Mua pidettiin melkeinpä hirviömutsina, kun sanoin, ettei meidän lapset ole ikinä..
olleet virpomassa. Ilmeisesti ilonpilaaja, ymmärtämätön taukki joka aiheutan lapsilleni tarpeetonta mielipahaa ja jätän suuren loven heidän lapsuuteensa.
Öh.... mä vaan itsekin inhoan niitä kerjuureissulla olevia lapsia.. En haluaisi, että mun lapset aiheuttaa ehkäpä jollekulle samanlaisen reaktion. Ja kun ne on niin ujoja, ettei ne yksin uskaltais lähteä, niin MINÄKÖ niiden kanssa lähden virpomaan. HA HA.
Suklaamunia ja muita herkkuja meillä kyllä piisaa, että siitä ei ole kiinni...
Mielipiteitä? Miten teillä?
Kommentit (45)
Pääsiäisenä on monta pyhäpäivää. Varmaan yhtenä aamuna jaksaa vetää kuteet niskaan ja laittautua ihmisen näköiseksi, eikö?? [. Sunnuntai on ainoa viikonpäivä, jolloin tämä on mahdollista. En yhtään pidä siitä, että ovikello soi ja joudun tukka pystyssä, pyjama päällä, imetyksestä venyneet rinnat roikkuen ilman liivejä avaamaan kenellekään ovea.
Kaupasta on sitten ostettava karkkeja näille virpojille, joiden määrää ei ikinä tiedä etukäteen. Joskus tulee 20 porukkaa, joskus yksi.
Oma lapsi on nyt ensimmäisen kerran esittänyt, että haluaisi virpomaan. En osaa edes perustella, että se ei kuulu meidän perheen traditioihin. Vitsojen tekeminen yhdessä, pukeutuminen ja meikkaaminen on kivaa, mutta meillä ei ole lähistöllä sukulaisia, joiden luokse menisimme virpomaan. Oman perheen kesken ihan ok.
.
[/quote]
Kaupasta voi ostaa ison kasan karkkia ja sitten jos ne kaikki ei mene virpojille, niin eikö maistu omalle perheelle loput???
Ja virpokaa tuttuja naapureita!!!
Meidän 2v. lähtee tänä vuonna ekaa kertaa virpomaan ja ihan vain kahdessa tutussa naapuritalossa käy. Isompi lapsi sitten haluaa käydä kaikki naapuritalot läpi, niin monta kuin vitsoja riittää (eli kohtuuttoman monessa, kun ei jaksanut tehdä vitsoja kuin n. 10kpl)
Okei, ehkä sitäkin jotkut harrastaa, mutta mun mielestä on ihanaa kun meidän oven taakse tulee pikkluvirpojia jotka ovat laittautuneet, tohkeissaan vetävät sen rimpsun ja sitten antavat mulle itse koristelemansa pajunvitsan, mä tykkään. Itsekin pienenä kävin virpomassa ja siitä jäi hyvät ja ihanat muistot. Valitettavasti aina oli niitä aikuisia olemassa jotka tylysti vetivät oven kiinni tai sanoivat jotain tarpeettoman tylyä.
Mun tyttö kävi myös virpomassa kun oli vielä siinä iässä, nyt on jo 15-v joten ymmärrettävästi ei enää virvo. Poika olis siinä iässä, mutta ei sitä kiinnosta, antaisin toki mennä virpomaa jos haluaisi. Pajunvitsoja me kyllä koristellaan yhdessä ja mummille viedään osa, eiköhän sieltä pari yllätystä irtoa :)
tule pääsemään. ja mun isoäiti katsoi mua kans niin kuin olis jotenkin pahakin asia. meillä ei pääsiäistä vietetä, enkä muutenkaan haluaisi lapsia karkinhimoisina kiertelemään vieraiden ihmisten oville. mistä sitä tietää kuka paska sielä oven saattaa avata
jostain, joka tapahtuisi joka viikkon loppu. Tai kerran kuukaudessa. Mutta että kerran vuodessa kun tulee virpojia, niin oikein alkaa ahdistamaan...
Ei jeesus teidän kanssa. Ei ihme että on elämä teillä vähän vaikeeta.
