KOLMOSTEN VIIKKO 14

Pakko purkaa tänne tuntojani...



Hyväksyin siis vihdoin että ensimmäisestä kierrosta kierukan poiston jälkeen raskautumisen todennäköisyys on yhtä kuin 7 oikein lotossa, joten olen raivannut ajatuksiini tilaa kaikelle muulle.



Nyt huomasin että pientä pahoinvointia ollut pari päivää ja tänän aamuna voimakkaana. Ja kaiken lisäksi rintani ovat kasvaneet ja eilen ihmettelin kun kipuilivat. Siis what the f**k? En edelleenkään usko että voisin olla raskaana, mutta voiko kierukan poisto palauttaa hormonitoiminnan mukana myös rintoihin täytettä? JES!!!



Pakkohan on myöntää että tekisi mieli kaikessa hiljaisuudessa mieli kipaista Apteekkin ja tehdä se negatesti ihan vaan mielenkiinnosta, mutta annan järjen äänen voittaa!



Mutta katsotaan nyt tämä kierto loppuun ja jatketaan sitten pupuilua tammivauvan toiveissa. (Kierukan poisto lisäsi myös intoa tähän, joten pakkopullaa ei ole ollut! ;) )



Pahoittelut niille, joille tässä liikaa infoa, mutta itsellä tuo yksityisyyden raja aika häilyvä kun on kaksi raskautta ollut tarkassa syynissä ja tottunut jopa opiskelijoiden rivissä tekemiin sisätutkimuksiin.. Älkää kysykö miksi annoin luvan, nyt jos joku kysyisi lupaani niin monoa saisi! Kai se huoli vauvan terveydestä teki itsestä aasin!



Mutta näinkin sekavin selostuksin kohti v-loppua.. Mitäs muille kuuluu?

Ja tervetuloa uusille kuumeilijoille! Ihanaa kun on vihdoinkin perjantai. Tämä viikko on ollut jotenkin ylipitkä ja töissä on ollut kiire.

Itsellä on vielä pitkä piina edessä koska odotan tätiä vasta ensi sunnuntaina, eli12.4 :/. En tiedä miten kestän tätä piinailua, mutta kai sitä pitää vaan yrittää ajatella muuta. Pientä rintojen arkuutta kuvittelen olevan, mutta en kuitenkaan usko tärppiin tässä ensimmäisessä kierrossa... Jotta en pettyisi liikaa ensi sunnuntaina olen päättänyt etten ole raskaana ja tähtään tammikuulle :). Molemmat lapset ovat syntyneet heinäkuussa, joten olisi vaihteeksi mukavaa saada talvivauva! Sais nyytille pukea ihanat pörröiset talvivaatteet :).



Mitä mieltä olette muuten uudesta pakkauksesta? Mun mielestä muuten hyvä, mutta en tykkää vaaleista väreistä kun likaantuvat niin helposti ja menevät pilalle :/



Hyvää viikonloppua teille kaikille!

Ja tervetuloa uusille tasapuolisesti!



Minä olen ollut nyt hieman aikaa ihan sivusta seuraaja. Jotenkin olen yrittänyt jäähytellä tunteita ja saada muuta ajateltavaa. Aika hyvin olen onnistunutkin! Kuin huomaamatta on kierto edennyt ovulaatiopäiviin. Meillä kyllä mies on nyt enempi puhunut vauvan teosta kun minä! Toki sitten syvällisemmät ja pidemmät keskustelut saan ihan itse hoitaa.



Kyllä ne kaikenlaiset ajatukset taitaa kuulua asiaan. Itsekin välillä mietin kuinka helppoa kaikki nyt on, kun lapsetkin jo omatoimisenpia. Meillä tytöt leikkii todella paljon yhdessä ja ovat ihan viime aikoina ruvenneet halailemaan, pussailemaan ja muutoinkin osoittavat lämpimiä tunteita toisiaan kohtaan. Tuntuu, että kolmas jäisi kyllä tuosta " symbioosista " ulkopuolelle. Toisaalta tytöt kovasti ihailevat tuttavien ja tuntemattomienkin vauvoja ja luulen että hoitokavereita ei puuttuisi.



Mutta ihan luomusti ja rauhallisesti edetään. Ovistikutkin ovat saaneet jäädä apteekkiin tässä kierrossa.



