Rakennusleski ---jo kolmatta vuotta

Meillä ekan talon teko kesti tasan vuoden ja tämän toisen 11kk asumiskuntoon. Ok, listoja puuttui ja sauna saatiin tähän nykyiseen taloon vasta 6kk muutosta mutta ei tää elämä pelkkää rakentamista ole! 2,5 vuotta ollaan asuttu nykyisessä talossa ja autotalli on viimeisiä listoja vailla, kesään mennessä myös sisällä viimeinenkin lista paikoillaan. Pihaa on tehty koko ajan. En silti koe että kaikki nämä vuodet olis olleet yhtä rakentamista - varsinaisena rakennusvuonnakin pidettiin kunnon kesäloma ja viikonloppulomia.



Minä olen molemmissa projekteissa vastannut täysin tarjousrumbasta, käytännön asioista, aikataulutuksesta ja materiaalihankinnoista normaalin päivätyön, raksalla avustamisen ja kodinhoidon ohella. Meillä oli tässä selkeä jako, mies raksalla ja mulla vastuu muusta.



Mitä jos valittamisen sijaan sparraisit ja auttaisit miehesi tekemään talon valmiiksi? Tai tekisit jotain itse, vie lapset välillä vaikka mummolaan viikonlopuksi ja ota vasara käteen.

Oma kokemus kertoo sen, että mieluummin pyrötitin neljän vuoden ajan kotia, hodiin neljää pientä lasta ja olin raskaana, kun olisin raatanut mieheni tavoin aamusta iltaan rakennuksella. Sen meinaan mitä auttelemassa olin silloin tällöin, niin ei se mukavaa ollut. Siksi mielestäni olet erittäinkin kohtuuton.

meillä on nyt keittiön listoja ja muita pikku jutuja odotettu puol vuotta kun kaikki muu on tärkeempää, kavereiden autohommat ja omat harrastukset, uus kylppäri odottaa keskeneräisenä eikä varmasti valmistu koskaan, rahat meni siis ihan hukkaan!

Sanot, että nyt on mun vuoro tehdä tuo homma.. Kysy mitä pitää tehdä. Ja annat miehen hoitaa lasta!! :)

Meillä 3 lasta ja mies silloin tällöin rakentaa kesämökkiä ja välillä vaihdetaan osia.. :)

Jos kerran valitat päänsärkyä niin niillä on vähintään aivokasvain. Jos sinulla on lapsi oksennustaudissa niin heidän lapsillaan on denguekuume, lintuinfluenssa ja kampurajalat.

meillä on kolme lasta, joista pienin alle vuoden. Sen lisäksi käydään molemmat töissä, ja kaikki lapset hoidetaan kuitenkin kotona.

Että repäisepä ap. siitä. Kuulostaa jotenkin huvittavalta tuo että yhden 4-vuotiaan kanssa on niiiiiiin hankalaa...

Nyt tuntuu menevän kuppi nurin, eikö tämä helvatan talo valmistu koskaan?

Kolme vuotta olen joustanut, unohtanut perheen lomasuunnitelmat, pyörittänyt arjen, tehnyt ruoat ja vastannut lapsen, 4v, perusasiosta.

Tähän kolmeen vuoteen mies on rakentanut talon, jossa siis nyt asumme. Lisäksi autokatoksen, varaston, maalaamisessa ja pihan laitossakin meni yksi kesäloma. Nyt kesken on enää hyvin vähän, yläkerran wc ja jotain ovia puuttuu. Minulta tuntuu vaan kuppi olevan todella nurin. Olen auttanut rakennushommissa sen, mitä lapsen hoidolta olen pystynyt. Tukiverkkoa meillä ei täällä ole.

Olen totaalisen kyllästunut siihen että minä vastaan kaikista käytännön asioista kotona. Lisäksi lapsi on hirvittävässä uhmaiässä ja kiukuttelee vain ja ainoastaan minulle. Mies heräilee viikonloppuna omia aikojaan, tekee aamupalan ja menee yläkertaan, tulee sieltä alas vain syömään ja kapuaa takaisin. Olen sille todella kateellinen ja katkera, arki on minulle rankkaa suorittamista. Jos haluan omaa aikaa, on se kaikki rakennustyöstä pois ja tunnen siitä suurta syyllisyyttä. Tuntuu ettei loppua tälle oravanpyörälle näy...

Olenko kohtuuton?

