Lue keskustelun säännöt.
Siis oikeastiko ylenkatsotte minua ja muita kaltaisiani ylipainoisia???
05.04.2009 |
Olen 165cm ja elopainoa kertynyt juhlalliset 88kg. Toki tiedän, että en ole jo pitkään vallinneiden kauneusihanteiden mukainen painoni suhteen, mutta pienoinen yllätys silti ollut kuinka tällä palstalla ihmiset lokeroivat kaltaiseni suurinpiirtein luusereiksi, kakkosluokan kansalaisiksi. Tahdonvoimattomiksi, masentuneiksi ihrapalleroiksi, jotka viettävät tuhottomasti aikaa jääkaapin ja ruokakomeron tietämissä:)
Haluaisin kovasti tuuletella pinttyneitä mielikuvianne. Itse koen olevani ja ympäristön palautteidenkin perusteella tiedän näin hyvin pitkälti olevankin: iloinen, energinen, aikaansaava ja ihme kyllä, myös kovin haluttua kaveriseuraa kummankin sukupuolen joukossa. Tahdonvoimaakin riittää oikeastaan kaikella muulla elämän alueella syömäpuolta lukuunottamatta. Se on henkilökohtainen heikko kohtani. Olen kulinaristi ja rakastan leipomista, sekä ruuanlaittoa.
Laihdutin kerran aikalailla ihannepainoiseksini (halusin varmistaa, että ylipainoni ei vaikuta raskaaksitulomahdollisuuksiini ja, että raskaus olisi helpompi. Aiemmissa raskauksissani olin pienikokoisempi), mutta en ollut sen energisempi tai iloisempi. En edes paremmalla itsetunnolla varustettu, kun sellaisen olen tainnut saada jo syntymälahjakseni;) Ympäristökin, niin tutut kuin kaupoissa jne. suhtautuivat aivan samanlaisesti kuin aiemminkin. Toki tuttavat kommentoivat laihtumistani, mutta itse suhteisiin ei ollut minkäänlaista vaikutusta. No, kengännauhat sain vähän nopeammin kiinni vaikkei ne näinkään erikoisempia ponnisteluja vaadi;)
Tuntuu vähän hölmöltä, kun tällä palstalla aina välillä on näitä ylipainoisia mollaavia kirjoituksia. Sokeri aiheuttaa eräänlaista riippuvuutta ja riippuvuuksia taas tuntuu olevan meillä itse kullakin enemmän tai vähemmän. En minäkään ylenkatso teitä, vaikka teillä ylenkatsojilla on todennäköisesti ristinänne jokin yhtälailla riippuvuustekijä esim. saatat olla hoikka, mutta riippuvainen tupakasta tai alkoholista tai huumeista tai peleistä tai shoppauksesta tai sairaalloisesta syömisen tarkkailusta tai pakottavasta tarpeesta harjoittaa liikuntaa tai jostain muusta mikä menee jo riippuvuuden puolelle.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia, eikä arvoiteta ihmisiä heidän heikkouksiensa perusteella varsinkin omilta heikkouksita silmät ummistaen, kuvitellen olevansa toista parempi.
T: onnellinen ap, joka tiedostaa terveydelliset syyt miksi kannattaisi laihduttaa, mutta näin varmasti teet myös sinä tupakoitsija, peliaddikti, alkoholisti tai muusta riippuvuudesta kärsiväkin. Tarkoitan tällä kirjoituksella nyt muita kuin terveydellisiä näkökohtia...
Kommentit (44)
Hieno homma, että terveytesi on tällä hetkellä kunnossa. Mutta odotahan, kunhan ikää rapsahtaa 10 tai 20 vuotta lisää, niin johan tuskailet kilojesi kanssa. Ihan takuulla ylipaino pitkän ajan kuluessa rasittaa sydäntä, verenkiertoa ja niveliä.
Voi olla. Mutta pidän kuitenkin itsestäni huolta. Ja mistä voit tietää, vaikka sinulla tulevaisuudessa olisi jokin mainitsemistasi sairauksista, vaikka et ylipainoinen olisikaan? -Niimpä. Nehän voivat tulla kenelle tahansa!
Ainakin minä olen todella tyytyväinen elämääni, ja olen onnellinen ja oma itseni, juuri tälläisenä kuin olen. Se, mitä muut minusta sanovat tai näkevät, on valitettavasta täysin heidän ongelmansa, ei minun.
