perätilavauvan synnyttäneet?kertokaa kokemuksia.

ja kun asia havaittiin menin sairaalaan ultraan. Sen jälkeen lääkäri yritti kääntää vauvaa (elämäni epämukavin kokemus), mutta vauva ei suostunut kääntymään. Sitten otettiin lantion magneettikuvat ja koska näytti, että vauva mahtuu alakautta syntymään ja oli ihan normaalin kokoinen, sain päättää synnytänkö alakautta vai tehdäänkö keisarinleikkaus. Ensisynnyttäjillä ymmärtääkseni suositellaan keisarinleikkausta.



Halusin yrittää alatiesynnytystä. Kun supistukset alkoivat oli neuvottu, että ei ihan viimetipassa sairaalaan, että ehditään ottaa ultra ilman kiirettä. Haluttiin vielä varmistaa, että vauva ei ole tulossa esim jalat/jalka edellä. Kaikki näytti ultrassa hyvältä eli sitten vaan odoteltiin. Muistaakseni sain oksitosiinia jossain vaiheessa, jotta synnytys etenee koko ajan. Sanottiin, että jos asiat ei etene niin sitten helposti tehdään sektio. Pyysin epiduraalin heti kun mahdollista ja sainkin sen samantien. Supistukset alkoivat kotona kolmelta yöllä, viideltä lähdettiin sairaalaan ja vähän ennen yhdeksää aloitettiin valmistelut ponnistamiseen.



Kun vauva on perätilassa, tulee ponnistusvaiheeseen paikalle synnytyslääkäri ja synnytysasento on selällään jalat telineessä. Yleensä kuulemma leikataan väliliha, mutta mulla ei ehditty kun vauva päätti tulla ulos vauhdilla. Paikalla oli n. 7 henkeä seuraamassa, koska näitä on kuulemma niin vähän. Ekalla ponnistuksella tuli lapsivedet ja sikiökalvot ja tokalla ponnistuksella vauva. Eli olisko siinä pari minuuttia mennyt.



Tosi positiivinen kokemus ja paraninkin suht nopeasti. Kuusi tikkiä taidettiin laittaa. Synnytyslääkäri, joka kertoi ettei mitään estettä alatiesynnytykselle ole sanoi että perätilasynnytyksessä voi kuvitella, että vauva on kuin kolmio. Kun se tulee peppu edellä, tulee kapein osa ensin ja se avaa tietä leveämmälle osalle. Pääedellä vauva tulee leveä osa ensin ja ihan kuten jos kolmio tulisi leveä kanta edellä niin onhan se vaikeampaa.

Minulla on neljä lasta. Esikoinen syntyi oikein päin. Toista yritettiin kääntää tuloksetta. Seuraavat olikin tuplat ja molemmat perätilassa. Toisen lapsen kohdalla minut kuvattiin ja lantio mitattiin. Mitään estettä perätilasynnytykseen ei ollut. Menin synnytyksiin luottavaisin mielin.Tuplista toinen syntyi "sekaperätilassa", eli jalka taittuneena ja pylly edellä. Esikoiselle repesin jonkin verran, muille kolmelle en lainkaan. Lapset ovat myös "luomuja", ilman kivunlievitystä syntyneitä. Perätilasynnytys oli mielestäni pehmeämpi kokemus. Ei siis paniikkia, eikun punnista ulos vaan!!!