G: jos kaikki lapset olisivat samaa sukupuolta, kumpaako sukupuolta toivoisit lasten olevan

Mutta jos valita pitäis vaan toinen sukupuoli niin sitten se olis poika, eli poikia.



Mulla ei ole mitään tyttölapsia vastaan, tytötkin on ihania. Mutta kun itselläni on läheisempi ja helpompi suhde poikaani kuin tyttäreeni, niin varmaan sen takia tuntuu että pojat on helpompia ja niitä sais olla vaikka monta, toisin kuin tyttöjä.

Aivan sama!



Mutta poikien äitinä olen ainakin ikionnellinen, mutten epäile yhtään ettenkö olisi tyttöjenkin äitinä...

Pojat on helpompia kasvatettavia pienestä pitäen.....

-3 pojan ja 2 tytön äiti-

Ennen olisin vastannut että tyttöjä.



Nykyään meillä on kaksi tyttöä ja poika tulossa.

Odotan mielenkiinnolla uutta lisäystä varsinkin kun olen nyt vuoden ajan hoitanut poikia työkseni ja tutustunut vähän heidän maailmaansa.



En todellakaan tiedä.

Itsellä on yksi tyttö ja kaksi poikaa. Kaikkia rakastan yhtä paljon ja kaikki ovat yhtä tärkeitä.



Valitisin poikaporukan.



Miksi? Tyttö on ainakin meillä ollut paljon jääräpäisempi ja vaikeampi luonne. Tosin on vanhin ja varmaan sekin on tuonut paineita. Kuitenkin on sellaista tyyppiä, jolle esim. mikään vaate, pyörä, sukset, luistimet, kengät...mikään ei ole hyvä. Kaikesta löytää jotain valittamista. Mikä kiristää mistäkin tai roikkuu mistäkin ja on sitä ja tätä. On tosin nyt esimurkkuikäinen tai kohta jo ihan oikea murkku ja kai se kuuluu muutenkin ikään.

Tytöillä on myös nämä kaverisuhteet ja tyttöjen keskinäinen oleminen hurjan vaikeaa ja tuntuu, että itse saa elää sitä tuskaa udestaan oman tytäön kautta ja se on raskasta.



Pojat taas meillä suorempia ja uskovat helpommin kiellot ja säännöt. Eivät jaksa niistä alkaa neuvottelemaan, mitä taas tyttö aina yrittää. Ovat muutekin tasaisempia, vaikkakin osaavat taas ihan täysillä nämä poikien riehumiset ym. kovaääniset leikit.

joten en omien lasten kautta osaa vastata. Mutta itse olen kasvanut tyttöperheessä (ja aika tyttövaltaisessa suvussakin, siis omanikäisistäni (serkut jne.) ollut enemmistö tyttöjä), joten ehkä näillä perusteilla valitsisin sitten poikaporukan.



Toisaalta taas yleensä lasten läheisemmät isovanhemmat ovat äidinpuoleiset isovanhemmat johtuen usein siitä, että juuri äiti on se, joka ylläpitää niitä sukulaissuhteita enemmän ja jotenkin varsinkin pikkulapsiaikana äiti on enemmän lasten kanssa, siis en osaa selittää, mutta tästä on joku tutkimuskin. Siis, että esim. odotusaikana äidinäiti on läheisempi kuin isänäiti, kun se äiti kokee helpommaksi puhua asioistaan oman äitinsä kuin anoppinsa kanssa ja muutenkin kun äiti on usein se joka eniten on lasten kanssa niin tulee ne äidin omat vanhemmat läheisemmiksi lapsille.



Eli en osaa valita.

Minulla on siis yksi lapsi nyt, hän on poika. Ja mihinkään en häntä vaihtaisi. En ikinä.

Toivoin aina että esikoiseni olisi poika.

Toisaalta olen toivonut, että saisin myös tyttöjä (haaveilen useammasta lapsesta).

Niin se vaan menee, että tytöt vaalivat yleensä enemmän sukulaissuhteita.



Mutta pikkulapsiaikana mun mielestä ihan sama, tyttöjä tai poikia. Ei niissä mun kokemukseni mukaan ole mitään ratkaisevaa eroa. Persoonia ne ensisijaisesti on.

Haaveilin nuorena että saisin pelkkiä poikia. Nyt kun molempia on, tunnen vain yksinkertaisesti olevani tyttöjen kanssa enemmän läsnä. Poikaa en mihinkään vaihtaisi ja parhaani yritän kiinnostua hänen leikeistään...

Mä tunnen/ tiedän juuri monia naisia, jotka eivät halua/jaksa olla tekemisissä vanhempiensa kanssa (itse en kuulu heihin)..

Moni mies taas on ns. sukurakkaampi...

Pienet pojat on vaan niin äidin mussukoita ja isommat taas... no, maailman komeimpia nuoria miehiä missä äidin silmä lepää :)

ehdottomasti.

joten ehkä tän perusteella poikia.



En tietenkään tiedä millaista on olla tytön äiti, joten en osaa ehkä kuitenkaan vastata.

Tyttöjen elämä on julmempaa...

Jos olet kaunis saat kateelliset kimppuusi, jos olet lihava tyttö niin haukutaan..

Jos olet huono koulussa, niin olet luuseri ja hyvin pärjäävä on nörtti...

Jos olet ruma, niin syrjitään..mikään ei hyvä...

ja rauhallinen tapaus, joten voi olla, että villimmän tytön äitinä voisin olla toista mieltä...

Eli tietysti tyttöjä!

Aika hypoteettinen kysymys. Minulle riittää tieto että en voi valita sukupuolta, vaan sieltä tulee juuri sellainen lapsi kuin tulee.



Oikeasti minulla on poika ja kaksi tyttöä enkä kyllä mitenkään osaisi sanoa kumpaa sukupuolta mielummin haluaisin lasten olevan. Minulle se olisi aivan sama ja olisin tyytyväinen varmaan molemmissa tilanteissa.

Meillä on 4 poikaa. Olen monesti miettinyt millaista olisi jos kaikki 4 olisi tyttöjä. Muuttaisiko se loppujenlopuksi paljoakaan mitään?

Minulla on ennestään poika ja odotan toista poikaa.



Ei tarvitse pojan suhteen murehtia niin valtavasti sitä tuleeko hyväksikäytetyksi. Itselläni on kurja nuoruus, olin sinisilmäinen ja helposti rakastuva =kiertopalkinto :(

Meillä on 4 poikaa. Olen monesti miettinyt millaista olisi jos kaikki 4 olisi tyttöjä. Muuttaisiko se loppujenlopuksi paljoakaan mitään?

Mulla on myös pelkkiä poikia, ja jotenkin tuntuu, että vielä yksi poika on tulossa. :) Mä toivoisin, että (oletettavasti) viimeiseni olisi tyttö, mutta komea poikasarjakin kuulostaa hyvältä. :) Tähän ap:n kysymykseen en osaa vastata, koska silloin kun lapsia ei vielä ollut, olisin vastannut ihan sama, koska se Lapsi oli päätoive. Nyt taas ei voisi kuvitella elämäänsä ilman näitä jo olemassaolevia.