisemmin kirjoittavista? Mun veikkaus on AngaT tai Rice. Muitakin potentiaalisia varmasti on, mutta tähän hätään ei tule mieleen.



rvaT 34+6

Sanoitpas rvaT osuvasti sen, mitä itsekin olin aikeissa Ricelle r-myrkytyksestä kirjoittaa. Itse olen raskausmyrkytysvauva ja siksi olen näissä molemmissa raskauksissa sitä pelännyt - toistaiseksi onneksi turhaan. Mutta tosiaan, raskausmyrkytys kannattaa ottaa ihan tosissaan, sillä se saattaa edetä tosi nopeasti tosi pahaksi. Uskon kyllä, että tiedät sen itsekin, kunhan nyt vielä vähän varoittelen. :)



Esikoisesta mulla epäiltiin vauvan kasvuhidastuman vuoksi r-myrkytystä, mutta vaikka kuinka tutkittiin ja seurattiin osastolla, niin mitään siihen viittaavaa ei löytynyt. Tosin nyt jälkikäteen olen huomannut, että kun esikoisen loppuraskaudessa verenpaineet olivat n. 120/80, niin tässä raskaudessa ovat tasoa 105/65, eli ehkä ne kuitenkin vähän koholla olivat pari vuotta sitten..



Ääh, täytyy nyt yrittää saada tuo potilas syömään jotain.. "Emmää, emmää" on ollut toistaiseksi vastaus kaikelle tarjoamalleni, aika rasittavaa.. :( Kiitos RICE tsempeistä, eiköhän täällä pian elämä taas voita! Toivottavasti ennen vauvan syntymää, kun en tosiaan näillä voimilla jaksa edes ajatella synnytystä.. Taitaa flunssa olla tulossa nyt mullekin, kun jomottaa päätä ja nenä kutiaa, oijee!!



Miimi

Sanoitpas rvaT osuvasti sen, mitä itsekin olin aikeissa Ricelle r-myrkytyksestä kirjoittaa. Itse olen raskausmyrkytysvauva ja siksi olen näissä molemmissa raskauksissa sitä pelännyt - toistaiseksi onneksi turhaan. Mutta tosiaan, raskausmyrkytys kannattaa ottaa ihan tosissaan, sillä se saattaa edetä tosi nopeasti tosi pahaksi. Uskon kyllä, että tiedät sen itsekin, kunhan nyt vielä vähän varoittelen. :)



Esikoisesta mulla epäiltiin vauvan kasvuhidastuman vuoksi r-myrkytystä, mutta vaikka kuinka tutkittiin ja seurattiin osastolla, niin mitään siihen viittaavaa ei löytynyt. Tosin nyt jälkikäteen olen huomannut, että kun esikoisen loppuraskaudessa verenpaineet olivat n. 120/80, niin tässä raskaudessa ovat tasoa 105/65, eli ehkä ne kuitenkin vähän koholla olivat pari vuotta sitten..



Ääh, täytyy nyt yrittää saada tuo potilas syömään jotain.. "Emmää, emmää" on ollut toistaiseksi vastaus kaikelle tarjoamalleni, aika rasittavaa.. :( Kiitos RICE tsempeistä, eiköhän täällä pian elämä taas voita! Toivottavasti ennen vauvan syntymää, kun en tosiaan näillä voimilla jaksa edes ajatella synnytystä.. Taitaa flunssa olla tulossa nyt mullekin, kun jomottaa päätä ja nenä kutiaa, oijee!!



Miimi

TUli postista epikriisi viime käynnistä...siinä luki...



"Käyty vielä asioita lävitse. Ultraäänessä hydronefroosin määrä ei ole vauvalla mitenkään oleellisesti lisääntynyt. Painoarvio 3,2 kg, jota myös käsituntuma tukee. Vauvan pää on jo hyvin matalalla, kohdunsuu on tulossa johtoviivaan, on väljästi sormelle auki, kanavaa puolitoista senttiä. Aika tiukka sisäsuu vielä eli kalvojen puhkaisuun olisikin epäkypsä.



