G: Esikoisesi ikä, kun hän oli ensi kertaa yöhoidossa?

Ja noin että kotona oli joku muu hoitamassa oli muutaman kerran muutenkin ennen kuin täytti vuoden. Yökylässä oli sitten ekaa kertaa joskus yksivuotiaana. Vaikka ei kysytty, niin kerronpa silti, että nuorempi lapsi oli yökylässä, ja ylipäätään eri paikassa nukkumassa kuin minä ekan kerran kahdeksan kuukautta vanhana.

Enkä enää IKINÄ vie niin pientä yökylään, tuntui niin pahalta olla vauvasta erossa. Paitsi tietysti jos ihan pakko olisi...

mummilassa oli

eikä ole näköpiirissa että tarvis olla. Ulkomaillekin on otettu mukaan reissuun.

Esikoinen 4v, kaksi pikkusisarusta.



Ei ole ollut mitään tarvetta yöhoidolle, ja pelkkä isovanhempien ilahduttaminen ei ole mielestämme tarpeeksi hyvä syy. Etenkin kun lapsi herää pari kertaa joka ikinen yö edelleen.

mitään aikuisten menoja??? Ehkä me ollaan keskimääräistä sosiaalisempia mieheni kanssa, mutta meillä on kyllä aika säännöllisesti erinäisiä yhteisiä aikuisten rientoja. Ja yökyläily on silloin paljon kätsempää, kuin pitää lapsenvahtia täällä yötä myöten.



Onneksemme mummolat ovat lähellä ja lapsi menee mielellään yökylään. Nyt neljävuotias, mutta aloitti yökyläilyt kuusiviikkoisena...

mitään aikuisten menoja??? Ehkä me ollaan keskimääräistä sosiaalisempia mieheni kanssa, mutta meillä on kyllä aika säännöllisesti erinäisiä yhteisiä aikuisten rientoja. Ja yökyläily on silloin paljon kätsempää, kuin pitää lapsenvahtia täällä yötä myöten.

Onneksemme mummolat ovat lähellä ja lapsi menee mielellään yökylään. Nyt neljävuotias, mutta aloitti yökyläilyt kuusiviikkoisena...

Kaipa sitä voi olla sosiaalinen, vaikkei lasta yökylään koskaan veisikään. Ja ehkä joillain ei ole pariskuntarientoja, vaan aina toinen vanhemmista lasten kanssa. En kylläkään itse kuulu em. kastiin, kunhan sanoin vaan.

Meillä vauva neljä kuukautta, ja joskus lapsi tulee menemään yökylään. Mutta tällä hetkellä yö erossa vauvasta tuntuisi aivan ylitsepääsemättömältä ajatukselta. Ja kaiken lisäksi imetän. Mutta kun hamassa tulevaisuudessa imetyksen lopetan, tokkopa sittenkään raahin lasta yöhoitoon viedä.

Tai ehkä sitä sitten jo kaipaa. Mene ja tiedä.

mitään aikuisten menoja??? Ehkä me ollaan keskimääräistä sosiaalisempia mieheni kanssa, mutta meillä on kyllä aika säännöllisesti erinäisiä yhteisiä aikuisten rientoja. Ja yökyläily on silloin paljon kätsempää, kuin pitää lapsenvahtia täällä yötä myöten.

Meillä on (no oli, nyt lapset on jo isoja eikä me jakseta käydä missään :D) aikuisten menoja, mutta mummu on ollut meillä yötä tai me olemme menneet mummolaan koko porukalla yötä (siis lapset oli siellä illan ja mummu laittaa nukkumaan ja me vanhemmat mentiin kanssa sinne yöksi kunhan riennoistamme jouduimme)

ja siten ei ole mahdollisuutta viedä lasta mummilaan hoitoon. On nyt reilu kaksi vuotias ja ei ole ollut koskaan muualla yökylässä, hoitaja (kummitäti, veljeni vaimo, mummi+ukki) on aina tullut meille, lapselle tuttuun paikkaan.



