Voiko paniikkihäiriöstä koskaan parantua täysin? Itse koen sen mahdottomana :(

Olen yli puolet elämästäni kärsinyt paniikkihäiriöstä joka rajoittaa elämääni ja on muokannut persoonallisuuttani, vaikuttanut niin moneen asiaan... Lääkityksistä ei ole minulle ollut sanottavaa hyötyä (enkä niitä mielelläni syökään). Terapiassa käyn, ei siitäkään ole kovin paljoa hyötyä, toki se että jonkun kanssa saa jutella vaikeista asioista, ja saa näkökantaa ammattilaiselta.



Miksi tämä on minulle niin vaikeaa? En osaa kuvitella normaalia elämää kun olen tottunut elämään hyvin pitkälti "erakkona", olen tietyllä tapaa yksinäinen susi, kokenut elämässä hyvin paljon pettymyksiä ihmissuhderintamalla.. niin paljon, että jos jollekin niistä kertoisin, minua ei uskottaisi.



Mutta miksi en pysty hallitsemaan paniikkia vaan se vyöryy päälle ja tekee monesta sosiaalisesta kanssakäymisestä mahdotonta? MIKSI!



En ymmärrä syytä miksi minun pitää koko elämäni elää näin. Onneksi minulla on toisaalta elämässäni hyvin paljon onneakin, ja osaan olla kiitollinen siitä. Minulla on ihana aviomies ja ihanat lapset, minulla on onni saada lapsia, kaunis ja ihana koti... Näistä asioista ammennan voimaa. Mutta haluaisin selättää paniikkihäiriön!!



Onko ketään kohtalotovereita tai muita joilla kokemuksia..?