Odotellaan synnytystä. Sovitaan kuitenkin kontrolli lasketun ajan tietämille, mikäli ei ole synnyttänyt. Tällöin voidaan harkita jo synnytyksen käynnistämistä kalvojen puhkaisulla esimerkiksi jos se mahdollista. "



Tietääkö joku mitä tarkoittaa tuo,että kohdunsuu on tulossa johtoviivaan? Kyllähän toi tilanne periaatteessa on varmaan ihan hyvä...onhan toi kaula vähentynyt puoleen siitä, mitä se joskus on ollut....ja kuitenkaan niitä kipeitä supistuksia ei ole ollut...tai ne vähäiset mitä oli, niin oli tuon käynnin jälkeen..eikä niistäkään sillai voi kipeinä puhua...



Mä tein tuossa aamulla siman ja leivoin miehelle synttärikakun pohjan...MIehellä on sunnuntaina synttärit. Muuta en sitten olekaan jaksanut oikein tehdä tänään. Parin tunnin päästä pitäis mennä hakeen poitsu hoidosta ja käyn ilmeisesti sit sen kans vähän ulkoilemassa, kun poika haluaa pyöräillä.



Mun ykkösvaihtoehto seuraavaks synnyttäjäks on kyllä Korasa, vaikka viikkojen puolesta saisit vielä masussa asukin pitää...mut kuulostaa kuitenkin jo niin siltä, että synnytys on todella lähellä. Soititko neuvolaan?



AngaT

++ synnyttäneiden edessä listalla

?-------------------Tulppa---------27/30-------2-----Kainuun keskussairaala

1.5.2009-----Möhömahanen-----35/27----6-----HYKS

1.5.2009-------Pikku-Ruu--------27/26-----1-----Porin

1.5.2009------Murunen82--------27/27-----1-----Jorvi

2.5.2009--------Smalle------------26/26-----1-----TAYS

2.5.2009-------Berry-1------------29/29------1-----?

2.5.2009-----MillaMigliore---------------------1-----Khks

2.5.2009------Adalmiina----------23/30------2-----Kätilöopisto

2.5.2009--------AngaT------------28/33-------2-----K-PKS

3.5.2009--------Ellen77-----------31/32------2-----TAYS

3.5.2009------Babytalk------------31/34------2-----?,USA

3.5.2009--------Miimi--------------24/27--------2-----TAYS

4.5.2009---KimpaleKultaa82-----------------1-----?

4.5.2009-------Ainoaas------------35/35------4-----TAYS

4.5.2009--------.Rice.--------------23/26------1-----TAYS

5.5.2009-------Myrsky-------------27/30-------1-----TAYS

5.5.2009-------Ulpu83-------------24/27------2-----Kaks

5.5.2009-----Tärpäntikkeli--------31/39------3-----Seks

5.5.2009-------Janev---------------20/22------1------K-PKS

7.5.2009--------Kiskis--------------30/30------3-----?

