Lue keskustelun säännöt.
Miksi kätiäidit eivät voisi itse yhdessä kehittää sitä viriketoimintaa?
Kommentit (40)
Ainakin meilläpäin on.
Ihmiset suunnilleen hyppää metrin taaksepäin kun niille sanoo moi. Yleensä isovanhemmat ja perhepäivähoitajat juttelevat puistossa mutta äidit lapsineen juoksevat karkuun.
Juu, siis en todellakaan ole tuppautumassa kenenkään seuraan, ja olen myös opetellut tuon saman tavan että ei tervehditä, ja pyritään lähtemään pois mahdollisimman pian jos joku toinen tule puistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut 13 vuotta kotona. En ole lapsilleni virikehoitoja tarvinnut, eivät ole kerhoissa käyneet. Nyt on kotona 5.v. ja melkein 2.v. Ja jopa yksi alle 2.v. hoitolapsi. Hänkin on sen takia meillä hoidossa, kun on sukulaisen lapsi, enkä halunnut että hänet laitetaan liian pienenä päiväkotiin.
Lauma eläimiä myös löytyy, joita hoidan ja ulkoilutan päivällä. En ole joutanut sairastelemaan, sillä kuka sitten lapseni hoitaa? Mieskin kun on yrittäjä, niin ei hänellä turhia vapaa aikoja ole.
En ymmärrä kun nykyajan äidit "sairastuvat" masennuksiin, tia ovat niin väsyneitä ym... Yksinkertaisesti äideillä ei ole varaa sairastua masennukseen tai väsymykseen...on vaan jaksettava! Se on äidin velvollisuus...olen ehdottomasti sitä mieltä, että virikelapset pois päiväkodeista ja äitien kanssa kotiin. Myötäisivät jo vihdoinkin äidit, jotka vievät lapsensa päiväkotiin ja ovat itse kotona, että ovat vain niin h..LAISKOJA, etteivät jaksa hoitaa lapsiaan.
SIksi vien isomman sinne srk:n kerhoon ja sen vajaa 3 h 2 X vk saan viettää rauhassa vauvan kanssa.
.
Ei me käydä myöskään muslimien tapahtumissa tai ortodoksien, miksi sitten ev.lut kirkon?
se nyt on aika eri juttu ottaa 1-2 lasta kerrallaan leikkimään kuin esim. 6 äitiä ja 12 lasta. Harvalla on niin tilavat (ja lapsiystävälliset) asunnot.
Meidän rinki kokoontuu kerran viikossa. Toisilla on isommat asunnot ja toisilla pienemmät. Ei haittaa, sekaan mahtuu. Lapset ovat innoissaan tapaamisista. Vanhin lapsista täyttää kohta 5 ja nuorin on reilun vuoden. Rinki on pyrinyt kohta 4 vuotta ja toiminta jatkuu vielä ensi vuodenkin.
Kukaan äideistä ei tuntenut toisiaan ennen tapaamisten alkua. Rohkeasti vaan perustamaan oma rinki.
Olet upea! Olet oikea raatajaäitien sankari! Olisivatpa kaikki tuollaisia kuin sinä!
Terv. yksi LAISKA paska
Olen ollut 13 vuotta kotona. En ole lapsilleni virikehoitoja tarvinnut, eivät ole kerhoissa käyneet. Nyt on kotona 5.v. ja melkein 2.v. Ja jopa yksi alle 2.v. hoitolapsi. Hänkin on sen takia meillä hoidossa, kun on sukulaisen lapsi, enkä halunnut että hänet laitetaan liian pienenä päiväkotiin.
Lauma eläimiä myös löytyy, joita hoidan ja ulkoilutan päivällä. En ole joutanut sairastelemaan, sillä kuka sitten lapseni hoitaa? Mieskin kun on yrittäjä, niin ei hänellä turhia vapaa aikoja ole.
En ymmärrä kun nykyajan äidit "sairastuvat" masennuksiin, tia ovat niin väsyneitä ym... Yksinkertaisesti äideillä ei ole varaa sairastua masennukseen tai väsymykseen...on vaan jaksettava! Se on äidin velvollisuus...olen ehdottomasti sitä mieltä, että virikelapset pois päiväkodeista ja äitien kanssa kotiin. Myötäisivät jo vihdoinkin äidit, jotka vievät lapsensa päiväkotiin ja ovat itse kotona, että ovat vain niin h..LAISKOJA, etteivät jaksa hoitaa lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muttei myöskään tarvi kuulua kirkkoon jos haluaa lapsensa srk:n kerhoon.
SIksi vien isomman sinne srk:n kerhoon ja sen vajaa 3 h 2 X vk saan viettää rauhassa vauvan kanssa.