Tsemppiä ja voimia kaikille. Tädin kohdanneille toivotan onnea seuraavaan kiertoon! Piinailijoille pitkää pinnaa ja meille ovulaatioaikaa eläville peiton heilutteluun intoa!



Minsku kp 16 / 31 yk4

En sitten malttanut pysyä täältä poissa..

No, tänään ovistesti näytti vahvempaa viivaa ja nyt ilmeisesti on jo ovis ohi kun on sellainen "kuiva olo". Ja kohdun nipukka on vähän kiinni. Eilen oltiin puuhissa. Mutta saas nähdä miten onnistuu kun miehellä on tuo pahuksen flunssa (heikentää siittiöiden laatua?).



Mutta tsemppiä kaikille ja hyvää viikonloppua! =)



kp 14/26-30, yk 19 ??

Heippa taas ,



kirjoittelin aiemmin, että oli jonkinlaisia raskausoireita, mutta nyt kun kierto alkaa lähestyä loppuaan niin oireetkin on kadonneet. Ajattelinkin kyllä, että eivät raskausoireet voi niin aikaisin tulla. Taisivat siis olla pitkään kestäneitä ovisjuilimisia vaan. No eihän peli ole vielä ihan menetetty, katotaan nyt kierto rauhassa loppuun, ja ellei heti saada lottovoittoa niin sitten toiveet reippaasti kohti ensi vuoden vauvaa :)



Keväistä viikonloppua!



Pikku3, kp 24 /26-32, yk1

Uskaltaiskohan sitä ottaa pari lasia punkkua?...kiertopäiviä en o laskenu mut kutakuinki ens viikon lopulla 10.päivä 11...12 ois menkkojen aika jos on tullakseen ja jos kierto on normaali...



äitimaalta

yritän ja yritän myös ajattella että kun en ovista löytänyt niin en odota mitään oireitakaan. mutta älkää nyt luulko ettei mun takaraivossa joku pieni toivo yritä kyteä.

Ois kyllä kiva kun mahdollisimman moni täältä saisi nyt plussan ja pääsisi eewokin imussa tuonne odotus puolelle ;-)

Kenellä muulla alkaa piina viikko ???

täällä kp 22/28 ja se pieni toivo elää edelleen.



Sirusade

Sirusade: mullakin siis piinaviikko menossa. Mutta oon ihan varma, ettei ole tärpännyt.. Jotenkin vaan semmonen olo. (oonko vähän hätäinen, enpä...)



Kävin kattomassa tuon uuden äitiuspakkauksen kuvia. Ja ei voi muuta sanoa kuin että toivotaan kaikille poikavauvaa, jotka meinaa pakkauksen ottaa ;) Sininen toppapuku... Ei vaan, ei sais arvostella kun pakkaus on muuten tosi hieno juttu meille suomimammoille. Mutta vaikka olis neutraalimpikin puku, niin en kolmannelle enää boksia ottaisi kun kaikkea tarpeellista on kaapit täynnä. Sitä en muuten kurkannut, että minkä kokoinen se talvihaalari nykyään on? Olisin aikoinaan kaivannut pienempää pukua. Vuoden ikäisellä (jolloin se puku oli sopiva) ei äitiyspakkauksen puvun materiaali enää oikein toimi, kun lapsi menee märkää maata pitkin ulkona... Muuten ne vaatteet vaikutti ihan ok:lta ja neutraaleilta. Voi kun pääsis pian hypistelemään pieniä vauvanvaatteita kaappiin....



Nyt pois!

näin rennosti mä otan, heti eka kierrossa kauheaa tarkkailua!!! :D



Kierrosta (kp) ei tietoa, kun menkkoja ei ole kuulunut pientä tuhrua lukuunottamatta, ja sekin loppui pari vrk kierukan poistosta. Nyt siitä 10 vrk. Mutta voiko hormonitoiminnan käynnistyminen aiheuttaa helv... turvotusta ja rintojen arkuuden, joka oli ihan selvää, pari päivää sitten selvää paineentunnetta vatsassa, "kostea" olo, ja menkkojen alkuolo. ovisko se on?? Nyt oireet olleet vähäisempiä pari päivää. Hmmm. Ehkä se selviää parin viikon päästä jos täti kurvaa paikalle. Tuskin tärppiä kumminkaan kun oireet nyt vähemmällä.