7.5.2009--------Callaway----------33/33------3-----Kätilöopisto

7.5.2009-------Puolukka78--------30/39-----2-----Satks

++7.5.2009--------Julianna-----------26/31------3(kaksoset)----Naistenklinikka

8.5.2009---------Marvik-----------38/38--------2-----Jorvi

8.5.2009--------Sabeella-----------33/35-----5-----KOS

8.5.2009---------Kalkr-------------21/23-------1-----Lohjan sairaala

9.5.2009-----Tiuhti-Viuhti--------33/36--------3-----Jorvi

9.5.2009-------Summer4-----------33/37----1-----TAYS

9.5.2009------Iippalainen----------29/30-----2-----OYS

10.5.2009----Kesäheinä83--------25/32----1-----TYKS

10.5.2009-------Hanami------------33/38-----2-----Naistenklinikka

10.5.2009-------Äiskä83-----------25/27------1-----TYKS

11.5.2009-----Christina84--------25/32------1-----HYS

12.5.2009------Bonnie76-----------32/34-----2-----American Hospital, Dubai

12.5.2009----Hannaetyttoe---------20/22----1-----JyväskylänK-S

12.5.2009-----Mussunmuu---------26/26----3-----TYKS

12.5.2009-------Gaukki-------------23/25------2-----OYS

14.5.2009------Noora76------------32/34-----2-----PKKS

15.5.2009-------Leppis-------------31/35------2------NKL

15.5.2009--------Uuniz--------------34/25------5-----Seks

15.5.2009-------Ninnukka86------22/20------1-----NKL

16.5.2009-------Ansku--------------30/30------3-----Kätilöopisto

17.5.2009------Piiperot-------------31/32------5-----KOKS

17.5.2009-----Vilijonkka85--------23/23------1-----TAYS

18.5.2009------Katti-84------------24/24-------1-----TAYS

++19.5.2009-------Hanna-------------26/34------1(kaksoset)-----K-PKS

19.5.2009-------Laakli-------------20/21-------1-----TAYS

21.5.2009-------Goikin------------32/30-------3-----OYS

21.5.2009-------Nektar------------29/34-------2------OYS

21.5.2009------Äippää81----------28/31------3-----TYKS

21.5.2009------nepsunen---------22/25------1-----Jyväskylän K-S

22.5.2009------Hyttynen80-------28/32-------1-----KOS

23.5.2009------Tiuhti07-----------32/30-------3-----NKL

24.5.2009------Naperotx4---------26/26------5-----TYKS

24.5.2009----PieniRunotyttö------26/30------2-----TYKS

23.5.2009--------Korasa-----------29/37------4-----Jyväskylän K-S

25.5.2009--------Santtu05---------29/34------3-----SatKS

25.5.2009-------Riikka_82--------26/35------1-----NKL

26.5.2009-------_leppis_---------27/29-------1----KOS

27.5.2009--------SR_81-----------27/28-------2-----PHKS

27.5.2009-------Mölli-09-----------26/28-------2-----PS

28.5.2009--------Jeppeli-----------32/34------3-----TYKS

28.5.2009-------Minna-76---------32/34------4-----JyväskylänK-S

28.5.2009----Lumivalkoinen-----31/32-------3------K-PKS

SYNTYNEET:

TYTÖT: 2

POJAT: 2

Julianna 9.4.2009 TYTTÖ 2200g JA POIKA 2265g 36+1

HANNA 18.4.2009 TYTTÖ JA POIKA 35+4

Edellinen ei tainnut lähteä, tai sitten on useampaan otteeseen, mutta yritetään...



Älkää SR ja rvaT olko huolissanne, enköhän minäkin täällä pitkään roiku, vaikka supistelujen takia jo 2 kk kotona olenkin ollut. Neiti on ollut ultrissa LA:han nähden sen verran pieni, ettei ole ihme, jos menee kesäkuun puolelle. Toisaalta mies on jo ainakin kuukauden verran kysellyt, että eikö se vauva voisi jo syntyä.



Tulevia isovanhempia olen minäkin paljon pohtinut. Tänään viimeksi uimahallin saunassa sain kuulla tarinoita siitä, kuinka kenestäkin oli tullut isoäiti ja miten se oli heidän elämänsä muuttanut. Siinä alkoi omatunto kolkutella, sillä en halua, että lapsellani tulee olemaan ainakaan lähestä suhdetta omaan äitiini. Äitini asuu reilun 100 km:n päässä, emmekä ole kovin aktiivisesti tekemisissä. Äidilläni on monia ongelmia, ja aikoinaan hän pahoinpiteli meitä, kun olimme lapsia. En siis koskaan ikinä tule jättämään lastani ilman valvontaa hänen seuraansa. En, vaikka hän niin tuntuu kuvittelevan soitellessaan ja kyselleessään, että miten hänen lapsenlapsensa voi, ja koska tulemme kylään...



Anopista olenkin jossain vaiheessa jo avautunut. Mukava ihminen, mutta saa (tahtomattaan) minut tuntemaan itseni kömpelöksi, sivistymättömäksi, ja muutenkin tyhmäksi. Ahdistavaa. Anoppia tulee tulevista isovanhemmista tavattua usemmiten, hän asuu vajaan 10 km:n päässä. Siltikään en osaa kuvitellakaan pyytäväni häneltä apua.



