Siis aina kun tuo mies sairastaa se on niin

kun ei hän muuten ole noin avuton?



ap.

avuttomia sairaana. mun mies ihmetteli että miksen pysty vatsataudissa hoitamaan kahta myös vatsataudissa olevaa lasta. hänen ollessaan 38asteen kuumeessa asia on ihan eri, eihän hän voi sängystä nousta muuta kuin vessassa käymään koska on NIIIN sairas.

ja annas kun itse oot tosi kipeä niin ei sitä silti jäädä löhöilemään, kukas sen ruuan muuten laittaa, miesparat nälissään :)

vaikka olis ollut juuri edellisenä päivänä kuolemaisillaan nuhaan.

Epäilyttävää.

Pieni flunssa niin ei kotona jaksa tehdä mitään.. valittaa vain, mutta kyllä silti töihin pystyy menemään, vaikka kuumettakin olisi. Eikä minun mielestäni kipeänä tarvi mitään tehdäkään..



Mutta jotenkin hän aina unohtaa minkälaista on olla flunssassa, kun minä olen kipeänä.. Jos kerran erehdyn sanomaan, että ai, kun päätä särkee, niin valitan KOKO AJAN enkä koskaan näytä niin kipeältä ettenkö pystyisi siivoomaan tai tekemään ruokaa tai käymään kaupassa.



Miehet..

Mies on heikompi. Naisen elimistö kestävämpi, että pystyy ne lapset hoitamaan sairaanakin.

miehet vaan yrittää kerätä jotain säälipisteitä sairaana. kerropas mulle mistä löydän jonkun tieteellisen tutkimuksen tuloksen että miehille kuume on vaarallisempaa???

muistan tapahtuman n kuukautta ennen häitämme. Sairastuin pahaan influenssaan, kuumetta lähes 40 päivätolkulla, keuhkoputkentulehdus, järisyttävä päänsärky, ääni poissa totaalisesti. Makasin reporankana kotona. Kolmantena sairauspäivänä mieheni tuli kotiin kesken päivän, kun oli alkanut särkeä päätä ja "ihan varmasti on hirveesti kuumetta". Kuumemittari esiin, tulos 37.2..... hän sitten makaamaan sohvalle, minä koomassa makuuhuoneessa. Puolen tunnin loikoilun jälkeen kuului olohuoneesta valittavalla, värisevällä, tuskantäytteisellä äänellä : "tuo mulle mehua.... "

JOS mulla olisi silloin tullut pihaustakaan ääntä, emme varmaan olisi naimisissa tänä päivänä :) Olin niin rikki itse, etten kyennyt edes vastaamaan mitään moiseen idiotismiin, mutta heti kun ääni palasi 4 päivän kuluttua, annoin tulla täysilaidallisen...

sen jälkeen ei IHAN noin sairas ole uskaltanut olla, ainakaan samaan aikaan mun kanssa :)

muistan tapahtuman n kuukautta ennen häitämme. Sairastuin pahaan influenssaan, kuumetta lähes 40 päivätolkulla, keuhkoputkentulehdus, järisyttävä päänsärky, ääni poissa totaalisesti. Makasin reporankana kotona. Kolmantena sairauspäivänä mieheni tuli kotiin kesken päivän, kun oli alkanut särkeä päätä ja "ihan varmasti on hirveesti kuumetta". Kuumemittari esiin, tulos 37.2..... hän sitten makaamaan sohvalle, minä koomassa makuuhuoneessa. Puolen tunnin loikoilun jälkeen kuului olohuoneesta valittavalla, värisevällä, tuskantäytteisellä äänellä : "tuo mulle mehua.... "

JOS mulla olisi silloin tullut pihaustakaan ääntä, emme varmaan olisi naimisissa tänä päivänä :) Olin niin rikki itse, etten kyennyt edes vastaamaan mitään moiseen idiotismiin, mutta heti kun ääni palasi 4 päivän kuluttua, annoin tulla täysilaidallisen...

sen jälkeen ei IHAN noin sairas ole uskaltanut olla, ainakaan samaan aikaan mun kanssa :)

Mun mies on vähän samaa kaliiperia ;D

muistan tapahtuman n kuukautta ennen häitämme. Sairastuin pahaan influenssaan, kuumetta lähes 40 päivätolkulla, keuhkoputkentulehdus, järisyttävä päänsärky, ääni poissa totaalisesti. Makasin reporankana kotona. Kolmantena sairauspäivänä mieheni tuli kotiin kesken päivän, kun oli alkanut särkeä päätä ja "ihan varmasti on hirveesti kuumetta". Kuumemittari esiin, tulos 37.2..... hän sitten makaamaan sohvalle, minä koomassa makuuhuoneessa. Puolen tunnin loikoilun jälkeen kuului olohuoneesta valittavalla, värisevällä, tuskantäytteisellä äänellä : "tuo mulle mehua.... "

