Monennessako raskaudessa aloit arkailla/jännittää kertomista muille?
Eli arkailetko ihmisten reaktiota esim. taasko niille tulee lapsi-tyylisten kommenttejen takia tai jostain muusta syystä ekassa, tokassa, kolmannessa vai monennessako raskaudessa?
Vai oletko aina ylpeänä kertonut kaikille vastaantulijoille tulevasta lapsesta?
Kommentit (14)
etteivät reaktiot uutiseen tule olemaan pelkästään positiivisia. Ja niinhän se oli.
Ensimmäisessä jännitin ikäkommentteja (olimme molemmat 18v).
Toisessa jännitin että uskallanko kertoa vai meneekö kesken kuten edellinen.
Kolmannessa sama.
Siitä eteenpäin jännitin mahdollista keskenmenoa, ja vinoilua siitä että ehkäisy on olemassa. Olen ollut raskaana seitsemästi ja minulla on kolme elävää lasta.
kenellekään kuin vasta noin viikolla 15.
ja kuulinkin aika ilkeitä heittoja kun raskaus paljastui
Enkä edes pahoja komentteja saanut. Ehkä puhuivat takanapäin, en tiedä.
Ihan onnesta soikeena olen aina raskausuutiset kertonut, joten tiedä häntä olisiko sillä merkitystä.
(Meillä ei ole mitään uskonnollista syytä lapsilukuumme.)
Olen siis 37-vuotias, vauvan syntyessä 38-vuotias.
Musta tuntuu, että pidetään normaalina nykypäivänä saada 3 lasta. Silloinkin jo jotkut kyllä ihmettelee.
Neljännen saamine on hihhulointia tai hulluutta.
Mulla rv 20, eikä isovanhemmatkaan vielä tiedä..
kun tuli niin nopsaan :D ja oltiin nuoria.. kaikki oli ihan kauhuissaan.... hyvin on selvitty ja lapset on ihania ja reippaita :) turhaan häpeilin
koska epäilin kaikkien luulevan ettei me osata ehkäistä.
Eikä me viidettä osattukaan ehkäistä. Enemmän mä arkailin viidennen kertomista kuitenkin siksi, kun mulla oli ikää jo päälle 40.
Vaikka itse olenkin onnellinen raskaudesta, niin ei huvittais muille kertoa. Olen ollut nyt 5v kotona lapsia hoitamassa ja tuntuu, että muut ajattelee sitä vain negatiivisena asiana.
Kaikki lapset syntyneet kolmen ja puolen vuoden sisään. Kolmannen kohdalla sainkin vain kauhisteluja, miten kamalaa meillä tulee kolmen pienen kanssa olemaan. No ei ollut kamalaa, nuorin nyt eskarissa ja hienosti on mennyt. Ihmiset on kyllä ajattelemattomia sanonnoissaan, meillä ei tainnut oikeasti kukaan onnitella kolmannen raskausuutisen kuullessaan. Otan osaa -kommentti tuli anopilta..
Kakkonen meni niin huonosti (pitka vuodelepo, omia terveysongelmia), etta ajattelin etta ainakin jotkut lahisukulaiset pitavat hulluna kun haluan viela kolmannen lapsen, vaikka siihen olikin laakarin lupa. Ja pitivathan ne, ainakin vahan.