Tuleviin isovanhempiin liittyen olen pohtinut tilannetta sitten synnärillä. En usko, että haluan ketään sinne meitä katsomaan, paitsi siskoni. Olenkin ilmoittanut miehelle, että hänen tehtävänsä on sitten pitää poissa isovanhemmat, isoisovanhemmat ja muut uteliaat, jos minusta siltä tuntuu. Ja sama koskee myös ensimmäisiä viikkoja kotona. Kuulostaa ehkä kylmältä ja itsekkäältä, mutta luulen haluavani ensin tilaa tutustua vauvaan, ennen kuin jaksan käsitellä sitä ahdistusta ja hermojen kiristystä, jota monet armaat sukulaiset tahtomattaankin aiheuttavat.



Puuh...



Vielä isot onnittelut minultakin Hannalle ja Juliannalle!



Leppis rv 35 tasan

Onnistuisi viestin lähettäminen, tai sitten se tulee jo monennen kerran...



Älkää SR ja rvaT olko huolissanne, enköhän minäkin täällä pitkään roiku, vaikka supistelujen takia jo 2 kk kotona olenkin ollut. Neiti on ollut ultrissa LA:han nähden sen verran pieni, ettei ole ihme, jos menee kesäkuun puolelle. Toisaalta mies on jo ainakin kuukauden verran kysellyt, että eikö se vauva voisi jo syntyä.



Tulevia isovanhempia olen minäkin paljon pohtinut. Tänään viimeksi uimahallin saunassa sain kuulla tarinoita siitä, kuinka kenestäkin oli tullut isoäiti ja miten se oli heidän elämänsä muuttanut. Siinä alkoi omatunto kolkutella, sillä en halua, että lapsellani tulee olemaan ainakaan lähestä suhdetta omaan äitiini. Äitini asuu reilun 100 km:n päässä, emmekä ole kovin aktiivisesti tekemisissä. Äidilläni on monia ongelmia, ja aikoinaan hän pahoinpiteli meitä, kun olimme lapsia. En siis koskaan ikinä tule jättämään lastani ilman valvontaa hänen seuraansa. En, vaikka hän niin tuntuu kuvittelevan soitellessaan ja kyselleessään, että miten hänen lapsenlapsensa voi, ja koska tulemme kylään...



Anopista olenkin jossain vaiheessa jo avautunut. Mukava ihminen, mutta saa (tahtomattaan) minut tuntemaan itseni kömpelöksi, sivistymättömäksi, ja muutenkin tyhmäksi. Ahdistavaa. Anoppia tulee tulevista isovanhemmista tavattua usemmiten, hän asuu vajaan 10 km:n päässä. Siltikään en osaa kuvitellakaan pyytäväni häneltä apua.



Tuleviin isovanhempiin liittyen olen pohtinut tilannetta sitten synnärillä. En usko, että haluan ketään sinne meitä katsomaan, paitsi siskoni. Olenkin ilmoittanut miehelle, että hänen tehtävänsä on sitten pitää poissa isovanhemmat, isoisovanhemmat ja muut uteliaat, jos minusta siltä tuntuu. Ja sama koskee myös ensimmäisiä viikkoja kotona. Kuulostaa ehkä kylmältä ja itsekkäältä, mutta luulen haluavani ensin tilaa tutustua vauvaan, ennen kuin jaksan käsitellä sitä ahdistusta ja hermojen kiristystä, jota monet armaat sukulaiset tahtomattaankin aiheuttavat.



Puuh...



Vielä isot onnittelut minultakin Hannalle ja Juliannalle!



Leppis rv 35 tasan

Etusivulla näytti, että pitäisi olla 36 viestiä ja viimeisen kirjoitettu muistaakseni 14:47, mutta kun tulee pinoon, niin onkin vain 35 viestiä.