JOS mulla olisi silloin tullut pihaustakaan ääntä, emme varmaan olisi naimisissa tänä päivänä :) Olin niin rikki itse, etten kyennyt edes vastaamaan mitään moiseen idiotismiin, mutta heti kun ääni palasi 4 päivän kuluttua, annoin tulla täysilaidallisen...

sen jälkeen ei IHAN noin sairas ole uskaltanut olla, ainakaan samaan aikaan mun kanssa :)

Mutta fakta on että kuume miehellä kovempi juttu kuin naisella. Naisella lämpötila vaihtelee muutenkin enemmän joten elimistö on tottuneempi lämmönvaihteluun. Kyllä munkin mies oheissairastaa mun kanssa. Eli jos olen kipeä niin kyllä hänelläkin pientä remppaa on samaan aikaan. Mies ei kestä naisen sairautta, en kyllä ymmärrä miksi aina heittäytyy tähän kanssasairastamiseen just silloin kun eniten apua tarvitsisin. T: 6

Pikagooglaamalla ei löytynyt mitään englanniksi, mutta etsitään lisää.

Kun mies normaalissa flunssassa hän on niiiiiiin kipeä ettei jaksa muuta kun maata sohvalla.

Viime viikonloppuna tapahtunutta. Lähdin lauantaina aamulla poikani ja kaverin kanssa lapsimessuille ja mies soitteli siinä noin klo 13.30 aikaan ja pihisi luurissa kun hän on niiiin sairas. Kysyin, että mikä on?! Kurkku kipeä ja nuhaa.... No minä siihen, että jaahas..... (ajattelin, että entäs sitten....). Mies sitten sanoin, että kun hän on niiiin sairas niin käski tuoda kurkkupastilleja kaupasta tullessa.

Kotona makasi sohvalla kun tulin niiiiin sairaana. Kysyi että miksi ei ostanut kaupasta niitä pastilleja kun kävi aamulla. Ei kuulemma muistanut. Kysyin että miksi ei käynyt hakemassa Siwasta joka 5min kävelymatkan päässä. Ei jaksanut.....kun kurkku niiiiin kipeä.



Itse kun olen sairaana niin kyllä pitää passata ja hoitaa kaikki vaikka pää kainalossa. jaauta armias jos erhehdyt kertomaan kuinka nuhainen olosulla on. Silloin valitat turhasta. Täsät esimerkki viime keväältä. Sairastin itse B-influenssan ja kuume 5 päivää melkein 39. Kahden päivän jälkeen alkoi menkat ja kotona ei tietenkään ollut mitään suojia. Pyysin miestä menemään kauppaan ostamaan ihan mitä suojis vaan. Ei voinut mennä kun päätä särki ja saa varmaan saman taudin kun minä. Olipa kiva vetää kuteet niskaan ja kävellä kuumeisena hoippuen lähikauppaan..... Huuskin kyllä muutaman valitun sanan kun pääsin juuri ja juuri pyörtymättä kotiin....

ja hoippui vuoteelle makaamaan, oli varmasti kipeä, en sitä kiellä. Kysyin sitten että mihin sulla sattuu, onko kurkku kipeä? hän sanoi että on ja koko roppa on kipee ja oksettaa, pyörryttää jne. ja kävipä näytiksi yökkäilemässä vessassa, tiedän että kun hän sairastaa niin sitten sitä ollaan sitten niin kipeetä ja kaikki maailman taudit iskee aina samaan aikaan. Sanoin hänelle piruuttani että kyllä sinä varmasti nyt kuolet sitten, että kiitos vaan tästä ajasta.

mutta jos itse olen sairas, piti kyllä kynsinhampain aikanaan taistella oikeudesta olla sairas. Joskus kun kuopus oli 8kk, sairastuin pahaan oksennustautiin. Makasin reporankana sängyssä ja pyysin ukkoa hakeen kaupasta sitä sun tätä, parin tunnin kuluttua ihmettelin, miksei jo mene. "Odottelen, että tämä kuopus nukahtaa päiväunille, ettei tarvi ottaa mukaan." Ois siis laittanut ulos vaunuihin nukkumaan ja lähtenyt kauppaan - jaaha ja kukahan ois raahautunu vauvaa tsekkaamaan??? Etten vain minä. Tunki sitten kuopuksen mun viereen, onneksi tuo nukahtikin, sillä ei minusta olisi vahtijaksi ollut. No, sitten miehellä oli samalle päivää lääkäriaika, ehdotti, että vahtisin kuopusta senkin ajan - kaksi tuntia! Enkä minä pystynyt edes sängystä nouseen. Otti sitten lapsen mukaan marttyyrina. Esikoinen (n.4v) jäi minulle, mutta on onneksi kiltti ja rauhallinen lapsi, viihdytti itseään videoilla ja muka-lukemisella.



Jos tilanne olisi ollut toisin päin, en todellakaan olisi edes olettanut, että mies vahtisi lapsia millään muotoa. Eihän oksennustaudissa kykene muista huolehtiin. Kun paranin tuosta taudista, ilmoitin, että ikinä enää ei näin saa käydä. Ei voi laittaa huonokuntoista nukkuavaa ihmistä lapsenvahdiksi.