Eilen ensimmäistä kertaa olin iloinen tytöstäni

tai oikeastaan tajusin että sillä todella on väliä että on tytön äiti.

Enkä olisi tajunnut vieläkään, jos kolmen pojan äiti ei olisi sitä ääneen minulle sanonut.

Hän sanoi että juuri tuollaisia hetkiä hän haluaisi elää tytön kanssa.



Ja millainen tämä maailmani mullistanut hetki sitten oli? Tyttäreni oli ollut hulluilla päivillä ja haistellut hajuvesiä ja hänellä oli takkinsa taskussa hajuvesihaisteluliuska, hän antoi minun haistella sitä. Totta tuollaista hetkeä ei pojan kanssa tule. :)

Huiii... ja tytto on 14v?

sitä mullekin haisteltavaksi.

Meidän pojat tykkäävät eri tuoksuista, meikkaamisesta ja äidin kampaamisesta :)



Ei kai tuo nyt ihan oikeasti ole ainut syy miksi olet onnellinen lapsestasi?

Missä kohtaa olen sanonut että en olisi iloinen LAPSESTANI, kerroin että ensi kertaa olin iloinen siitä että hän on NIMENOMAAN TYTTÖ!

ap

Itsellä 2 poikaa ja nyt tuli tyttö. EN aikasisemmin ole tajunnut mistä olen jäänyt paitsi kun ei ole tyttöä. mutta mitä kaikkea ihanaa tyttömäistä saakaan nyt ostella mitä aikaisemmin ei tavallaan edes ole huomannut kaivata, mutta tuli sellainen ihana AHAA elämys, että hei nyt minä saan ostella kaikkee näitä ihanuuksia!!

Ja niitä tyttömekkoja ja ja ja...



Mutta luulempa että enemmän mieheni kaipaisi poikia, jos meillä ei niitä olisi. Uskoisin että häneltä jäisi puuttumaan todella paljon jos ei olisi poikia.

He tekevät niin paljon noita miesten juttuja...



Ja joo meilläkin poika on meikannut, ja molemmat pojat ovat vaatefriikkejä, mutta se ei kuitenkaan ole sama asia. Mutta edelleen ei voi tietää jos ei ole itse kokenut :)

Itsellä tyttö ja kaksi poikaa ja vaikka tuolla tytöllä on hame päällä joka päivä ja tukassa pompula tai pinni, niin en vieläkään ole jotenkin erityisen onnellinen juuri tytöstä.

Melkein onnellisempi olen siitä että minä olen tyttö kun poika ja saan ostella itselleni hameita, hajuvesiä ja tukkapampuloita.

Eli jos aluksi tulee ne kaksi poikaa, on jännittävämpää saada kolmanneksi se tyttö (mitä koko suku on ns. odottanut) ku taas jos eka saat tytön ja sitten ne kaksi poikaa. Sitä ei tule koskaan ajatelleeksi samallalailla, että saankohan koskaan niitä tyttöjä, taasen kun me joilla on aluksi ne kaksi tai kolmekin poikaa ja sitten se tyttö yllättää :)

Meidän pojat tykkäävät eri tuoksuista, meikkaamisesta ja äidin kampaamisesta :)

Ei kai tuo nyt ihan oikeasti ole ainut syy miksi olet onnellinen lapsestasi?

muita söpöstelyjuttuja ystävättäreni juuri kadehti, itse en vaan koskaan ole huomannut että juuri ne ovat ihania tytön kanssa. Olen aina pitänyt tyttöäni ja poikaani ihan yhtä rakkaina.

ap

vaatteista ja laittautumisesta.!

Toihan on ihan sama kuin väittää että tytöistä, jotka pitävät pitkiä housuja tai kiipeilevät puihin, kasvaa lesboja. =D



Ehkä ne ilmenevät hieman eri tavalla, vähän myöhemmin... =D

varsinkin aina ruotsinlaivalla oikein hinkuvat haistelemaan tuoksuja.



Tykkää se tyttökin, mutta kyllä toinen pojista on se innokkain haistelija.

kenkiä ja tuoksuja. Mutta kyllä hän pitää selvästi tytöistä myös ;)

Meidän pojat tykkäävät eri tuoksuista, meikkaamisesta ja äidin kampaamisesta :)

Ei kai tuo nyt ihan oikeasti ole ainut syy miksi olet onnellinen lapsestasi?

ap ;)

ja saan jössiköiden jakamattoman huomion. Poikani kutsuvat minua keijuksi, jos laitan hameen päälle :-). Mieheni on samanlainen, nimittääkin minua mehiläiskuningattareksi.



En voinut uskoa tuuriani, kun kuulin, että toinenkin lapseni on poika. Minun ei tule koskaan tarvitsemaan luopua pikku prinsessasta sisälläni. Olen aina ollut todella naisellinen ja ulkonäkökeskeinen ja jotenkin tuntuu, etten olisi edes kovin hyvä nykynaisen malli, kun olen kaikissa "teknisissä" asioissa niin blondi.

