Lue keskustelun säännöt.
enpä olisi uskonut, että avaudun täällä, mutta pakko
31.03.2009 |
Kuinka jaksaa ? Sain tietää odottaessani noin 16 viikolla, että minulla on vakava sairaus ja minua kehoitettiin tekemään abortti. En voinut sitä tehdä ja raskaus on henkisesti todella rankka. Sairautta ei voida nyt tutkia tai hoitaa kunnolla lainkaan. Olen yrittänyt tsempata itseäni raskauteen, mutta nyt 30 viikolla en enää jaksa. Olen puhunut asiasta psykologin kanssa ja lääkäritkin ovat ymmärtäväisiä, mutta kun oma olo huononee päivä päivältä ja tunnen itsekin että kaikki ei ole hyvin, niin kuinka pitkälle minua voidaan ns. pakottaa olemaan raskaana? Raskaus ja synnytys aiheuttavat minulle hengenvaaran, jota tietysti pelkään. Voiko lääkärit vain määrätä, että odotetaan ja katsotaan kumman henki alkaa olla enemmän vaarassa?
Kommentit (32)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ole väliä ?Miksi sitä ap:ltä utelet?
ahdistuksesta selviää? Ymmärrän, että jos joku tilanne on äkillinen ja kestää hetken, niin siitä selviää jotenkin tuen avulla, mutta että tälläisestä piinallisesta tilanteesta, joka stressaa koko perhettä, niin kuinka ihmiset selviävät ilman tukea? On vaan pakko elää, mutta entä jos tilanne käy liian rankaksi eli kääntyy jo mielenterveyden päälle? Entä jos alkaa pelätä psykoosia tms. Kuinka toimitaan?
ei ole mitään hätää, kun itse odotin kaksosia ja olin huolissani siitä, jos syntyvät liian aikaisin. Eli vauvasi kannalta ei ole suurta hätää. Tsemppiä ja uskoa ja toivoa teidän perheeseen, kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu!
täällä arvelee puolestani mikä minulla on . Sydän tai syöpä, löytyiskö vielä joku muu syy, joka olisi tarpeeksi kamalan kuuloinen? t.ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
embolia, munuaisten pettäminen, eräät verisairaudet...
Se on aina hengenvaarallinen raskaana oleville. Suositellaan raskaudenkeskeytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli kertoisit mikä sinulla on, tai sit sanoisit suoraan että et aio sairaudestasi enempää kertoa.
no jokatapauksessa, toivon teille kaikkea hyvää ja enkeleitä koko perheellenne! Vauvallasi on onneksi jo hyvin viikkoja kasassa, vaikka syntyisi hetikin. Toivon että sinäkin ap paranet ja voit iloita rauhassa uudesta perheen jäsenestä. Voimia teille.
että se pettää useammin, jos on tehty heti synnytyksen yhteydessä. Paitsi tietenkin jos sulle tehdään kohdunpoisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli sen sairauden joka on vakava.
Se on sama juttu että kertoo kaverille että hei tiedän että yhteinen tuttumme X seurustelee erään miehen kanssa mutta jättää nimen kertomatta.
Joko asia kerrotaan kokonaan tai ei ollenkaan.
Hulluja riittää av:lla on mukava kehitellä tarinoita jotka vetoavat tunteisiin.
siksi tuosta sterilisaatiosta on ollut puhe, koska seuraava raskaus veisi hengen lääkärien mukaan ja se kätevästi voitaisiin tehdä sektion yhteydessä. (en voi synnyttää alateitse)
Lääkärit eivät ole muuta kuin puhuneet, että ei voi tietää kuinka kaikki menee. Että päivä kerrallaan katsotaan, mutta itse pelkään kuntoni laskevan niin, että vaikka selviäisi hengissä, niin olen sitten huonossa kunnossa pitkään ja vauvan alkuajat jäävät minulta hämärän peittoon. Nyt jo on kohtalaisen selvää, etä synnytyksen jälkeen minut siirretään tehohoitoon, eikä tavalliselle osastolle.
Pelkään myös, että odottaminen liian pitkään kääntyy "tappioksi". Toisaalta haluan tietenkin, ettei vauva joutuisi kovin paljon kärsimään. Tuntuu, kuin olisi puun ja kuoren välissä. Tuntuu pahalta, että itsekö tässä pitää jotakin päättää tai painostaa lääkäreitä. En minä tiedä tämä vain on niin kamalaa.