Tässä tämä ilta etenee pessimistin seurassa..pähkäilin tuossa tuota yhden punkku lasillisen juomista,kenties toisenkin.. johon oma mieheni totesi, että tuskinpa sinä armaani vielä vauvaa odotat...huoh...niinpä niin..tuskinpa...



Ja sitten asiasta toiseen..Äitiyspakkauksen ekologinen henki viehätti minua mutta enpä minä sitä tällä kertaa varmaan ottaisi.Vaatteita vinot pinot tytölle sekä pojalle jo olemassa yms tavaraa,joten käyttäisin sen rahan varmaankin rintapumppuun ja imetystyynyyn jotka olen jo kerinnyt antaa pois ja jotka todellakin olivat kullanarvoisia.



Tässä ihan herkistyy kun miettii kahden ensimmäisen lapsen vauvavuosia ja sitten taas,tämä meidän pikkukakkonen on vielä niin pieni 2v(eka lapsemme oli kylläkin 2,5v. kun toinen syntyi mutta niin erilainen)ja tämä on niiiiiin äidin poika että pelottaa ajatella miltä vauvan tulo tuntuisi hänestä...Minä kuopuksena kuitenkin olen itse saanut olla oman perheeni vauva ja saanut tarvitsemani huomion aina.Pystyisinkö itse huomioimaan kaikkia lapsiani tasapuolisesti...näihin ajatuksiin ja näihin tunnelmiin päätän tän illan.Sänky kutsuu..

liityn äitimaalta ja pikku3 tunnelmiinne tärpin mahdollisuudesta (tuskin mahdollista), otetaan vaan hyvällä omalla tunnolla lasi viiniä, vaikka lottovoitto olisikin osunut kohdalle niin ei se pieni alkio siitä vielä haittaannu ;-)

Onneksi täällä on kohtalotavereita tähän vaivaa niin ei joudu aina yksin murehtimaan.

Äitiyspakkausta en edes uskaltanut vielä katsoa, nyyh.

Itselläni ei edellisten lasten jäljiltä ole mitään vaatteita yms säilytyksessä, koska luulin tosiaan kuusi vuotta sitten odottavani viimeistä kertaa. Kuitenkin joku pieni piru huusi päässäni enkä myynyt uusia vaunuja vaan varastoin ne mummolaan. Arvatkaa teksikö mieli mennä niitä nyt hipelöimään, mutta taitasi äitini arvata missä mennään :-)

Vaikka pessimistinen olenkin tärpin suhteen, kuulostelen oireitani usein: vatsaa nippaillee, nännit arat, suuta kuivaa (onks tää oire edes ?) heh heh, kysykää vaan onko hyvä mielikuvitus.

Tsemppiä naiset piina viikolle ja tärpeille !



sirusade

Kuumeisena ja kurkkukipuisena odottelen oireita mahdollisesta raskautumisesta...



Nyt kp 19/28-?, yk1 tai 2. oviksen olin huomaavinani tiistaina, mutta kun kierto on kovin epäsäännöllinen, en oireista ole ihan varma. Ihan hirvittävän kova kipu oikealla alavatsassa ja otin avukseni särkylääkettä. Myös nuo limat olis sopinu kuvioihin. On se vaan niin kovin huvittavaa, miten näistä asioista tulee tärkeitä, kun yrittää tulla raskaaksi.



Tässä olen ollut huolissani mahdollisesta tulevasta pahoinvoinnista. Esikolta en juurikaan, iltapahoinvointia lukuunottamatta, kärsinyt pahoinvoinnista. Mutta kuopuksen kohdalla olin ekat 3 kk tosi huonovointinen. En oksennellut, mutta päivät kului sohvalla maaten, kun huippas niin hirveesti..... Silloin olin hoitovapaalla, mutta nyt kun olen työssä niin mahdollinen pahoinvointi ahdistaa....

Niin, minähän vannoin etten turhia testejä tee... Huoh! No tämä pässi teki tänään niin odotettavissa olleen negan kun vaan olla voi... (4 päivää ennen tädin tuloa ja en edes aamupissasta... No NIINPÄ!) Voi sitä ihminen olla tyhmä, mutta toivoa täynnä...



