Seinät kaatuu pääl. Esikoisen ikä 2 vko kotona...

vielä mitään rytmiä olekaan.



Voimia vaan ja jaksamista. Ja vauvan kanssa ulos raittiiseen ilmaan!

Eihän tollaset muutaman viikon ikäiset vauvat tee muuta kuin syövät ja nukkuvat.

Odotas muutama kuukausi niin johan olet pulassa, jos et nyt pärjää. Relaa ihminen ja luota äidinvaistoosi. Nauti vauvastasi!

järkytyin miten sitovaa oli; vauva kokoajan kainalossa ja ei todellakaan 2 vko:n iässä rytmiä. Eikö jo voisi 2 viikkoa vanhan kanssa mennä ulos happihypylle? Itseäni auttoi ulkoilu. Tosin oma vaiva pukemisessa vauvalle&itselle ettei kumpainenkaan kylmety. Kantoliina voisi auttaa.

odotit? Että sä vaan lekottelet päivät pitkät ja vauva hoitaa itse itsensä??? Etkö yhtään miettinyt millaista se vauvan kanssa eläminen on? Ja odotas kun se kasvaa, niin et lekottele sittenkään

Pitkät kävelylenkit tekevät molemmalle hyvää.



Epävarmuus on tuttu tunne kaikille esikoisen saaneille! Ja se, ettei voi vessankaan mennä yksin, ja koko ajan on varpaillaan, että joko se taas itkee.



Sellaista se on. Et ole yksin!

Kun ei ole pakkasta, pienenkin voi viedä hetkeksi ulkoilemaan. Piristyt itsekin.

niskasta kii ja ryhdistäydy!!! Ihan tosi, nykyisin ei ihmisillä ole muuta tekemistä kuin ruikuttaa ja leikkiä masentunutta, liikaa aikaa ja liian helppoon elämään totuttu lapsesta saakka. Mene Afrikkaan tai Intiaan tutustumaan paikallisten köyhien elämään niin loppuu tuo ainainen valitus.

Tänään ollu sellainen päivä et 11 jälkeen ei oo kun pari kertaa nukkunu puoleb tunnin pätkät. Tää mua huolestuttaakin. Ja sit sanotaan, että vauvat vaan nukkuu ja syö. En sitä ite odottanu, mutta tämmönen vähän vetää paniikin niskaan.



Onko normaalia että tuon ikänen voi olla hereillä 3-4 h? On kyllä syöty hyvin, vaippaa vaihdettu ja seurusteltu.



Jep, en tosiaan odottanu, että mä saisin vaan relata sohvalla.. Kiitos tsemppauksesta.



Ja todellinen kiitos niille, jotka ymmärsivät pointin. :)

Maatila, ja odotan esikoista kk päästä la. Jänskättää kanssa miten kaikki lähtee sujumaan...

Lähde vauvan kanssa uos, kaunis kevätsää tekee hyvää! Nuku se puoli tuntia, minkä vauvakin nukkuu. Kaunista kevään jatkoa!

Yleensä tuon ikäisellä ei ole rytmiä eikä tarvitsekaan olla, mutta jos vauvasi ei nuku päivällä yhtään, niin sitten lähtisin vähitellen hakemaan sitä rytmiä ulkoilujen kautta. Oma vauvani lopetti nukkumisen 'missä vain milloin vain' kuukauden iässä, siihen asti siis nukahteli syliin tai rinnalle pitkin päivää omaan tahtiinsa. Kuukaden iässä alettiin käydä vaunuttelemassa kaksi kertaa päivässä, muuten valvoi ja kitisi koko päivän, korkeintaan muutamiksi minuuteiksi torkahteli.



Nyt kun ei ole enää pakkasia, voit hyvin aloitella ulkoilut kaksiviikkoisen kanssa. Yritä myös asennoitua niin, että tässä vaiheessa elämä on yhtä imettämistä, mutta jo parin kuukauden päästä syöminen nopeutuu ja säännöllistyy. Ota imetysmaratonit, joita ainakin meillä harrastettiin iltaisin, siltä kannalta että ehditpä katsoa telkkarista samalla kaikki hömpät ja ajankohtaisohjelmat : )



Muistan, kun itsekin noin kuukauden ikäisen vauvan kanssa ajattelin, että tätäkö tämä on seuraavan vuoden. Koin niin pienen lapsen kanssa liikkumisen jotenkin tosi pelottavaksi ja hankalaksi. Mutta voin sanoa, että ei se ole - kolmikuukautisen lapsen kanssa on jo paljon helpompi liikkua 'ihmisten ilmoilla' kuin vastasyntyneen. Ennen kuin huomaatkaan lapsi on jo sen ikäinen, että touhuilee siellä navetassa teidän kanssa.

vauvan kanssa. Jos sinusta tuntuu, että et meinaa jaksaa, hanki pian mielenterveysapua. Saatat olla masentunut.

nythän on kevät kauneimmillaan, joten miksi olet sisällä??? Kyllä kaksiviikkoisen kanssa voi ulkoilla aivan hyvin näillä säillä, ollaan ulkoiltu 9pv ikäisen kanssa talvellakin!



