Miksi te ihmiset teette enemmän kuin yhden lapsen

Jos olet, niin oletko koskaan sanonut äiti ikävöivän lapsen vanhemmalle, että lapsi ikävöi äitiä ja vauvaa päivän aikana? Kannattaa kokeilla, usein lapsen hoitopäivä lyhenee tai lapsi jää kotiin, kun äidille tai isälle suoraan mutta ystävällisesti sanotaan että lapsen ei juuri nyt ole hyvä olla päiväkodissa. Ei kaikki äidit itsekkyyttään isompia sisaruksia päiväkotiin tuo, vaan ajattelevat ihan vilpittömästi että lapsi viihtyy siellä ja kehittyy paremmin kuin kotona. Asioista kannattaa jutella avoimesti:)

Mä en käsitä tätä muotia että lapset tehdään 2 v ikäerolla vaikkei oikeasti jakseta. Sitten se 2-3 v viedään hoitoon. ei mahdu järkeeni. Itse oltiin esikon jälkeen sen verran väsyneitä että lasten ikäeroksi tuli melkein 4 v. Ja hyvä näin. Nyt molemmilla on äiti joka jaksaa. jos et jaksa hoitaa molempia kotona niin sitten kantsii miettiä että laitetaanko 2 ollenkaan tilaukseen niin nopeasti.



Kotona 2 lapsen kanssa!

ja kyllä sanon vanhemmille ihan suoraan tietysti jos ja kun lapsi ihmettelee miksei saa olla kotona, minun tehtävähän on kertoa kuinka päivä on sujunut. Kaikista kamalin tapaus oli hetki sitten kun pk:ssa riehui ärhäkkä vatsatauti epidemia, 2v. isosisko hoidossa joka päivä, vauva 1kk kotona. Sanoimme useaan otteeseen, että tauti voi olla vaarallinen vauvalle. Äitiä ei kiinnostanut, sisko joka päivä hoidossa, vauva sairastui joutui sairaalaan, siskon päivät vain venyi.... todella säälittävää:( Yksi lapsi on jäänyt kotiin kun joku viisas lääkäri oli vanhempia kehottanut näin toimimaan.

Ei ole ensimmäinen kerta kun "päiväkodin työntekijä" täällä antaa ymmärtää, että hoidokit saisivat pysyä mieluummin poissa. Onko se työ todella noin kuluttavaa, että katkeroidutte? Missä on ammatillinen asenne ja perheitä tukeva ja kannustava ilmapiiri?

se sisarus on lapselle suuri rikkaus.



Mikä olisi vaihtoehto? Että ei olisi sisarusta, vanhemmat menisivät töihin ja lapsi olisi kuitenkin päiväkodissa. Sisarukset ovat yleensä ihmisen rinnalla silloinkin, kun vanhemmat ovat jo kuolleet. Ei siinä paljon traumaattiset päiväkotikokemukset paina.

lapsen parastahan tässä yritetään ajaa, oikeutta omaan vanhempaan! Perhettähän nimenomaan kannustetaan pitämään yhtä ja toimimaan lapsen parhaaksi. Usein on vain niin, että vanhemmat jotka eivät kestä kuulla ammattilaisen neuvoja alkavat sitten haukkumaan ja kritisoimaan päivähoidon henkilökuntaa. Se on erittäin sääli ettei ymmärretä oman lapsen parhaaksi tehtyä työtä. Eihän se niin ole, että jos kotona olevan vanhemman lapsi jää kotiin, että ryhmä koko jäisi vajaaksi, kyllä työssä kävien lapsia riittää täyttämään ryhmät.

Ja kyllä - haluaisimme toisen lapsen (jos sellainen meille joskus suodaan) mutta vasta silloin kun tämä esikoinen on vanhempi kuin nykyisen 2v. Mielestäni on tämän pienenkin oikeus saada olla perheen pikkuinen eikä vaan se isosisko jonka pitäisi osata jo sitä ja tätä koska olisi niin "vanha" (verrattuna pikkusiskoonsa). Kuopushan saa aina olla se pikkuinen...miksei esikoinenkin saisi olla sitä edes hieman pitempään kuin vuoden pari. Varsinkin jos vanhemmilla ei riitä voimia kahden pienen lapsen hoitoon kotona.

se sisarus on lapselle suuri rikkaus.