Oireet jatkuneet ja voimistuneet, alavatsalla painontunnetta, rinnat tosiaan kasvaneet ja kipuilevat ja tämä "maidonnousutunne" niin elävä että välillä tarkistettava että paita on kuiva. :D



No, ostettiin pullo viiniä ja illalla hyvällä omallatunnolla sitä kittailen, ehkä hiukan menee pettymykseenkin! ;)



Pitäkää peukkuja ettei täti tulisikaan, edelleen kuitenkin toiveikas olo. Viikon päästä sitten teen uuden testin, jos... Ja toivotaan että pääsen sen tekeen! Joka tapauksessa ostin jo seuraavankin testin valmiiksi, että katsotaan nyt kauanko menee että pääsen taas kokeilemaan.



Selkääni olen joutunut syömään rajuja särkylääkkeitä päivittäin, mutta nyt olen yrittänyt sinnitellä ilman tai miedommilla. Senkin takia mukava että on nyt tuo mielenrauha että uskallan yöksi ottaa oikeat arsenaalit.



Ja raskauspeloista sen verran että sitäkin olen pohtinut kuinka tämän selkäni kanssa pärjään... Muutenkin kipuisat ovat nuo edelliset raskaudet olleet kun kohtu on voimakkaasti eteenpäin kallistunut ja liitoskivut on ollut sietämättömiä... Ja se synnytys.. Muuten en pelkää, edelliset eivät olleet kovin kivuliaita, mutta nopeita kuitenkin. Nyt vielä muutettiin 50min ajomatkan päähän sairaalasta ja molemmat lapset syntyneet kahdessa tunnissa... No jos nyt ensin edes tulisi raskaaksi ja murehtisi vasta sitten! :D

Itse aloitin mutta en ole ehtinyt kirjoittelemaan kun ollut tosi kiire viikko. Lukenut olen kuitenkin teidän juttuja.



Mäkin kävin hullareilla ja hieman kävin kurkkaamassa vauvaosaston puolella... Maltoin kuitenkin mieleni. Lapsille kyllä löysin vaatteita ja kenkiä ja itsellekin jotain kivaa.



Meillä mies haluaa pakkauksen ehdottomasti. Mä olisin kyllä voinut ottaa rahanakin, tuntuu tota tavaraa olevan enemmän kuin tarpeeksi. Musta se oli tosi kiva näköinen pakkaus.



Hormonikierukan poiston jälkeen mulla on himot palanneet ja voisin olla koko ajan miehen kimpussa. Toivottavasti meno jatkuu tällaisena sitten ensi kuussa kun yritys alkaa.



Mä olen synnytystä miettinyt sen verran että pelottaa jos lapsi syntyykin kotiin tai matkalle. Meiltä ei ole pitkä matka sairaalaan mutta.. Ensimmäinen syntyi käynnistettynä kaksi viikkoa yliaikaisena ja synnytys kesti nelä tuntia. Kakkonen tuli myös lasketun ajan jälkeen ja ehdin nipin napin sairaalan sängylle pungertamaan itseni kun vauva tuli. Siinä vaiheessa kun päästiin sairaalaan en saanut sanaakaan sanottua, mies hoiti puhumisen. Kätilölle kuitenkin huikkasin että nyt vauva tulee ja hän vastasi (ihana vanhempi naisihminen) että ottaa kopin kyllä. Mua ei hirveesti naurattanut. Tässä on kuitenkin ollut taukoa sen verran synnytysten välillä. Sairaalasta kyllä suositeltiin että puhuisin asiasta etukäteen lääkärin kanssa jos kovasti mietityttää sillä todennäköisesti seuraavakin syntyy vauhdilla. Kivut oli aika kovat mutta hyvä puoli on että ei tarvinnut kauaa kestää. Luomuna olisi kiva synnyttää nytkin. Mistään vesialtaista en enää viitsi haaveillakaan, onneksi en vuokrannut sellaista kuten suunnittelin kakkosen syntymään.



