Lue keskustelun säännöt.
En uhraa itseäni perätilavauvan takia
06.04.2009 |
Olen nyt rv 35 ja alkaa näyttää siltä että vauva jää perätilaan. Minulla runsas ylipaino ja sektio olisi minulle jopa hengenvaarallinen. Olenkin päättänyt että vauva syntyy alakautta, oli perätilassa tai ei.
Otan ennemmin riskin että odottamani vauva vammautuu, kuin sen että kuolen itse sektioon. Rakastan elämääni ja esikoistani enkä ole valmis uhraamana itseäni syntymättömän takia.
Kommentit (57)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinaan siis, että miten kenenkään mieleen edes välähtää keksiä tällainen provo?
Olette SAIRAITA, toivottavasti teillä ei oikeasti ole lapsia.
jos lapsi ei synny alakautta, niin olkoot syntymättä. Kaduttaa tämä raskaus eikä kiinnosta pätkääkään
vieläpä, kun et ole ensisynnyttäjä.
Jos vauva tulee jalka edellä, niin silloinhan hän ei voi alakautta syntyä.. Mutta voipi olla että kääntyy vielä itsekseen.
Taidat olla kyllä Porvoosta, kun usein ulkokäännöstä noilla viikoilla (tai rv 37 viimeistään) suositellaan etkä tästä mitään puhunut. Niin että Porvoossa ei vissiin ulkokäännöksiä sitten yritetä perätilavauvoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuolee synnytyksessä. Pääset jatkamaan mässyttämistä ja jatkamaan idiootin elämääsi kenenkään häiritsemättä. Onko lapsen isä yhtä vähä-älyinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta
Ja jos vauva kuolee, niin pääsempähän helpommalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko oikeasti sairas?
Terve mieli ei moista tuubaa tuota.
Olet todennäköisesti pahasti masentunut, ja se on vaaraksi tulevalle lapselle. Ilmoitus lastesuojeluun jo ajatuksista olisi paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun keksisi keinon ettei oma henki ole vaarassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanooko sana ehkäisy mitään, soittaako mitään kelloja???
Sektioon en suostu, ellei oma henkeni ole vaarassa. jos lapsi ei synny alakautta, niin olkoot syntymättä. Kaduttaa tämä raskaus eikä kiinnosta pätkääkään
Eli todennäkösesti hätäsektio edessä, jos on vauva perätilassa ja tulossa jalka edeltä. Tottakai siinä on sinunkin henki pelissä, uloshan se vauva on saatava sinusta, ei sitä voi roikottaa haarojenvälissä viikkotolkulla.
Toisekseen, kun meet sinne sairaalaan, niin kannattaa varmaan jos keskustella hoitohenkilökunnan kanssa näistä sun tunteistas ja mahdollisesta masennuksesta..
Mutta, jos kaiken tämän taustalla on pelko siitä, että kuinka voit/osaat jakaa rakkautesi esikoisen ja uuden vauvan kanssa, niin voin lohduttaa, että se sama äidinrakkaus joka sulla on esikoiseesi syttyy heti tämän uudenkin vauvan kanssa kun saat hänet vatsallesi.
vittu yritän kääntää sen itse kotona syntymään oikeinpäin
synnyin jalat edellä vuonna 82 ja ihan alakautta tulin. eiköhän nämä tilanteet nyt lähes kolmenkymmenen vuoden jälkeen osata hoitaa vielä paremmin kuin tuolloin :D
hätäsektiota ei tule, ellen ala vuotaa verta ja lujasti
että lapsi ulos kilon palasina vaikka jos itelle ei käy mitään ja vammainen lapsi jätetään laitokselle.... Hyvänen aika sentään että tuollaisten annetaan vielä lisääntyä! Onko lääkitys kohdallaan?