Mikä olisi vaihtoehto? Että ei olisi sisarusta, vanhemmat menisivät töihin ja lapsi olisi kuitenkin päiväkodissa. Sisarukset ovat yleensä ihmisen rinnalla silloinkin, kun vanhemmat ovat jo kuolleet. Ei siinä paljon traumaattiset päiväkotikokemukset paina.

No, ehkä ystäväpiiriin on vaan kasaantunut epätyypillisiä sisaruspareja. Ja saahan tältäkin palstalta lukea päivittäin siitä kuinka aikuiset lapset kokevat katkerana vanhempiensa aina hyysäävän enemmän sitä sisarta/veljeä kuin itseään. Mistähän nämä katkeruudet juontavat juurensa? Eiköhän juuri sieltä lapsuudesta...

Ei ole ensimmäinen kerta kun "päiväkodin työntekijä" täällä antaa ymmärtää, että hoidokit saisivat pysyä mieluummin poissa. Onko se työ todella noin kuluttavaa, että katkeroidutte? Missä on ammatillinen asenne ja perheitä tukeva ja kannustava ilmapiiri?

Kyllä se työ ON kuluttavaa, mutta katkeruutta en ymmärrä. Tuskin sitä nämä virikelapset aiheuttavat. Ammatillinen osaaminen näkyy siinä, että pystyy näkemään jokaisen lapsen ja perheen yksilönä ja osaa arvioida heidän nimeomaisen tarpeensa päivähoitoon. Joskus tarve voi työntekijän näkökulmasta olla eri kuin perheen, mutta asioista keskustelemalla saadaan yleensä hyviä tuloksia. Ja joskus perhe on vaan maailman tappiin saakka eri mieltä kuin päivähoidon työntekijä ja silloin ei auta muu kuin todeta että asiakas on aina oikeassa. Tällaisessa tapauksessa tärkeintä on tehdä hoidossa olevan lapsen päivästä mahdollisimman hyvä, siitäkin huolimatta että äiti on hänet hoitoon "hyljännyt".

2, lto

Puhuttiinko teille koulutuksessa sellaisesta, että lapsen paras olisi jos samat hoitajat hoitaisivat hänet pienestä koululaiseksi saakka? Olenko ihan hakoteillä kun kuvittelen, että se olisi lapsen etu? Muistelen lukeneeni sellaisesta kuin "pitkäkestoiset ihmissuhteet" jne. En tosin ole mikään ammattilainen.

Mutta jos näin olisi, kysyn, mitä järkeä on katkaista hoitosuhde äitiysloman ajaksi?

(Vastauksena alkuperäiseen kysymykseesi "Mitä järkeä..." : Sisarus kuitenkin on lapselle suuri rikkaus ja ainakin minulle tärkein ihmissuhde näin aikuisena. Olisin tosi surullinen, jos vanhempani olisivat tehneet vain yhden lapsen resurssien puutteen vuoksi pikkulapsivaiheessa. Se kun ei kerro mitään siitä miten loppuelämä sitten sujuu.)

OK: paikka täytetään työssäkäyvän lapsella ja ensi syksynä pikku-parkuja hakee uutta paikkaa. Se osoitetaan toisesta päiväkodista, ja sisarus vielä mahdollisesti sijoitetaan johonkin muuhun hoitopaikkaan. Niissä paikoissa lapset sitten viettävät seuraavat vuotensa, kunnes koulutie kutsuu. Ellei perheeseen tule kolmatta lasta ja hoitojärjestelyt mene vielä kerran uusiksi.

Onko tämä mielestäsi lapsen paras? Ihan kaikella kunnioituksella ammattitaitoasi kohtaan kysyn.

lapsen parastahan tässä yritetään ajaa, oikeutta omaan vanhempaan! Perhettähän nimenomaan kannustetaan pitämään yhtä ja toimimaan lapsen parhaaksi. Usein on vain niin, että vanhemmat jotka eivät kestä kuulla ammattilaisen neuvoja alkavat sitten haukkumaan ja kritisoimaan päivähoidon henkilökuntaa. Se on erittäin sääli ettei ymmärretä oman lapsen parhaaksi tehtyä työtä. Eihän se niin ole, että jos kotona olevan vanhemman lapsi jää kotiin, että ryhmä koko jäisi vajaaksi, kyllä työssä kävien lapsia riittää täyttämään ryhmät.