Olen kotoisin seudulta, jossa minun lapsuudessani ei todellakaan ollut yleistä virpominen. En muista ikinä nähneeni heitä, ja isossa kaupungissa asuttiin (isossa Suomen mittakaavassa).
Vasta pk-seudulle muutettuani tutustuin tähänkin perinteeseen, ja se aiheuttaa minulle ahdistusta jo etukäteen. Nukumme pitkään viikonloppuisin ja haahuilemme mielellämme yöpuvussa puoleen päivään, kun kerrankin on mahdollisuus. Sunnuntai on ainoa viikonpäivä, jolloin tämä on mahdollista. En yhtään pidä siitä, että ovikello soi ja joudun tukka pystyssä, pyjama päällä, imetyksestä venyneet rinnat roikkuen ilman liivejä avaamaan kenellekään ovea. Tiheästi asutulla rivitaloalueella näkee heti, ollaanko kotona vai oikeasti poissa.
Kaupasta on sitten ostettava karkkeja näille virpojille, joiden määrää ei ikinä tiedä etukäteen. Joskus tulee 20 porukkaa, joskus yksi.
Oma lapsi on nyt ensimmäisen kerran esittänyt, että haluaisi virpomaan. En osaa edes perustella, että se ei kuulu meidän perheen traditioihin. Vitsojen tekeminen yhdessä, pukeutuminen ja meikkaaminen on kivaa, mutta meillä ei ole lähistöllä sukulaisia, joiden luokse menisimme virpomaan. Oman perheen kesken ihan ok.
Täällä on siis toinen hirviömutsi, joka ei myöskään keksi, minne menisimme koko päiväksi piiloon jo aamukahdeksasta alkaen. Neuvoja vastaanotetaan, mieluiten muita kuin kehotuksia löysentää pipoa.
olemme käyneet vain naapuritalot.
Vanhukset varsinkin tykkäävät kun äiti on ollut noidaksi pukeutuneena matkassa. Monena vuonna ovat sanoneet, että on kiva kun näkee, että on äiti, joka välittää lapsistaan.
Ovat kertoneet näistä "irtolapsista", että heittelevät karkkipaperit portaille ja hakkaavat ovia jos ei heti auota yms.
Tänä vuonna enää eivät halua virpomaan
fiksu äiti, kun et alennu mukaan tällaiseen virpomis-varpomis hömppään! Olisipa kaltaisiasi enemmän, niin tämä maailma olisi paljon parempi lastenkin kasvaa ja kehittyä. Tsemppiä sinulle ja perheellesi - et ole yksin. Meitä on paljon, jotka olemme läpeensä kyllästyneitä näihin maailmallisiin tapoihin.
olla menemättä muiden kuin tuttujen oville virpomaan.
Itse asumme Etelä-Karjalassa ja täällä se on mielestäni aika perinteinen juttu. Täällä taas ei näy trolleja ollenkaan.
Itse olen ihan pienenä käynyt virpomassa ja sillähän toivotetan hyvää vastaanottajalle ja muistan, että vanhukset olivat ainakin hyvin otettuja virpomisesta. Virpomissunnuntaina käytiin virpomassa ja seuraavana sunnuntaina hakemassa palkka. Ja vitsat tehtiin itse. Joten ei se minusta ihan pekkkää kerjäämistä ole.
Meillä lapset ovat menneet virpomaan, jos ovat halunneet ja vasta sitten kun ovat itsekseen uskaltaneet mennä. Itse en koskaan ole ollut mukanan taustatukena. Paitsi kun ollaan käyty virpomassa kummit ja mummit.
Mutta ei kai sitä kenenkään ole pakko virpoa, jos ei itse halua.
Mutta ei kai sitä nyt hirviömutsi ole jos ei omien anna mennä virpomaan, mutta hirviö on jos ei sitä sallisi muille lapsille ja inhoaa niitä lapsia sen takia.
Minusta se on taas ihana perinne ja tapa (joskin muuttunut vuosien varrella, ennenhän palkka haettiin vasta sitten pääsiäisenä ja se oli keitettykananmuna yms.)
