Painaako kilo höyheniä enemmän Antartiksella kuin Afrikassa ?

kyllä

Yksin kertaisia ihmisiä yksin kertaisten vastausten kanssa.

Yksin kertaisia ihmisiä yksin kertaisten vastausten kanssa.

Kuinka painaa enemmän kilo rautaa vai kilo höyheniä?

totta kai kilo höyheniä painaa saman verran kuin kilo höyheniä paikassa x

yksi pussi höyheniä voi painaa eri verran kuin sama pussi höyheniä toisessa paikassa.. voiko joku olla nii tyhmä ettei tajuu tätä yksinkertasta kompaa??

ei ole tainnut kuulla iron-iasta

niin että jos saman tavaran punnitset päiväntasaajalla ja navoilla, saat punnitustulokseksi eri painon.

mutta massa ei silti muutu.

mutta massa ei silti muutu.

Yksin kertaisia ihmisiä yksin kertaisten vastausten kanssa.

mutta siihen saattaa mahtua eri määrä höyheniä ;)

Mutta vaakaan vaikuttaa painovoima, joten se näyttää eri lukemaa. Tosin pitää olla aika tarkka vaaka.

Mutta mee ostaa niitä kuussa, saat kiloon enemmän höyheneitä.

Yksi kilo painaa saman verran kuin litra +4 -asteista vettä. Jos höyhenet ja vesi punnitaan samassa paikassa, niin ihan saman verran höyheniä menee kiloon molemmissa paikoissa.



Mutta vaaka saattaa tarvita kalibroida molemmissa paikoissa erikseen.

Yksi kilo painaa saman verran kuin litra +4 -asteista vettä. Jos höyhenet ja vesi punnitaan samassa paikassa, niin ihan saman verran höyheniä menee kiloon molemmissa paikoissa.

Mutta vaaka saattaa tarvita kalibroida molemmissa paikoissa erikseen.

kilogramman määritelmä on muuttunut sitten kouluvuosieni.



Eli tässä ovat SI-järjestelmän yksiköiden määritelmät:



pituus ja etäisyys "s", metri "m"

Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia. (1983, 17. CGPM)



massa "m", kilogramma "kg"

Kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen kilogramman prototyypin massa. (1889 ja 1901, 1. ja 3. CGPM) Alun perin määritelmänä oli "1 litra vettä on massaltaan kilogramman 4 °C:n lämpötilassa", mutta kilogramman prototyyppi ei tarkalleen ottaen täytä tätä määritelmää. Massa on myös ainoa suure, joka määritellään kerrannaisyksikön - tuhannen gramman - perusteella.



aika "t", sekunti "s"

Sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. (1967, 13. CGPM)



sähkövirta "I", ampeeri "A"

Ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat 1 metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2·10-7 newtonin voiman johtimen metriä kohti. (1948, 9. CGPM)



termodynaaminen lämpötila "T" kelvin "K"

Kelvin on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta. (1967, 13. CGPM)



ainemäärä "n", mooli "mol"

Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta kuin 0,012 kilogrammassa hiili 12:ta on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä. (1971, 14. CGPM)



valovoima "I", kandela "cd"

Kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka lähettää tiettyyn suuntaan monokromaattista 540·1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti. (1979, 16. CGPM)



t. 11