Syön terveellisesti, en todellakaan herkuttele päivittäin, en edes viikottain. Karkkeja ja leivoksia syön todella harvon, makea ei minulle maistu. Jos jotain kuitenkin mieleni tekee, minulle riittää pala suklaata tai pari palaa lakritsia. En siis ahmi kerralla koko pakkausta. Rasvaisia grilli- yms. ruokia, (pizzaa, kebabia, hampurilaisia, tms.) syön korkeintaan kerran kuussa. Vaaleaa leipää, riisiä ja makaroneja meillä ei käytetä, ne on monta vuotta sitten korvattu tummalla. Rasvana on leivänpäälle Minilätta, eli kevytvaihtoehto. Juusto on vähärasvaista, maito rasvatonta ja ruokakermat, yms. aina vähiten rasvainen vaihtoehto. Meillä ei siis elimistöä hukuteta epäterveelliseen ja rasvaiseen.
Ja ei, en hikoile tai hengästy sen enempää, kuin normaalipainoiset ja laihatkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
terveysriski sen enempää kuin normaalipainoinenkaan. Varsinkin jos ei ole mikään arvo kohollaan ja liikkuu paljon.
Ei sekään ole tervettä, että on 165cm pitkä ja 45 kg painava.
Jos on 165cm pitkä ja painaa yli 100kg, niin se alkaa olla terveysriski ja viedä meidän verorahoja.
Itse olen 168cm pitkä ja painan 82kg eli olen ylipainoinen, mutta kuntoni on hyvä ja liikun työni puolesta todella paljon. Valitettavasti olen saanut synnyinlahjana isot lihakset ja sen vuoksi rasvaprosenttini ei kuitenkaan ole hälyttävän suuri.
Siro 168cm pitkä 82kg painava, joka ei harrasta ollenkaan liikuntaa saattaa näyttää tosi lihavalta. Sekin on hyvä muistaa kun arvostelee ihmisiä painon mukaan.
Monet jotka ylenkatsovat lihavia ihailevat anoreksiaa ja bulimiaa sairastavia sairaan laihoja tyttöjä. Tiedän tällaisia ihmisiä. Eihän sitä kukaan ääneen sano, mutta joistakin luurankon laiha tyttö on hyvän näköinen, vaikka on kuoleman sairas.
ole tarkoitukseni vähätellä, päinvastoin, mutta nyt yritin saada keskustelua tästä meidän ylipainoisten luokittelemisesta yhteen ja samaan muottiin. Ja ennenkaikkea siitä kuinka moni meitä ylenkatsoo heikkoutemme takia vaikka omassa elämässä on toisenlaisia riippuvuuksia, joiden edessä he puolestaan ovat heikkoja.
Osa vastaajista olikin ymmärtänyt pointtini.
Joku oli myös ymmärtänyt niin, että olisin onnellinen ja tyytyväinen näihin lisäkiloihini ja sitä kautta huijaisin itseäni. En tietenkään ole niihin tyytyväinen. Toki mielummin olisin ilman. Elämäni ei kuitenkaan suuresti muuttunut sinä pitkähkönäkin ajanjaksona, kun oli välillä normaalipainoinen. Tällä tarkoitin kertoa ettei ainakaan omalla kohdallani ollut elämäni antoisuuden kannalta mitenkään ratkaiseva tekijä, toki tosiaan moneltakin kantilta huomattavasti parempi vaihtoehto olisi, jos vaaka näyttäisi inhimillisempiä lukuja:)
Tarkoitin lähinnä sitä, että vaikka en ole kiloihini tyytyväinen niin olen kuitenkin niin riippuvainen, että minulle on oikeasti erittäin vaikeata elää muunlaista elämää. Henkilö, jolla ei ole koskaan ollut samaa riippuvuutta, ei varmastikaan voi oikein käsittää miten ihmeessä en vain syö vähemmän ja liiku enemmän yms. En minäkään ymmärrä täysin, vaikka empaattisen luonteen omaavanani kovasti yritänkin, että miksi peliriippuvainen ei voi vain kävellä peliautomaattien ohi? Miksi henkilölle, joka liikkuu jo muutenkin paljon tulee pahaolo, jos jättää joku päivä juoksulenkin tms pois? Miksi joku ostaa kaapit täyteen, vaikka edellisissäkin vastaavissa on vielä hintalaput kiinni? Ym, ym. En ymmärrä, mutta en sinua kuitenkaan omien riippuvuuksiesi takia pidä yhtään itseäni parempana tai huonompana. Toivoisin, ettet sinäkään minua:)
ap
ihan sen takia ettei siinä kassajonossa yleensä ole hirveästi tekemistä ja katselen sitten sitä mikä silmiin osuu. Yleensä se on edellisen asiakkaan ostokset, kun ne tupakka ja karrkihyllyt siinä kassan vieressä ei kiinnosta :)