Aivan liikuttavaa katsoa, kun lapset innosta piukeena pukevat, meikkaavat (tai pyytävät äitiä meikkaamaan) ja itse tekevät virpomisvitsat. Meillä vitsa on jo tehty :) ja sulkia yms. laitettiin runsaasti, että vitsat ovat kauniin näköisiä.
Kohteliasuus kuuluu virpomiseen, meillä lapset kysyvät: Saako virpoa?
Jos ei saa, niin ei sitten, se on jokaisen oma päätös, tai jättää oven avaamatta.Viimekin pääsiäisenä oli oikein ihanaa, kun meillä kävi runsaasti virpojia, kaikki olivat todella upeasti pukeutuneet ja meikanneet, niin tytöt kuin pojatkin. Ja maljakkoon sain runsaasti ihania erilaisia vitsoja.
Myös omien lasten munien etsimisen katsominen on ihanaa, kun he touhuissaan etsivät ja sitten jännäävät mitä munasta tulee.
Viikonloppuna lapset jo saivat aukaista yhdet munat, niin eikös sieltä tullut hahmo ole ollut nyt kuopuksen 2v. tärkein ja rakkain. Joka paikkaan pitää mukaan ottaa :)
Elämässä on kiirettä, surua ja murhetta, niin pienistä on ilot revittävät, kuten esim. parin euron pääsiäismunasta :)
Just tämmöiset jutut ovat niitä lapsuusmuistojen helmiä, ei ne tylsät suklaalevyt joita ostetaan tavallisenakin viikonloppuna karkkipäiväherkuksi.
Meillä myös ollaan kohteliaita, laittaudutaan ja tehdään kauniit vitsat. Käymme lähitaloissa joissa asuu ystävällismielisiä naapureita -> heidän lapset käyvät sitten meillä. Ja muutkin. Minua ei edes haittaa, vaikka jollain meillä käyvällä ei olis vitsat ja asut viimeisen päälle, jos namihammasta kolottaa kyllä meiltä muna silti irtoaa...lasten karnevaali :)
Meillä on käynyt joka vuosi karkin kerjuulla lapsen luokkakaveri. Tämä hyväkäs viime talven lähetteli häirikkötekstiviestejä ja vastaajaan todella törkysoittoja.
Olen varannut hänelle jo leikkipuhelimen ja aion sen tarjota hänelle hymyhuulilla ja sanoa, että tässä on uusi puhelin, millä voit soitella uhkauspuhelujasi. Että sinussa on ilmiselvästi jo nyt kanerva-ainesta.
Tälle 13 vuotiaalle pojalle olen vain varannut erityislahjan kun hän ojentaa vastapäisestä metsästä revityn oksan minulle.
Meillä on käynyt joka vuosi karkin kerjuulla lapsen luokkakaveri. Tämä hyväkäs viime talven lähetteli häirikkötekstiviestejä ja vastaajaan todella törkysoittoja.
Olen varannut hänelle jo leikkipuhelimen ja aion sen tarjota hänelle hymyhuulilla ja sanoa, että tässä on uusi puhelin, millä voit soitella uhkauspuhelujasi. Että sinussa on ilmiselvästi jo nyt kanerva-ainesta.
missä haukkui tytärtäni huoraksi!!!
Mutta en mä silti inhoa tai karsasta kaikkia muita pikkuvirpojia. Meille saa tulla virpomaan ja varmasti avaan oven jos olen kotona.
Meillä on käynyt joka vuosi karkin kerjuulla lapsen luokkakaveri. Tämä hyväkäs viime talven lähetteli häirikkötekstiviestejä ja vastaajaan todella törkysoittoja.
Olen varannut hänelle jo leikkipuhelimen ja aion sen tarjota hänelle hymyhuulilla ja sanoa, että tässä on uusi puhelin, millä voit soitella uhkauspuhelujasi. Että sinussa on ilmiselvästi jo nyt kanerva-ainesta.
missä haukkui tytärtäni huoraksi!!!