Viimeisin oma viestini ei tullut heti näkyviin pinoon, mutta etusivulla näkyi se aika, kun sen kirjoitin...Ja kun ninnkukka86 lisäsi tuon listan, niin sit tuli munkin viesti näkyviin...Katotaas siis, että tuleeko jonkun kijrjottama viesti nyt samalla näkyviin, kun lähetän tämän...



AngaT testailee :)

Pillitin tuossa taas äsken katsoessani sairrala-sarjan kaksosten syntymää. Onneksi meillä ei näy enää mtv3fakta, sieltä tuli sellainen sarja kun synnytyssairaala ja joka jaksossa sai itkeä silmät punaiseksi, vaikken ollut silloin vielä edes raskaana. :) No mut niin...itse asiaan...



Me siis ostettiin uusi auto, farmari, tammikuun lopulla. Rinta Joupilta ostimme ja he hoiti meille rahoituksen yms. Pyysimme silloin kuntotarkastusta, mutta eivät tehneet, koska edellisestä katsastuksesta puoli vuotta eikä siis oikeuta meitä vaatimaan kuntotarkastusta..ok. No nyt katsastus edessä ja vietiin auto huoltoon, koska kolkuttaa jotain..no tänään soitti korjaaja: 800 euron remontti edessä!! Mitä h*lvettiä!! Kuluttajaviraston sivuilla oli jotenkin niin, että automyyjä on velvollinen korvaamaan 6 kuukauden aikana ilmenneet viat, mutta ei koske kuluvia osia. No soitettiin autokorjaajalle ja sanoi, että ovat kyllä kuluvia osia mitä korjata joutuu, mutta olisivat selvinneet jo silloin tammikuussa jos meidän pyytämämme kuntotarkastus olisi tehty. Plääh...mistä h*lvetistä me revitään se 800....hampaat naulaan vaan. Nyt hätähuutona kyselisin onko jollain joskus ollut vastaavaa tilannetta?? Oletteko saaneet korvauksia tai mitään?? Tai sattuisko ylipäätään kukaan tietämään onko meillä mitään mahdollisuuksia saada Rinta Jouppia jotenkin korvaamaan edes osaa korjauksesta??



No nyt pitää taas vähän rauhoittua, tekee varmaan kutaa tälläinen hermoominen verenpaineille...mutta sapettaa niin vietävästi! Supisteleekin koko ajan, mutta ei säännöllisesti...eli samaa vanhaa jaskaa silläkin rintamalla.

Mä veikkaisin kanssa seuraavaks poksahtajaksi Korasaa..katsotaas nyt..:) Korasa ennusti ainakin hienosti sen Hannan synnytyksen...



Terv. Neiti-Päivänsäde



Ps. RvaT ja Miimi...ihan hyvä, että te muistuttelette mua sen levon tärkeydestä. Jotenkin meinaa koko ajan kaivaa imuria ja luuttua kaapista, kun olossa ei mitään poikkeavaa kuitenkaan. Olen ollut silti ihan iisisti. Istuskelin tuossa pihassa auringossa päivällä ja lueskelin...muuten mennytkin kalsarilinjalla tössötellessä tässä kotona vaan. :D

Piti tulla johonkin purkautumaan...



Pillitin tuossa taas äsken katsoessani sairrala-sarjan kaksosten syntymää. Onneksi meillä ei näy enää mtv3fakta, sieltä tuli sellainen sarja kun synnytyssairaala ja joka jaksossa sai itkeä silmät punaiseksi, vaikken ollut silloin vielä edes raskaana. :) No mut niin...itse asiaan...