Saatiin virpomisvitsat tehtyä ja huomenna sitten virpomaan lasten kanssa isovanhemmat.

tein hätäsenä testin..keskellä sunnuntaipäivää,hetken mielijohteesta..onni-testi näytti haalean vaaleaa viivaa..siis kaks viivaa näky..onko Onni-testistä muut saaneet haamuviivoja?Vielä ois n.viikko siihen ku kuukautiset alkais.



äiimaalta

.... nuo kaksi viivaa testissä !

ikinä en ole itse testannut tuolla merkillä, mutta jotenkin luulisi että raskaushormoonia on jos haamu ilmestyy, eikö ?

itsellä kp 24 menossa ja tädin pitäisi tulla torstaina, mitään oireita ei tunnu missään enää, paitsi rintoja hieman turvottaa, mutta se voi olla yhtä hyvin merkki tädistä ainakin minun kohdalla, plääh taas alkaa kaikki alusta.



Onkos sulla äitimaalta oireita ? vai onko olot ihan normaalin kaltaiset ?

Tässä kierrossa mielikuvituksenikin on kaiketi jo kyllästynyt tähän odotteluun :-)

eikä anna enää mitään toivoa.

Onneksi pääsee pienelle hengähdystauolle töistä ensi viikolla, voi sitten ihan vapaa ajan käyttää masentumiseen kun täti saapuu, heh.

katselin tänään tytön kanssa videoita ajasta kun tyttö oli reilun vuoden, ja voi vietävä kun tuli tunne että mä haluun tuollaisen pienen ja heti !

Isot lapsetkin on tietysti ihania, mutta ei murrosikäisellä karkoiteta vauvakuumetta :-)



Sirusade

Varovaiset onnittelut sinulle Äitimaalta!

Olen tehnyt niin monta negatiivista Onni-testiä, että uskoisin tuohon :)



olen pitänyt kuukauden hiljaiseloa taas täältä palstalta. Tervetuloa uusille!

Itse toivotaan kolmatta kullanmurua 02 ja 04 syntyneille tytöille. Yritystä takana vuosi, tässä välissä minulla todettu kilpirauhasen vajaatoiminta ja viime kuussa taas arvot oli ihan pielessä, oikeaa lääkeannosta siis haetaan.

Tein eilen hetken mielijohteessa samaisen Onni-testin kp 28, kun sellainen kaapissa oli. Olin näkevinäni viivan paikan? Myöhemmin oli ihan selvä nega ja näillä kilppariarvoilla tuskin edes mitään mahdollisuuksia :(

Silti se viivanpaikka jäi vaivaamaan. Rinnat on tosi kipeät, kuten monena muunakin kuukautena.



Toivon pääseväni taas kuumeilemaan oikein kunnolla, vaikka nyt on ollut jo fiilis, ettei meille taida sitä vauvaa enää tullakaan, kun kestää niin kauan.



Äitiyspakkaus oli ihan kiva, ottaisin kyllä. Ekalle otettiin, tokalle ei. Olen myynyt/antanut pois lähes kaikki vauvan vaatteet ja varusteet, olisikin ihanaa päästä hankkimaan niitä.



Bamboe

ehkä paremminkin tyttöjen seuraksi :)

Bamboe:Mullakin lähinnä näkyi sellainen inan vaaleanpunainen viivanpaikka.Mietinkin että mahtaakohan olla testiin kuuluvaa.Kun mitään selkeätä viivaa ei kuitenkaan tullut.Sellainen kyllä,minkä tiirailemalla erotti.



Raskausoireita on rintojen arkuus.Ei kuitenkaan kovin voimakasta mutta poikkeaa edellisistä kierroista.Muita oireita on väsymys mutta se mulla on aina.Viime yönä oli inhottavia repäisykipuja.Yöllä kun tapana oikeen railakkaasti aina kylkeä kääntäessä venytellä niin sitten repäisi niin että venyttelyt jäi siihen.Katsotaan mitä tuleman pitää.



Nuorimmainen taas kipeänä.Itki viimeyönä ja heräili niin että tuntuu et kunnolla en nukkunut varmaan missään vaiheessa, mutta töitä pitäs jaksaa tehdä.Miheni hoitaa pojan tänään mummolassa.Minä kun en oikeen näillä palkoilla voi olla pois tösitä.Ja pph:na lapsen sairastaminen kun on palkatonta.



äitimaalta