Miten toimia tässä tilanteessa fiksusti? (ihmissuhdeasiaa)

sanonut että mitä teet. Jos siltä tuntuu, niin tee niin. Mitä siitä sen kummempia.

että olenko liian tyly hänelle. Mutta toisaalta taas en haluaisi ruveta selittelemään mitään... en jaksa. Ei meistä ystäviksi ole, olemme liian erilaisia. Mutta sekin, että minä olen hänen lapsensa kummi ja hän minun... Vaikea asia kyllä. Asumme satojen kilometrien päässä toisistamme.

ap

Älä vastaa millään tavalla. Anna koko tyypin olla omassa arvossaan. Mulla sama tilanne vanhan kaverin kanssa, oli jo kerran mennyt välit poikki sen käytöksen vuoksi, nyt mennyt uudelleen, eikä ihminen edes ymmärrä että omassa käytöksessä olisi parantamisen varaa. En aio olla missään tekemisissä enää ikinä.

mutkistaa asiaa, mielestäni. Se on kuitenkin aikamoinen sitoumus. En tarkoita, että sen takia missään nimessä pitäisi yhteydenpitoa jatkaa, mutta olisi ehkä hyvä kuitenkin ilmoittaa, että et enää halua pitää yhteyttä. Jos et halua selitellä, ilmoita vain ja toivota hyvää jatkoa..



Nykyisinhän voi ottaa lisää kummeja ja luopua entisistä. Minkä ikäisiä lapset ovat, oletteko kumminkaan päin olleet tiiviisti tekemisissä kummilasten kanssa, ilmeisesti ette? Tarkoitan, että kumpikaan lapsi ei jäisi ihmettelemään, minne se kummi katosi. Siksi voisi ilmoittaa, että voisi ottaa myös uuden kummin tilallesi, ja sinäkään et enää voi olla hänen lapsensa kummi, koska ette enää ole tekemisissä.



Kaverisi on kohdellut sinua huonosti. Tosi hyvä, että olet päättänyt jättää hänet elämästäsi! Minusta asiallinen ilmoitus (joka tietysti saattaa hänestä tylyltäkin kuulostaa, mutta älä siitä välitä) olisi parempi kuin että et ilmoita mitään. Mutta tee niin kuin parhaaksi katsot, tiedät itse tilanteen parhaiten. Jos esim. on epäilys, että kamu loukkaantuu verisesti ja alkaa hiillostaa ja ruikuttaa vielä enemmän, sitten ehkä on helpompi vain jättää vastaamatta.

Ystäväni yks kaks lakkasi pitämästä yhteyttä. Kyselin perään, kerran häneltä tuli uhkaus poliisilla jollen lopeta. Vuoden päästä hän otti yhteyttä ja pyysi anteeksi käytöstään, oli kuulemma ollut ongelmia.



Mielestäni olisi ollut parempi, jos hän olisi laittanut minulle heti viestin, että haluaa olla rauhassa. En olisi turhaan kysellyt perään. Nyt minulla vuorostani on raskasta, ja sanoin hänelle, että minä haluan olla nyt olla rauhassa. Tiedän, että otan häneen vielä joskus yhteyttä, mutta milloin, sitä en vielä tiedä.

Lopettelin syksyllä yhteydenpidon erääseen ihmiseen, joka kohteli minua mielestäni huonosti (vuosien kokemuksella, ja yritin aina kuunnella ja auttaa häntä, kun hän esim soitti minulle tuntikausia kestäviä puheluita joissa puhui vain itsestään ja omista asioistaan jne), naureskeli minulle päin naamaa tavatessamme, teki kummallisia "temppuja" välillä jättäen yhteydenpidon kauaksi aikaa jne ja sitten taas yhtäkkiä ottikin yhteyttä jne. Kaikkea tällaista, johon vuosien saatossa kyllästyin kertakaikkiaan, ja päätin että lopetan yhteydenpidon. Tämä siis tapahtui jo syksyllä, ja yhteydenpito hiipui ihan luonnostaan (ei hän itsekään ole pitänyt yhteyttä).

Nyt sitten hiillostaa viesteillä, että mitä meille kuuluu (ihan kuin muka oikeasti kiinnostaisi), ja että onko hänellä edes oikeaa numeroani enää jne. En ole vastannut, kun en edes tiedä mitä vastaisin. Enkä haluaisi enää olla yhteyksissäkään kun olen hänestä jo ns päästänyt irti. Ja mielestäni näin on parempi.



Mitä teen?