Me siis ostettiin uusi auto, farmari, tammikuun lopulla. Rinta Joupilta ostimme ja he hoiti meille rahoituksen yms. Pyysimme silloin kuntotarkastusta, mutta eivät tehneet, koska edellisestä katsastuksesta puoli vuotta eikä siis oikeuta meitä vaatimaan kuntotarkastusta..ok. No nyt katsastus edessä ja vietiin auto huoltoon, koska kolkuttaa jotain..no tänään soitti korjaaja: 800 euron remontti edessä!! Mitä h*lvettiä!! Kuluttajaviraston sivuilla oli jotenkin niin, että automyyjä on velvollinen korvaamaan 6 kuukauden aikana ilmenneet viat, mutta ei koske kuluvia osia. No soitettiin autokorjaajalle ja sanoi, että ovat kyllä kuluvia osia mitä korjata joutuu, mutta olisivat selvinneet jo silloin tammikuussa jos meidän pyytämämme kuntotarkastus olisi tehty. Plääh...mistä h*lvetistä me revitään se 800....hampaat naulaan vaan. Nyt hätähuutona kyselisin onko jollain joskus ollut vastaavaa tilannetta?? Oletteko saaneet korvauksia tai mitään?? Tai sattuisko ylipäätään kukaan tietämään onko meillä mitään mahdollisuuksia saada Rinta Jouppia jotenkin korvaamaan edes osaa korjauksesta??



No nyt pitää taas vähän rauhoittua, tekee varmaan kutaa tälläinen hermoominen verenpaineille...mutta sapettaa niin vietävästi! Supisteleekin koko ajan, mutta ei säännöllisesti...eli samaa vanhaa jaskaa silläkin rintamalla.

Mä veikkaisin kanssa seuraavaks poksahtajaksi Korasaa..katsotaas nyt..:) Korasa ennusti ainakin hienosti sen Hannan synnytyksen...



Terv. Neiti-Päivänsäde



Ps. RvaT ja Miimi...ihan hyvä, että te muistuttelette mua sen levon tärkeydestä. Jotenkin meinaa koko ajan kaivaa imuria ja luuttua kaapista, kun olossa ei mitään poikkeavaa kuitenkaan. Olen ollut silti ihan iisisti. Istuskelin tuossa pihassa auringossa päivällä ja lueskelin...muuten mennytkin kalsarilinjalla tössötellessä tässä kotona vaan. :D

Täällä näköjään yksi ja toinen viesti tulee useamman kerran. HÖH!



Kiva lukea teidän perhesiteistä. Mulla on käynyt loistava tuuri anopin suhteen!! Ollaan oltu tosi läheisiä heti tutustumisesta lähtien. Muutenkin miehen perhe on myös mun perhe!! Itse olen uusperheestä ja vaikka meillä mennytkin aina kaikki ns. loistavasti niin on sitä joutunut paljon selvittelemään omia fiiliksiä jo lapsena ja nyt myös aikuisena. Meidän lapsilla on siis kolme mummoa. Oma äitisuhde ei aina ollut sieltä parhaasta päästä vaikka suhde onkin ollut läheinen.Suhde isäni vaimoon on myös aina ollut tosi läheinen, mutta oma äiti on aina oma äiti ja sitä olen kovasti aina kaivannut! Hurjasti kävin läpi juttuja kun esikoista odottelin. Meillä on eletty aika voimakkaasti alkoholismin varjossa.Olen siitä kirjoittanut parissa paikassa julkaistun oman stoorini. Jos joku haluaa lukea pistäkää mulle sähköpostia. Siitä voi vaikka olla ajatuksia toisille samankaltaisessa tilanteessa olijoille...(paivip@hotmail.com)

Meillä kaikki isovanhemmat melko nuoria ja työelämässä. Osa yrittäjiä ja joskus harmittaa hirveästi heidän jatkuva väsymys ja ajanpuute. Kovasti aina puhelevat että haluavat ja pitäisi olla enemmän lasten kanssa mutta puheen tasolle se yleensä jää. Mutta kukin tekee omat valintansa ja niillä mennään. :) Isovanhemmat ovat kuitenkin olemassa ja olen kiitollinen kaikesta siitä ajasta minkä he jaksavat/ehtivät lasten kanssa viettämään.

Vauva onneksi tuntuu viihtyvän vielä masussa ja hyvä näin. Vielä olisi hommailtavaa ennen vauvan syntymää. Kuitenkin just ajattelin että jokatapauksessa kuukauden päästä meillä on vauva ja sekin tuntuu nopealta!! HUH!



Voimia kaikille loppuraskauden pinnistyksiin ja sitten lopullisiin ponnistuksiin. Jatketaan juttuja!!



-Callaway