Kyllä tuntui kurjalle 4v kerhon aulassa: tästäkö kiusaaminen alkaa?

ja paha mieli tuli vain sinulle. =(



Muutamille tässä ketjussa: kenenkään ei tarvitse tykätä kaikista, sehän olisi ihan mahdottomuuskin koska olemme kaikki erilaisia temperamenteiltamme. MUTTA käytöstapoihin kuuluu olla meuhkaamatta siitä suureen ääneen. Kyllä niin vaan on, että mun lapset ei taatusti sanois ääneen kerhon eteisessä tollaista! Ne olis sanoneet moi sillekin lapselle, josta ei tykkää, ja sitten ehkä mulle kertoneet myöhemmin, että "äiti, mä en kyllä oikeesti kauheesti tykkää XXX:stä, koska se aina kiusaa/tönii/tms".

Eikö teidän 4-vuotiaat ole koskaan huonolla tuulella?

Omani pahalla tuulella ollessaan ei tykkää mistään, ei äidistä, ei isästä, ei pikkusiskosta eikä parhaista kavereistaan... Silti on yleensä mitä empaattisin ja ystävällisin muita kohtaan. Suusta vaan tulee sammakoita joskus, osaa kyllä katua jälkeenpäin.

tekin päätänne vaivaatte...



että tänne asti piti päästä suoltamaan vielä tuota miten lapselle nyt olisi voinut tulla pahakin mieli kun joku toinen yhtä pieni ja törppö oli sammakon sylkäissyt suustaan aamulla....

Ja ihmettelen mistä noita aikuisia sikiää jotka eivät osaa toisiaan tervehtiä kun samaan päiväkotiin viedään lapsia. Koita siinä sitten lapsille opettaa hyvää tervehtimistä kun itse sanoo heit, mutta vastaan saa vain katseen joka onkin kohdistunut maahan. Mutta onhan tuossa hei sanassa aika monta kirjainta ja aika monelle se on liian pitkä sana.

puhuu kiusaamisesta tällaisen yhteydessä... ??!!

sulla itelläskin on varmaan joku "suodatin", että ketä on sun kaveri ja ketä ei. .

Ihan turhaa pahoittaa joka asiasta mieltä. Minä moikaan aina lasten kerhokavereita. Lapsi moikkaa joskus. Yritän aina sanoa, että sano lähtiessäsi heippa. Mutta ei lapsi aina ole kohtelias, on huonoja päiviä. Joskus saattaa päästää sammakoita suusta. Silloin kyllä pyydän itse anteeksi toiseltä äidiltä ja nuhtelen lasta, että toinen pahoittaa mielensä. Eli ohjaan oikeaan, mutta ei se tarkoita silti, että 4v aina muistaisi tai jaksaisi. Pieniä ovat ja koko elämän opettelevat. Aikuisten suhtautuminen näyttävät mallia. Eli ohjaa ja muista käytöstavat itse, mutta älä myöskään opeta ottamaan joka asiaa niin vakavasti. Elämää ei pidä ottaa niin vakavasti. Joskus se anne, että toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos on hyvä, aina on hölmösti käyttäytyviä joukossa. Ohjaa siihen, että vastaa omasta käytöksestään.

Aikuinen muistaa tervehtiä, lapsi aina ei. Onhan se hyvä opettaa moikkaamaan, mutta joskus on tosiaan vaan huono päivä lapsella.



Minusta on hienoa se, että tämän sanojan äiti otti lapsen puhutteluun. Ei varmaan muuten ois kauemmaksi vieny.



Ja neljä veet muutenki tuntuu olevan tuollasia, meilläkään ei aina tykätä esim. minusta. Eihän se mukavalta tunnu, mutta tiedän se liittyvän ihan kasvamiseen.



Niin ja mä olen sitä mieltä, että kaikista ei tarvi tykätä. Sitä taasen ei erikseen tarvitse mainita. Kohtelias on hyvä aina olla.