Vauvalle siis masu maitoa täyteen ja vaunuihin vällyihin niin johan nukkuu -ja sä voit vaikka tehdä lenkin tai haravoida pihaa tai mitä nyt mieleen tulee.



t kolmen kanssa ulkoillut

Lapsen voi laittaa vaikka lattialle leikkimaton päälle, lelu siihen katseluetäisyydelle. Sitten menet vessaan itsekseen.



Toinen helpotus on kantoliina. Saat tehtyä hommat kun lapsi on kantoliinassa.

En mukamas ehtinyt ruokaa itselleni laittamaan, vessassa käymään ja kotihommia hoitamaan kun oli pieni vauva. Hiljaa istuksin kotona varoen herättämästä vauvaa ja seurustelin ja imettelin kun oli hereillä. No, tulipahan hyvin laihduttua synnytyksen jälkeen.



Nyt on onneksi kevät, ja pääset vauvan kanssa ulkoilemaan. Meillä ainakin vauveli saattoi vetää monen tunnin tirsat ulkoilun päälle. Eikä se vauva siitä pilalle mene, vaikka annat sen köllötellä itsekseen ja teet omia hommiasi. Huomioit kaveria sitten siinä sivussa.



Sitten kun on useampi muksu riehumassa ja uusi vauva käsivarsilla, osaat jo naureskella alun tumpeloinnille!

Ulos vaan joka päivä samaan aikaan, vauva vaunuihin. Siitä se unirytmi lähtee muotoutumaan.



Ja toisekseen: sille lapselle pitää opettaa, että miten nukahdetaan. Ihan vastasyntynythän nukahtaa itsekseen vaikka kesken seurustelun, mutta just 2-4 viikon iässä pitää lasta alkaa laittaa nukkumaan.

öisin heräili tunnin välein syömään ja päivisin söi lähes koko ajan, vartin taukoja oli välissä. Nukkui tunnin tai puolentoista imetyksen jälkeen vartin ja heräsi taas syömään. Ei toki joka imetyksen jälkeen nukkunut, n. 3 kertaa päivässä vain. Huusi autossa kurkku suorana, samoin vaunuissa, eli ei oikein innostanut mihinkään lähteä, kun toinen vaan huusi koko ajan. Neuvolasta tuumasivat, kun ihmettelin vauvan hereilläoloaikoja, jotka saattoivat olla yksillä vartin unilla 8 tuntia, että "sellaisia jotkut vaan on. Jos vauva on tyytyväinen, niin ei huolta"



4kk olin käytännössä tissi, lehmä ja maitoauto, sitten alkoi helpottaa. Onneksi nuo imetys hormonit ilmeisesti suojelee äidin psyykettä, etten ole ihan romahtanut univajeen alle, kun kuitenkin on nuo kaksi muutakin lasta hoidettavana. Päiväunille harjoiteltiin 3 kk ajan, kunnes poika oppi nukkumaan yhdet päiväunet päivässä ( kesto n. 1 tunti, lisäksi ottaa aamulla ja illalla vartin kauneusunet. On hereillä klo 6-21 ja pojalla ikää 6,5kk)



Tsemppiä ap! Ajan kanssa helpottaa. Keskity vauvaan ja itseesi (muista juoda ja syödä) ja lepää vaikka vauva olisi tissillä!

minä muistan esikoisen kanssa olleeni ihan paniikissa, kun jäin vauvan kanssa yksin. Pelkäsin pukemista. Joka itkuun ekana tsekkasin vaippaa, meillä lopulta huomasin, että vaippaa lapsi ei ikinä itkenyt.



Kyllä se siitä. Jos on nätti ilma mene vähän pihalle vaunujen kanssa. Eipä 2viikkoisen kanssa niin paljoa voi seurustella.

Rakastan lastani ja siksi en halua, että mieliala lähtee liikaa negatiivisen puolelle. Sieltä voi olla vaikea päästä takaisin.



Nyt itse ymmärrän ihmisiä, joilla mielialat heittävät aivan toiseksi, kuin mitä ennen synnystystä oli. Tätä hormoonien mylläystä ja epävarrmuutta en osannut aavistaakaan. Synnytyshän oli se mitä jännitin koko raskauden ajan.



Mutta huomenna uusi päivä ja vaunut käyttöön :D

koet asian ongelmaksi? Laita vauva peiton/ leikkimaton päälle makoilemaan missä ikinä talossa puuhailetkin ja anna vauvan olla rauhassa.



Käy kävelyllä ( vauva vaunuihin tai kantoliinaan) ja käytte vaikka postilaatikolla jos et vielä pidemmälle uskalla.