jos kaikille sektio, ei kätilöitä tarvittaisi?

ja saa mielestäni ollakin.



Itse olen enemmän sitä "koulukuntaa", etten kannata valinnaista sektiota. Ehkä siksi, etten itse missään nimessä halunnut sektiota, kuin pakon edessä. Mielestäni juttu on suunniteltu tapahtuvaksi alakautta jos vain mahdollista ja siihen on jokin syynsä. Tietysti ongelmia voi tulla ja sen vuoksi ihminen on keksinyt sektion. Mielestäni tuo kätilöliiton puheenjohtajan lause on ihan oikeaa asiaa, ainakin miettimisen arvoista. Kyllä siinä äiti on lääketieteen passiivinen kohde, kun lapsi sektoidaan. Hän voi aktiivisesti valita synnytystavaksi sektion, mutta ottaa vastaan mitä tulee. Joskus tuntuu, että nykyisin ollaan etäännytty kaikesta "normaalista", myös synnytykseen kuuluvasta kivusta ja halutaan toteuttaa se siististi sektiolla riskeistä huolimatta.



Noh, nämä on minun tuntemuksiani. Pelko voi olla ihan hyvä syy sektioon, järjetön pelko voi aiheuttaa paljon ongelmia synnytyksessä. On myös liuta muita vallan kelpoja sektiosyitä, en mitenkään halua tuomita sektioäitejä. Mutta jos ei edes suostuta keskustelemaan alatiesynnytyksen mahdollisuudesta, sen eduista ja haitoista verrattuna sektioon, niin silloin minusta ollaan hakoteillä. Jotkut jopa loukkaantuvat, kun heille mainitsee alatiesynnytyksen eduista, jos he haluavat suorilta sektion. Jos ihmisellä on valinnanvapaus niin kyllä silloin pitäisi pystyä kuuntelemaan myös muita ehdotuksia. Ja ennen kaikkea, kuka maksaa viulut jos tulee ns. "turhia sektioita". Noh, tuo termi vaatisi pitkät perustelut, mutta siitä joskus muulloin.



Ja ei ne kätilön työt pelkästään normaaliin alatiesynnytykseen rajaudu... Ne tekee niin paljon muutakin :)

Itseäni kyllä pelottaa sektio, ei alatiesynnytys. Leikkaus on aina leikkaus mutta synnytys on luonnollista. Itse olen synnyttänyt alakautta 3 lapsistani, joten kyllä olisi aika shokki jos joutuisi sektioon. Ajatuskin että joku avaa vatsani on kauhea.

Ei tietystikään kaikki kätilöt, mutta kyllä niitä tarinoita riittää omilta kavereital ympäri Suomen, missä on kätilöiden kohtelu alatiesynnytyksessä ollut täysin ala-arvoista. Milloin on käsketty pitämään suu kii ja milloin käsketty olemaan puuttumatta kätilön työhön (kun on yritetty päättää omasta synnytyksestä).



Kun itse katson omaa äitiäni ja muita sukuni lapsia ja lisään siihen ne tarinat mitä olen kuullut, olen tullut siihen tulokseen, että haluan sektioon. Kyllä minua alatiesynnytys pelottaa, mutta eniten pelottaa se, että lääkärit väkisellä runnoisivat lapsen alakautta, välittämättä tämän hengestä tai terveydestä (juuri tällaisia tarinoita meilläpäin on paljon). Esimerkiksi Yhdysvalloissahan sektioita tehdään useammin kuin alatiesynntyksiä, ja siellä sentään syntyy hieman enemmän lapsia kuin Suomessa vuosittain. Valitettavaa on vain se, että Suomessa ihminen ei saa itse päättää, vaan sektiota täytyy perustella ja ruinata.

Ääritilanteissa päädytään sektioon joka on lääkärin päätös. Ei kukaan äiti marssi saliin: leikatkaa. Kyllä ennen sitä on arvioitu tilannetta joka suunnalta.



Itse menen sektioon, koska menetimme vauvan edellisessä synnytyksessä. Menen jopa eri sairaalaan. Ja kunta maksaa.

Ei tallaista kohtelua saa, kuin aivan ääritilanteessa. Meidän kohdalla syy on hoitovirhe ja lapsen kuolema.



Minä en haluaisi sektiota. Mutta suurin pelkoni on menettää jälleen rakas lapsi.



En usko, että kukaan äiti pitää sektiota helpompana ratkaisuna. Sektiossa riskit ovat aivan toiset kuin alatiesynnytyksessä.



Yleensä lääkäri määrää sektion jos alatiesynnytyksessä riskit on suuremmat. Ja toisaalta kuuntelee myös äitejä, joille sektio on se parempi vaihtoehto.



Minun ei tarvinnut perustella eikä ruinata sektiota. Minä sain päättää, yhdessä lääkärin kanssa joka antoi nämä kaksi vaihtoehtoa.

Nimenomaan se, ettei ole vapautta valita, on objektina olemista! Kyllä pelonkin vuoksi on edelleen voitava valita synnytystavaksi sektio.



Kätilöt saavat minusta syyttää aika pitkälle itseään, jos ihmisille jää synnytyksistä sellaisia kokemuksia, että he haluavat mieluummin sektion. Ainakin omat molemmat synnytykseni ovat olleet sellaista liukuhihnameininkiä, mitään omia tuntemuksiani ei kuunneltu tai toiveitani kysytty, saati toteutettu. Tietenkin myös henkilökuntapulasta johtuvalla kiireellä voi olla osuutta asiaan, mutta ei kai mikään kiire silti estä edes yrittämästä antaa äidille jotain mahdollisuuksia itse vaikuttaa omaan synnytykseensä?



Pistähän palautetta lehdelle...

Valinnan vapaus tulee olla! Nykyään vaatii todellista aktiivisuutta, jos haluaa sektion, siitä on passiivisuus kaukana :) Itse olen halunnut valita synnytykseni kulun, mikä onnistuu paremmin sektiossa. Alatiesynnytystä voi suunnitella ja esittää toivomuksia, mutta usein todellisuudessa ei sitten pystykään syystä tai toisesta olemaan kovin aktiivinen.



Kohdalleni on sattunut aivan ihanat kätilöt, eikä kukaan heistä ole mitenkään lapsivuodeosastolla suhtautunut huonosti. Pelkopolilla ehkä oli vielä havaittavissa jotain pientä ihmettelyä, peloittelua ja aliarvioimista, mutta kun sektioaika on vihdoin annettu, niin sen jälkeen suhtautuminen on ollut kaikin puolin positiivista.



Kyllähän kätilöitä tarvitaan sektiossakin ja lapsivuodeosastolla. Lisäksi uskon, että suuri enemmistö tulee joka tapauksessa (vapaasta valinnanmahdollisuudesta huolimatta) valitsemaan alatiesynnytyksen, joten tuskin kätilöiltä on ensimmäisenä työt loppumassa, vaikka miten asiattomia lausuntoja antavatkin julkisuuteen.