Lue keskustelun säännöt.
Mun äiti joutui sairaalaan.
06.04.2009 |
Joku varmaan muistaa, kun mä viikko sitten kerroin minkälainen hässäkkä synty, kun mun mutsi oli kaatunut. No, asia ei sitten ollutkaan vielä selvä. Koko viime viikon mutsi kävi sekavammaks ja sekavammaks. Isä käytti sitä pari kertaa terveysasemalla, mutta ei siellä oikein otettu kantaa mihinkään.
Viikonloppuna äiti rupes puhumaan ihan hulluja, siis oikeesti! Tänä aamuna isä oli taas kiikuttanu sen sinne terveysasemalle ja nyt, vihdoin ja viimein ja luojan kiitos, laittovat sen eteen päin tutkimuksiin. Toivottavasti vika nyt löytyy ja toivottavasti vika ei ole kauhean paha. Saattaahan siellä päässä jokin vaikka vuotaa, mistä näistä tietää, ja pikku hiljaa aiheuttanu sitten sitä sekavuutta.
On vähän ontto olo. Äiti on mulle kovin rakas.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin huomasin oman äitini arvon vasta muutama viikko sitten, kun hän yllättäin joutui kiireelliseen syöpäleikkaukseen. Leikkaus onnistui hyvin, syöpä ei ollut onneksi vielä levinnyt laajemmalle. Kävin hänen luonaankin sairaalassa, vaikka välimatkaa on parisataa km. Nyt on sitten soiteltu vähintään joka toinen päivä toisillemme. Aikaisemmin ei oltu yhteyksissä kuin kerran pari vuodessa. Joskus tällaiset karmeat asiat yhdistävät meitä toisistamme vieraantuneita.