Joo aina on näitä mukamas superperheitä joissa molemmat tekee uraa, samalla rakennetaan taloa ja myös lapset hoidetaan kotona? Eikä mitäääään ongelmaa koskaan! Joo vähän haiskahtaa....



Ap: nyt mies tilille! Mitä se oikeasti tekee? Nyt pyydät että hän joko a) ottaa taukoa ja päästää sutkin välillä vapaalle, nythän sunkin ois kiva mennä kaupoille ostoksille tai b) hän laittaa talon valmiiksi vähän äkkiä!

Ap: nyt mies tilille! Mitä se oikeasti tekee? Nyt pyydät että hän joko a) ottaa taukoa ja päästää sutkin välillä vapaalle, nythän sunkin ois kiva mennä kaupoille ostoksille tai b) hän laittaa talon valmiiksi vähän äkkiä!

Mikä ihmeen vastuullinen se mies on siitä talon teosta? Vaimo hoitakoon lapset tai tehköön talon itse!

Ap nyt puhutte miehen kanssa asiat selväksi. Ei tuo ole oikein ketään kohtaan. Minusta rakennusprojekti on yhteinen projekti. Kuulostaa siltä kuin mies laistaisi perhe-elämää...

sanoit näin "pitää rakennustöistä ja viheltelee onnellisena töitä tehdesään"



Olisit ilmeisen tyytyväinen jos miehellesi olisi vastenmielistä rakentaa ja puuhata kotinne eteen. Haloo nyt nainen vika on sinun korviesi välissä ei miehessäsi.



Moni nainen vaihtaisi mieluusti osia kanssasi, on mies jolla on kädentaitoja ja jopa työnilo tallella.



Tuo ettei henno kieltää lapselta mitään voisi olla myös tilanteessa jossa ei rakenna mitään. Miehesi on luonteeltaan kenties sellainen ettei henno kieltää mitään ja tästä teidän on keskusteltava vakavasti.



Näen tulevaisuudessa ongelmia tässä kieltämisasiassa en rakentamisessa ja remppaamisessa.



Yhden lapsen ja kodin hoitaminen ei ole todellakaan iso homma.



Ongelma lienee sinun tyytymättömyytesi, asiat ei ole milloinkaan hyvin.



Mieti asioita, maailmassa on oikesti kurjuutta ja surkeita elämänkohtaloita, eipä tarvtise mennä edes omien rajojen ulkopuolelle sillä ihmisillä on todellisia ongelmia ja vaikeuksia ihan kotimaassakin.



Pienituloisena yksinhuoltajana elämäsi tuntuu olevan aivan mallillaan, on perhe kasassa sekä lisäksi oma koti.



Oma parisuhde kaatui miehen uskottomuuteen. Olisikin ollut kotona viihtyvä nikkaroija eikä Don Juan.

Olen kolme vuotta joustanut.... ......... ....



pieni aika ihmisen elämässä.

Eiköhän ap:lla ala jo olla oikeus normaaliin perhe-elämään?

Teillä on asiat nyt niin hyvällä mallilla, että pieni tauko ei taloprojektia enää kaada. Meillä on remontoitu viimeiset viisi vuotta toisinsanoen mies on töitten jälkeen syönyt ja painunut töihin ylä- tai alakertaan, milloin on minnekin. Kolmen sairastelevan lapsen kanssa ei aina ymmärrystä ole riittänyt puolin eikä toisin, mutta puhumalla ollaan aina päästy sopuun. Kun minulta on mennyt hermot, mies on keskeyttänyt projektin ja pitänyt siitä taukoa. Joskus tauko on kestänyt päivän, joskus kuukauden, mutta näin olemme jaksaneet. 4-vuotiaan kanssa voi jo osallistuakin rakentamiseen, joten molemmilla taitaisi olla miettimisen paikka siinä, miten asiat hoidetaan.

Mies voi olla kotona lapsen kanssa. Veikkaan, että hajoat alle viikossa.

Viimenen vuosi on ollut pahin. Kaikki työajan ulkopuolinen aika hänellä menee remonttiin viime rykäykseen. Tavoitteena on, että joulun jälkeen on kaikki kunnossa. Toki hommaa riittää aina omakotitalossa mutta nyt pitäisi saada perusparannus valmiiksi.

Ukko on ihan kaput ja minä 4 lapsen kanssa. Perhe-elämästä ei ole tietoakaan. Kaikkia meitä pännii. Aikansa kutakin, kohta tämä helpottaa ja lomamatkakin on hiihtolomaksi varattu :)