Yli 50% vastasi, että ei.

Päivähoidon työntekijät tietävät kyllä kuinka "hyvää" virikehoito on.

Miksi vanhemmat aina kyseenalaistavat henkilökunnan kannan?

mahdollisimaan pitkään. Mutta joka tapauksessa, onko teistä joku erimieltä siitä etteikö oma äiti/isä ole lapsen paras hoitaja ja asiantuntija? Siis näin yleensä jos asiat ovat kotona kunnossa. Se kotona vietetty vuosi(äitiysloma aika vauvan kanssa) on kuitenkin pienen lapsen elämässä aika pitkä aika. JOten kyllä se varmasti päivähoidin voittaa.

siellä on!

Mutta joka tapauksessa, onko teistä joku erimieltä siitä etteikö oma äiti/isä ole lapsen paras hoitaja ja asiantuntija? Siis näin yleensä jos asiat ovat kotona kunnossa. Se kotona vietetty vuosi(äitiysloma aika vauvan kanssa) on kuitenkin pienen lapsen elämässä aika pitkä aika. JOten kyllä se varmasti päivähoidin voittaa.

Kyllä minä ainakin _hoidan_ ja kasvatan lapsiani ja olen heidän "paras asiantuntijansa" yhdessä puolisoni kanssa, vaikka lapset käyvätkin päivisin hoidossa "vieraalla", kun olemme töissä. Ai niin, mutta se olikin eri asia! Lapsihan ei yhtään kärsi vieraan hoidosta jos olemme töissä - kärsimystä syntyy vain silloin jos olemme kotona!

Ei se päiväkotilapsuus nyt minusta ihan sama asia ole kuin että lapsi olisi kokonaan huostaanotettu valtion haltuun. Mikä niistä arkiaamupäivän tunneista tekee niin erikoislaatuisia, ettei enää tunne lastaan jos ei juuri niitä kyseisiä tunteja hänen seurassaan vietä? Elämää ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kun on muulloinkin kuin arkisin klo 8-15...

Tai kirjoittakaa ainakin UUSIA näkökulmia asiaan

Täytyy sanoa, että yritän olla melko suvaitsevainen ja ajatella, että tällaisen takana on äidin/isän uupumusta, masennusta tms. vakavasti otettavaa, jos pieni isosisarus tuodaan hoitoon.



Mutta valitettavasti en voi ymmärtää vanhempia, jotka tuovat hoitoon 2-3 vuotiaan pelkistä virikesyistä. Aivan oikeasti sydämeni itkee, kun nään pikkuisen itkevän eteisessä idin sylissä, ettei halua jäädä hoitoon ja äiti lähtee sitten vauvan kanssa menemään.



Oikeasti, pliis, älkää viekö pikkuista hoitoon, jos itse olette kotona, pelkistä virikesyistä!

eihän?

lapsesi, tai olla kotona kunnes aloittavat koulun (ehkä voit sitten hankkiutua sinne töihin?)...

Jos äiti ei ole töissä lapsensa päiväkodissa niin ei voi tietää millaista siellä on!

löytyy selitys. 5-6-vuotiaana on ihan ymmärrettävää olla osapäivähoidossa, kun

äiti on vauva kanssa kotona, mutta muuten ei.

Laiskuudesta...

löytyy selitys. 5-6-vuotiaana on ihan ymmärrettävää olla osapäivähoidossa, kun äiti on vauva kanssa kotona, mutta muuten ei.

Ennen kaikenikäiset lapset olivat kotona, mutta ei heitä suinkaan äiti siellä hoitanut ja kasvattanut, vaan esim isovanhemmat tai isommat sisarukset. Äidit paiskivat töitä pelloilla ja navetoissa tai tehtaissa. Ja hienommissa perheissä oli kotiapulainen hoitamassa lapsia, ei se äidin tehtävä ollut.

Niin se maailma muuttuu, yritetään pysyä perässä:)