Lue keskustelun säännöt.
3-vuotias ei osannut avata maitopurkkia :-(
03.04.2009 |
Olivat lapset tuossa keskenään iltapalalla kun minä laitoin pyykkejä. Sitten yhtäkkiä 3-vuotias puhkesi ihan hillittömään itkuun kuin olisi pahemminkin sattunut ja juoksi luokseni. Toisti vain toistamasta päästyään: "Äiti mä en osaa avata maitopurkkia".
Minä sitten siinä ihmettelemään että miten se nyt noin kauhea asia voi olla, ei se haittaa, ei tarvitsekaan vielä osata... menin keittiöön ja lapsi oli yrittänyt avata purkkia väärältä puolelta niin, että lopulta päällispahvi oli revennyt, mutta purkki ei ollut auennut. Siinä muksu sitten ihan hysteerisenä huutaa, että "Äiti, mä en ikinä osaa avata maitopurkkia, mä en osaa avata maitopurkkia sittenkään kun mä oon 7 vuotta!" Meni varmaan 10 minuuttia tyynnytellä lapsi ja toistella sille, että ei 3-vuotiaan vielä tarvitsekaan vielä osata kaikkea...
On ne niin hellyttäviä :-)
Kommentit (7)
kolmevuotias purskahti itkuun tässä yksi ilta, ja kysyin mikä hätänä. Hän parkui, että ei tiedä vielä mnkä ammatin haluaa isona. Kesti kans tovi rauhoitella, ettei ihan vielä tarvitse tietää, mitä töitä alkaa tekemään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana lukea näitä juttuja, on niin tuttua. Meillä myös juuri kolmevuotta täyttänyt tyttö, joka itki yksi ilta sitä, ettei pääse vielä kouluun ja ettei ole vielä edes eskari!
Sano sille että kaikki ei osaa vaikka olis 30v =). Täällä kans on itketty sitä että miks ei muka ole viskareissa vaikka on jo 5v, elämä on epäreilua kun on pieni.
Meillä taas 5v tuli tänään ekan luistelupäivän jälkeen hoidosta ja sanoi, että mä oon ihan tyhmä ja huono kun en osaa luistella. OIkein hartiat lysyssä kulki ja toisteli vakavana. Piti ottaa kaveri sitten syliin ja sanoa, ettei kukaan osaa ennen kuin opettelee. Kyllä ne on niin reppanoita välillä, kun pitäisi omasta mielestä olla jo niin iso...
Meidän 3 vuotias ei "osaa" pukea, kävellä, istua, laulaa, leikkiä tai hengittää.
Siis totisesti välillä kaikkea muuta kuin hellyttävää -vaikka suuren osan ajasta huvittavaa :)
Pieni kroppa lyhistyy vain ruttuun ja naama kiukusta rutussa tulee toteamus "en osaa"
Muista , siis isommista lapsista on mieleen jäänyt enemmän se kaikkivoipaisuus, miten he on olleet niin sitä ja tätä ja pystyneet mihin vain.
"musta tulee se ja mä rupeen tekemään noin!"
En tajua mistä tuo pienin on keksinyt olla osaamatta mitään.
Ois hauska tietää onko tässä tyttö/poika eroja? Meillä se tuntuu siltä sillä isoveljet on olleet kaikkivoipaisia kolmevuotiaita ja pikkusisko nyt sitten tämä en osaa hengittää -tapaus ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä yhtään ihmettelekään nykyisessä ilmapiirissä tuollaista panikoimista. Suorita, suorita...
meillä myös kolmevuotias itkee ja raivoaa vähän väliä kun ei osaa sitä tai tätä, ja kun yritän sitä selittää ettei kolmevuotiaana tarvikaan vielä ihan kaikkea osata, senhän vuoksi isi ja äiti on täällä että autetaan ja opetetaan, niin tyttö vain parkuu että "kun mä olen jo iso niin mun pitää osata, mä tahdon osata mut mä en ikinä osaa enkä ikinä opi!"
meillä tosin lapselta löytyy tota temperamenttia sen verran, että tyynnyttelyyn ei ikipäivänä riitä mikään 10 minuuttia, se on vähintään puolen tunnin operaatio. tyttö yksinkertaisesti vain tulistuu ja hermostuu niin pahasti ihan pienistäkin asioista, että se ottaa oman aikansa jotta voi siitä sit vielä rauhoittuakin.