Olisihan meillä aikuisten menoja, mutta käydään molemmat omien harrastusten/työn kautta ja silloin toinen on kotona. Muutaman kerran vuodessa mennään kahdestaan illalla/yöllä ja silloin siis on tuttu hoitaja kotona/hotellissa tms missä nyt ollaankin.



Vaatii junailua, olisihan se kiva jos olisi lähellä tuttu ja turvallinen paikka, mutta koska ei ole, niin mielummin karsin omia iltamenojani kuin palkkaan tuntemattoman hoitajan kun lapsi vielä niin pieni. Ja onneksi sosiaalinen voi olla ilman iltamenojakin :), kiitokset siitä ymmärtäväisille kavereillemme

esikoinenkin on jo lukioikäinen. Kyllä meillä on aikuisten menoja,joita joku tuossa kyseli, mutta ei meille ainakaan ole löytynyt sellaista lapsenvahtia, joka maksusta veisi vielä lapset omaan kotiinsa. Ei olla koskaan oltu miehen kanssa yötä ilman lapsia kotona.

Oli n. 2 v., kun oli isänsä kanssa kahden kotona ja minä synnyttmässä..

Taas täällä osa äideistä pätee sillä ettei lapsi ole ollut kertaakaan yökylässä. Ei siinä mitään, ihan sen mukaan pitää mennä että millainen lapsi itsellään on, mutta voisiko vähän katsoa sitä kirjoitusasua? Vaikka oma lapsenne ei ehkä olisi pärjännyt nuorena yökylässä, jonkun muun lapsi pärjäsi hienosti. Ei ole myöskään synti että lapselle läheinen sukulainen ottaa omasta tahdostaan lapsen yöksi hoitoon vaikka vähän useamminkin...

aina kyse ei kuitenkaan ole pätemisestä. Joillakin vain elämä on niin hirveän helppoa, että kun toinen kirjoittaa että lapsensa ei ole koskaan yöhoidossa, toinen ihmettelee, että jo on kumma kun on niin kauheasti lapsessaan kiinni, eikä tule edes mieleen, että kaikilla kun ei ole sellaista paikkaa, mihin koskaan lapsia laittaisi, edes päiväsaikaan.

Meidän lapset ainakin haluaa mennä mummolaan yökylään enkä halua sitä iloa heiltä viedä. Saatan ihan hyvin olla silloin itse vaan kotona.

Enkä laske yökyläksi sitä, kun on ollut toisen vanhemman kanssa kotona kahdestaan.

Ei vaan halua jäädä mummolaankaan, vaikka usein siellä muuten käydään. Jääköön sitten kun itse haluaa.

Meidän lapset ainakin haluaa mennä mummolaan yökylään enkä halua sitä iloa heiltä viedä. Saatan ihan hyvin olla silloin itse vaan kotona.

miten jotkut tuntuu lakkaavaan muun elämän lasten saamisen jälkeen kokonaan. Jos mä lukisin näitä juttuja, niin en varmaan ikinä haluaisi lasta, kun ajattelisin, että jaaha, sitten ei muuta elämää olekaan. Mahtavaa, jos on viettänyt yhden yön ilman lastaan ja senkin silloin, kun on ollut seuraavaa synnyttämässä.



Ja tiedoksi kaikille, että ainakaan ikäni puolesta en ole keskenkasvuinen (muuten ehkä), mutta minun elämääni kuuluu paljon muutakin kuin äitiys.

me ei olla miehen kanssa oltu nyt 19 vuoteen yhtään yötä kotona ilman lapsia. Mihin ihmeeseen meidän lapset kaikki yhtäaikaa yöksi menisi? Onhan siinä nyt ollut muutosta kerrakseen, vaikka meitä se ei ole haitannutkaan. Miksi elämä ei saisi muuttua.

kun oltiin kuopuksen kanssa Lastenklinikalla useampi vuorokausi.

suunnilleen.

Oltiin hotellissa ja lapsi nukkui mummin ja vaarin huoneessa. Me olimme häissä vieraina ilman lasta.



Kakkonen oli 1v2kk kun oli mummin ja vaarin kanssa yötä meillä kotona. Isompi oli silloin reilu 5v.