Onko teidän lapsipuolilla oma avain teille?

niin lapsen kuuluu tietyssä iässä saada sinne avain. Vaikka siellä ei olisikaan asumassa kaikkia muita saman perheen jäseniä tai vaikka siellä asuisi muitakin "ei sukua" olevia ihmisiä tai vaikka ei asuisi sukua lainkaan, niin kotiin on avain oltava. Ja kotiin voi tulla milloin vain. Se on oman kodin ominaisuus.



Eli ap:n kysymys voidaan muotoilla, annatko puolisosi lapselle myös kodin?

Kun hän asui äitinsä luona, emme antaneet avainta, koska miehelläni on syytä olla luottamatta exänsä rehellisyyteen ja hyväntahtoisuuteen. Olisimme saattaneet esim. tulla jonakin päivänä kotiin ja koko irtaimistomme olisi turmeltu tms. Ja ei, exä ei tullut jätetyksi ja he olivat jo eronneet kun tutustuin mieheeni.

aina kun etsit jotakin makeaa kahvipöytään jemmasta, niin eiköhän tuo miehen teinipoika kavereineen ole käynyt tyhjentämässä kaapit sillä aikaa kun ollaan töissä ja teinit lintsaavat koulusta.



Kaikki arvoesineeni olen säilönyt lukolliseen kaappiin, en luota poikapuoleeni pätkääkään.



Isänsä on antanut hänelle vara-avaimen ja mua vituttaa se suunnattomastí.

Mutta sai sen vasta kun sai moottoriajoneuvon jolla pääsi itse liikkumaan meille, eli aikasen vanhana. Sitä ennen isä haki hänet aina, joten ei tarvinnut avainta. Meillä ollessaan me olimme sitten kyllä itsekin kotona tai yleensä jos lähdimme jonnekin, niin poika oli mukana. Jos olisi tarvinnut aikaisemmin avainta, niin olisi tietenkin saanut.



Poika on nykyään täysi-ikäinen ja eiköhän hänellä edelleen ole avain, vaikka ei kovin usein käykään ja me olemme kuitenkin kotona hänen käydessään. Täysin luotettava miehen alku eikä minulla ole mitään ongelmia miksi hänellä ei saisi meidän avainta olla.

Hänellä on tavallaan 2 kotia. Meillä jakaa huoneen esikoisemme kanssa. Ei ole mitään vakituisia tapaamisia enää vaan saa olla meillä silloin kun haluaa ja käytännössä on suunnilleen puolet ja puolet ajasta meillä ja äitinsä luona.

Minua asia ei ärsytä. Olen tottunut siihen ja tuntenut lapsen 3 vuotiaasta asti. Sai avaimen kun aloitti koulun. On nyt kuudennella. Alle koulu ikäisenä oli meillä viikonloput ja äidin luona viikot. Nykyään miten sattuu. Hänen äiti tekee monesti ylitöitä ja senkin vuoksi hyvä, että pääsee meille jos äitinsä joutuu jäämään yllättäen ylitöihin.

Mun puolesta lapsella saisi olla meille avain aina silloin, kun on meillä. Mutta kotiinsa eli äidilleen sitä ei tarvitsisi viedä.



Minusta uusperheessä ei voi liikkua ihan miten tykkää. Mieheni mielestä ideaali tilanne olisi, että poika voisi tulla ja mennä koska haluaa ja minne haluaa sen kummemmin ilmoittamatta. Vaikka olisimme töissä/pois kotoa. Ja minulle taas tuo ajatus on...no, inhottava! En tykkää ajatuksesta, että poissaollessamme meillä majailee miehen lapsi sekä parhaassa tapauksessa muutama kaveri, jotka ehkä syövät jääkaapiin tyhjäksi jne.



Uusperhe EI toimi kuten ydinperhe.

Mun puolesta lapsella saisi olla meille avain aina silloin, kun on meillä. Mutta kotiinsa eli äidilleen sitä ei tarvitsisi viedä.

Uusperhe EI toimi kuten ydinperhe.

Mitne niin ei toimi kun ydinperhe????? Miksi mitä pahaa se miehen lapsi om sulle tehny?Olisit ettiny lapsettoman miehen sitten!

Alku niillä oli aikamoista takkuilua ja vaikeaa mun kaverille, nyt menee jo suht hyvin. Mutta sain kuulla että se ei ole antanut lapsille avaimia, tytön on 14- ja 9-vuotiaita. Mä itse pidän vähän outona asiana sitä koska lapset kuitenkin ihan säännöllisin väliajoin tulevan isälleen ja tulevat nyt jo itsenäisesti julkisilla. Kaveri sopii tyttöjen kanssa aina ajan jolloin on heille avamaassa oven että tytöt pääsevät sisälle.

Eilen olivat sopineet jonkun ajan ja tytöt olivatkin tulleen puolituntia aikaisemmin, olivat odottaneet pihalla ja mun kaveri oli kauhean vihainen kun tytöt ei pidä suunnitelmista kiinni. Mun mielestä se oli jotenkin ihan tarpeetonta kiukustumista, ihan pikkuasia josta veti herneen turhaan nenuun. Mä itse ajattelen että se on niiden tyttöjen toinen koti, ja yleensä kotiin on avaimet. Outoa!



-ap

on koko ajan sisällä tai meidän kanssa jossain. Ei ole ollut tarvetta, kun ei kertaakaan ole edes tarvinnut vara-avainta antaa...

Mistä hemmetistä näitä "mieliäitipuolia" oikeen sikiää. Olen uusperheen äiti, jonka miehen "hirviökakaroilla" ihan omat avaimet ja saavat tulla ja mennä miten lystäävät. Heillä on kaksi KOTIA, myös heidän ISÄN koti on heidän kotinsa. Plääh, nyt en enää jaksa näitä ketjuja, kun alkaa kiukku nousta, että onko täällä AIKUISIA, ajattelevia ihmisä ollenkaan...

Ja tollaset vielä tekee omia lapsia, heitä säälin ja heidän puolestaan suren eniten, ihana ympäristö kasvaa ja kehittyä...