.Ei me käydä myöskään muslimien tapahtumissa tai ortodoksien, miksi sitten ev.lut kirkon?
Taisin olla eka?
Toistaiseksi 2-v, kotona, pian hoitoon menossa. Olen kotona vauvan kanssa. En vaan jaksa molempia. Uskon kyllä vakaasti, että hyötyjiä olemme molemmat, lapsi kaipaa seuraa ja touhua, itse en jaksa sitä tapeeksi järjestää. Eli kyllä suurin syy hoitoon menossa on oma mukavuudenhaluni. Haluan välttää täyden uupumisen ja olla parempi äiti lapsilleni, kuin nyt kireänä olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan tuo nyt vähän eri asia, viekö lapsen kerhoon vai järjestääkö toimintaa itse. Kyllähän minäkin kaipaisin tähän kylään vaikka keilahallia, mutta en todellakaan sellaista itse perusta. Ei maksa vaivaa. Pitää kuitenkin laittaa itsensä likoon vähän eri tavalla, mitäs sitä kieltämään.
tarvitsevat jo ryhmätoimintaa???
Omia kavereita, kokemusta oman paikan hekemisesta ryhmässä, kokemusta siitä, että pystyy irtautumaan äidistä ja isästä.
Ei nämä onnistu jossain äiti-vauva-tapaamisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viikko ennen lehtimainosta, muistutuksia -> tullaan varmasti
LOPPUTULOS: Samat kaksi kaverusta paikalla, minä ja mun kaveri+ kerran yks kuuden lapsen äiti, joka lähti mieluummin kotiin, kun jäi meidän kanssa. Vaikka yritettiin houkutella, että tule vaan, että lapset leikkii mielellään muidenkin kanssa.
toistemme koteihin juoruamaan ja kahville ja lapset leikkivät keskenään. Mutta kyllä silti kaipaa myös sellaista aikaa että pääsee kokonaan eroon niistä lapsista ja toisista äideistäkin ja voi tehdä ihan omia juttujaan.
että ei vielä voinut mennä kerhoon, 2-vuotiaana. Tuollaiseen toimintaan ei vaan ole kiinnostusta, eihän sille mitään voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi muuttuu ihmeesti siinä 3-4-v iässä... Yhtäkkiä sen huomaa silmissä että oma puuhastelu kotona EI riitä. Meillä ei ollut ketään kaveria naapurustossakaan. Kyllä hoitopaikassa tapaa muita samanikäisiä niin luonnollisesti, oppii olemaan muiden aikuisten kanssa jne.
toistemme koteihin juoruamaan ja kahville ja lapset leikkivät keskenään. Mutta kyllä silti kaipaa myös sellaista aikaa että pääsee kokonaan eroon niistä lapsista ja toisista äideistäkin ja voi tehdä ihan omia juttujaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LOPPUTULOS: Samat kaksi kaverusta paikalla, minä ja mun kaveri+.
Sitä en ymmärrä, että miksi ihmiset ei sano suoraan että ei kiinnosta, en tule mihinkään tuollaiseen. Täälläkin on vakuuteltu että ai että kun olis kivaa ja juu, otettais kaikki vaikka pullaa ja kahvia mukaan ja pidettäs picnic siellä puistossa ja ai että kun joku kerrankin viitsii. Ja kukaan ei tule paikalle. Eli ihan turha yrittää.
Isompien sisarusten pitoa päiväkodissa perustellaan yleensä kahdella asialla:
- halutaan säilyttää pk-paikka (esim. täällä stadissa tarhat ovat kamalan täynnä ja voi olla, että uusi paikka olisi tarjolla toisella puolella kaupunkia)
- halutaan, että iso leikki-ikäinen lapsi saa kaveriseuraa ja oppii ryhmässäolotaitoja.
Jälkimmäiseen ei kamalasti auta se, että kotona vierailee pari äitiä lapsineen. Tarvittaisiin ikäisseuraa ja sitä tilannetta, ettei OMA äiti ole siinä likellä. Päiväkodissa lapsi oppii toimimaan ikätoveriensa kanssa ja ottamaan ohjeita vastaan muilta aikuisilta kuin omalta äidiltään.
Itse hoidin molemmat lapseni kotona, heillä oli ikäeroa vain vajaat kaksi vuotta. Enkä usko, että lapsi välttämättä tarvitsee sitä päiväkotia ennen eskari-ikää. Ryhmätaitoja voi harjoitella kerhoissa ja harrastuksissakin. Täällä stadissa on onneksi tarjolla päiväkotienkin kerhoja, jos srk ei innosta - mutta liian vähän, tarjontaa ei ole kaikissa kaupunginosissa eikä välttämättä kaikissa Suomen kunnissa.