Mutta en mä silti inhoa tai karsasta kaikkia muita pikkuvirpojia. Meille saa tulla virpomaan ja varmasti avaan oven jos olen kotona.
kävin virpomassa n 30 v sitten. siihen aikaan se tapa oli aika ekstraa eikä koulussakaan siitä viitsinyt puhua, ettei olisi vaikuttanut erikoselta. joskus naapurin pojat nauroivat hirveästi vitsoilleni.
vaan nimenomaan ennestään läheisten kummien, ystävien ja lähimpien naapureiden KODEISSA käydään toivottamassa kaikkea hyvää....
massa lapsuudessa ei myös pukeuduttu erityisesti mihinkään asuun. Eikä virpojia jätetty kynnykselle vaan kutsuttiin sisään.
vitsoihin muuten käytettiin aikaa vähän eri tavalla kuin nykyisin ja ne oli paljon pidempiä ja tietyn mallisia, 2- tai 3- haaraisia. Lapseni käy virpomassa isovanhemmat, isotädit ja kummit sekä pari naapuria tällä systeemillä, paitsi ovat vähän pukeutuneet.
meillä 4v tyttö ja en todellakaan tule edes ehdottamaan sille, että lähtis kiertään naapurien ovia. Mä en myöskään koskaan avaa ovia noille virpojille..ahdistavaa. En vaan tykkää siitä..
Ja tykkään jos meillä joku käy.
Kyllä on mun mielestä todella pieni ihminen joka noin vihaa(!!!) virpojia! Siis pieniä lapsia jotka virpovat, voiko maailmassa olla mitään sen harmittomanpaa!? Kyllä on aikuisessa ihmisessä jotain vikaa ja pahasti joka täällä noin vihastaan kirjoittaa!
Voi että miten kamalaa jos joku lapsi(!!!) oikein vapaapäivänä soittaa ovikelloa?!
Olkaa tyytyväisiä että teillä edes on se sunnuntai vapaapäivä! Olkaa tyytyväisiä edes jostain! Tai painukaa metsän keskelle yksin erakkona asumaan.
outojen oville. Siellä saattaa olla vastassa juoppoja tai raivohulluja tai pedofiileja.
Ei tulis kyllä mieleenkään.
Mutta jotkut ei kai välitä lapsistaan.
Meillä virvotaan vain tuttujen kesken ja lupa kysytään vanhemmilta etukäteen, saako tulla ja mihin aikaan käy.
tai poika avaa oven ja pyytää peremmälle tai, onneksi ehkä ei tapahdu, mutta vetäisisikin lapsen sisälle kaikkea muuta kuin antaakseen virpomispalkkaa.
Suomi on "sut koht" turvallinen maa, mutta esim. meidän lasten koulusta tuli varoitus pari vuotta sitten, että jos mahdollista, lapset tulisi saattaa ja hakea tai saada kulkea jonkun vanhemman mukana, koska on liikkunut mies joka houkutellut tyttöjä. Mies oli näyttänyt autostaan mm. barbeja sekä luvannut rahaa, pitäisi mennä hakemaan...Tyttäreni käveli kerrran kylätiellämme kaupasta, jolloin auto pysähtyi ja mies sanoi että tytöltä olisi jäänyt jotain kauppaan ja hän voisi ajaa sinne ...
Jos tällaisten oven taakse menee virpoja, mitä voi tapahtua. Rappukäytävistä on helppo vetää pieni virpoja sisään, jos varsinkin yksin kulkee, mutta muistaen aiempien vuosien tapauksia on J.... saanut parikin tyttöä ikävin seurauksin.
Samoin eräs tapaus, kun sisarukset tulivat koulusta (H:ki) niin eräs autoilija oli pysähtynyt ja kysyi koulusta tulevalta että auttaisiko tyttö auton siivouksessa, hän maksaa kyllä. Onneksi oli kaksi lasta, sillä kun mies oli tempaissut pienempää autoon, huusi ja liekö purrutkin (?) miestä, jolloin tuli apua. Puukon viilto tuli isompaan lapseen.
virpomaan, ei paljoa kyllä vastuuta lapsistaan kanna.
Heille kai on aivan sama, mitä tapahtuu lapsille.
Ei siellä ovien takana ole aina av.mammoja tai perheellisiä.
tule pääsemään. ja mun isoäiti katsoi mua kans niin kuin olis jotenkin pahakin asia. meillä ei pääsiäistä vietetä, enkä muutenkaan haluaisi lapsia karkinhimoisina kiertelemään vieraiden ihmisten oville. mistä sitä tietää kuka paska sielä oven saattaa avata