Tajusin nimittäin tänään suihkussa ajattelevani ponnekkaasti "Meidän Emppu ei sitten istu juhlissa onnettomana nätissä mekossaan jota ei saa sotkea vaan saa juosta ja remuta pihalla vaatteet ruohossa ja tukka sotkussa niin kuin lapset yleensä".



Olen itse saanut kasvatuksen jossa oli selkeät tyttöjen asiat ja ihanteet ja toiset asiat ja ihanteet taas kuuluivat pojille. En saanut hokkareita, rumpuja, nyrkkeilysäkkiä, mopoa, rullaluistimia etc asioita joita kovasti toivoin koska "ei tytölle sovi". Sen sijaan minut pakotettiin lauluryhmään ja pianotunneille vaikka vihasin molempia. Olen aina ajatellut että oma tyttöni saa kaiken sen mitä minä en saanut tyttöyteni tähden.



Tänään vasta tajusin että asenteenihan on kauhea. Entä jos tyttöni onkin siveä hienohelma, arka ja rauhallinen? Ja minä tuputtaisin hänelle jalkapallokurssia ja veisin pelaamaan jääkiekkoa.. Toivon että saan pojan koska pojista minulla ei ole mitään ennakko-oletuksia. Tule sellainen kuin tulee, oma itsensä. Tytölle en ehkä osaisi antaa tilaa olla itsensä vaan yrittäisin korjata oman lapsuuteni pettymyksiä. Tuskin Ap on ensi kertaa onnellinen tyttärestään vaan siitä että saa kokea tämän kanssa tyttöjen juttuja. Toivottavasti minäkin osaan mikäli masussa on Emppu eikä Aksu.



On ihanaa että Ap on löytänyt tyttöyden ihanuuden!

Tänään vasta tajusin että asenteenihan on kauhea. Entä jos tyttöni onkin siveä hienohelma, arka ja rauhallinen? Ja minä tuputtaisin hänelle jalkapallokurssia ja veisin pelaamaan jääkiekkoa.. Toivon että saan pojan koska pojista minulla ei ole mitään ennakko-oletuksia. Tule sellainen kuin tulee, oma itsensä. Tytölle en ehkä osaisi antaa tilaa olla itsensä vaan yrittäisin korjata oman lapsuuteni pettymyksiä. Tuskin Ap on ensi kertaa onnellinen tyttärestään vaan siitä että saa kokea tämän kanssa tyttöjen juttuja. Toivottavasti minäkin osaan mikäli masussa on Emppu eikä Aksu.

Mina taas sain hokkarit ja potkin palloa poikien kanssa, ratsastin ja kiipeilin puissa. Vaatteet olivat aina rikki ja nuket homehtuivat dissektoituina vaatekaapissa. Ensimmainen lapseni oli tytto ja ajattelin vahan samaan tapaan kuin ylla oleva kirjoittaja: "Entas jos pakotan lapsen ennakko-odotusteni mukaiseen muottiin?" Turha pelko. Tytto on nyt 3.5v ja kiipeilee puissa, ajaa potkulaudalla ja treenaa pyorailya ja skeittaamista. Mutta tykkaa myos hiuspinneista ja pompuloista, pinkeista vaatteista ja odottaa kovasti ensimmaisia omia meikkeja. Vaatteet ovat usein rikki, mutta kayttaa enemman mekkoja kuin mina aikoinani. Ainoa oman lapsuuteni pettymys jonka haluan tietoisesti korjata on koyhyys, muuten annan elaman edeta omalla painollaan. Tsemppia raskauteen ja onnea perheen lisaykseen!

Muuten kerran kaupassa, kun noin 10v poika avasi kaikki miesten dödöstickit, nuuhki niitä ja pisti äitinsäkin nuuhkimaan. Oli musta niin ällöä, että meinasin ruveta äidille vaahtoamaan, että miten sinä opetat lapsesi sotkemaan kaupan tuotteita.. Nyt ymmärrän, heillähän oli tällainen hellä mullistava kokemus..

17-vuotias poikani käyttää miesten hajuvesiä. Kunnollisia sellaisia, ei mitään Axe-linjaa, vaan esim. Gio'a, Bossin tuoksuja jne.



Minulla on jäänyt nämä hetket kokematta toistaiseksi täysin ;-), vaikka vanhin tytär on 19 vee. Enkä usko tällaisia kuvaamiasi "ihanaa, olen tytön äiti" hetkiä tulevan kahden seuraavankaan tyttären kanssa.



Minulla on sekä tyttöjä (3 tyttöä) että poikia (2 poikaa), leikki-ikäisestä täysi-ikäiseen ikäjakaumalla. Ja olen onnellinen, että olen näiden ihmisten äiti.



Omalta osaltani oletan kyllä, että siinä kohtaa kun tyttäreni saavat lapsia, olen onnellinen siitä, että olen tulevan äidin äiti. Miniöiden kanssa ei ehkä synny samanlaista yhteyttä - tai tiedä häntä :), kun ei vielä miniöitä ole. Hajuvesilinjaa ilman voin kyllä hyvin elää. Ja luoja tietää, saavatko/haluavatko tyttäreni lapsia.