Mutta olen silti eri mieltä ap:n kanssa siitä, onko tuollaisesta kaffitteluringistä ihan vaihtoehdoksi puolipäivähoidolle tutussa päiväkodissa.
PS: mitä muihin äiteihin tutustumiseen tulee, niin mistä on syntynyt se HARHALUULO, että äitiys yhdistää loputtomiin? Jos jollain on samanikäisiä lapsia, juttelen sujuvasti lapsista hetken, mutta se puheenaihe on varsinkin "konkarilla" (isomman lapsen/useamman lapsen äidillä) kohta kaluttu loppuun. Se, että ihmiset ovat samassa elämäntilanteessa ei tee heistä muuten samanlaisia ja takaa, että ystävyys syntyy jotenkin helposti!
Se sopii toisille! :D
Eikä siinä mitään.
Meille tulee ensi vuonna neljäs lapsi. Eikä todellakaan ole intoa mennä koko lauman kanssa jonnekin mammailemaan (5-,4-, 1- vuotiaat plus vauva). Siihen sitten muitten äitien lapset?
Meillä isoimmat lapset menee tuttuun tarhaan, eri ryhmiin niin oppii ja SAA toimia erikseenkin. Varsinkin esikoisella on tapana auttaa toisia, sama tapa tarttunu kakkoseenkin joka hyysää vauvaa paljon.
Pienimmät vauvat on sitten kotona kunnes taas palaan töihin.
Jos joku yhden tai kahden lapsen äiti tätä ei käsitä, niin ei sitten mitään muuta kuin hyvää päivää!
En minäkään auo päätäni toisten tekemisistä. Meillä lapset nyt tykkää tarhasta, varmaan sillä ei ole mitään väliä vaan kerhoon mars!!
Jaksan kyllä lapset hoitaa, mutta näen tarhassa niin paljon hyvää ettei sitä pois oteta.
Ja jos siihen jokkut masentuneen paperit tarttee että saa tarhasta lapsille tilaa niin sen varmasti antaa neuvola joka myös pitää tarhaa ihan kelpopaikkana.
PS: mitä muihin äiteihin tutustumiseen tulee, niin mistä on syntynyt se HARHALUULO, että äitiys yhdistää loputtomiin?
jota kuitenkaan ei koskaan saavuteta. Minun mielestä äitiys pikemminkin erottaa meitä, ei se ainakaan yhdistä. Eihän kukaan ole niin vaikeasti lähestyttävä kuin pienen lapsen/lapsien äiti, sillä hänellä ei ole koskaan aikaa sanoa lausettaan loppuun esim puistossa, hän ymmärtää väsyneenä kaiken (tahallaan?) väärin, eikä nyt takuulla mammaile vapaaehtoisesti missään.
ihmisillä on muutenkin kuvitelma siitä, että tilanne/paikka/harrastus yhdistää. Koiranomistajat juttelevat keskenään, lomamatkalla olevat suomalaiset keskenään jnejne.
Sinänsä se tietenkin voi olla asia, josta keskustelu on hyvä ALOITTAA, mutta ei se mikään ystävyyden rakennuspuu ole.
Äitien kyseessä ollessa lisänä varmaan on se, että äitien oletetaan olevan lempeitä ja hyväkäytöksisisä ja aina ja kaikkialla halukkaita saamaan itselleen/lapsilleen kavereita lisää. Osa varmaan kärsiikin aikuiskontaktien puutteesta, mutta osalla on äitiyslomallakin rutkasti sosiaalista elämää.
PS: mitä muihin äiteihin tutustumiseen tulee, niin mistä on syntynyt se HARHALUULO, että äitiys yhdistää loputtomiin?jota kuitenkaan ei koskaan saavuteta. Minun mielestä äitiys pikemminkin erottaa meitä, ei se ainakaan yhdistä. Eihän kukaan ole niin vaikeasti lähestyttävä kuin pienen lapsen/lapsien äiti, sillä hänellä ei ole koskaan aikaa sanoa lausettaan loppuun esim puistossa, hän ymmärtää väsyneenä kaiken (tahallaan?) väärin, eikä nyt takuulla mammaile vapaaehtoisesti missään.
Naistenko täällä pitää aina kaikki tehdä, jestas.
JUURIKIN NÄIN! Miksi sinä teit niitä lapsia enemmän kuin jaksat/viitsit nähdä vaivaa....
Kyllä mä silloinkin jaksoin lapseni _hoitaa_, mutta edelleenkään en pystynyt muuttumaan _viisivuotiaaksi kaveriksi_ esikoiselle! Ja on pikkuisen eri asia pitää omat lapsensa ruuassa ja puhtaissa vaatteissa kuin organisoida KERHOTOIMINTAA laumalle viisivuotiaita...