voiko olla näin helppo vauva?? onko muilla?
nytkin olen istunut jo 2 tuntia koneella ja vauva leikkii itekseen. ;)
Kommentit (23)
meillä esikoinen kanssa tuommoinen veti unia putkeen yöllä yli 10 h. päivälläkin noin 4 h. Hymyili ja oli ja on edelleenkin tyytyväinen lapsi. Kakkonen huusi yhtäkauan vuorokaudessa kun ykkönen nukkui... Tämä meidän nuorin on taas aivan samanlainen kuin esikoinen todella ihan ja helppo tapaus tosin niin kauan kun äitee on vieressä.
Ei meidän poika vaan ole tuollainen ollut missään vaiheessa, nyt siis jo 11kk... Vauvana oli todellinen sylikissa, vaati seuraa ja viihdytystä. Toki viihtyi aina aikansa lattialla, mutta suurinta hupia oli kulkea arkiaskareissa kantoliinassa kiikkuen äidin rinnalla. Ihan vauvana oli koliikkilapsi, sanomattakin siis selvää että silloin vaadittiin kaikki maailman keinot ettei lapsi olisi huutanut klo 19-23 välistä aikaa naama kirjavana...
Öitä ei nuku edelleenkään läpi, syö rintaa klo 3 ja 6 (käyn unille klo 22 ja herää klo 8) Naurusuin kyllä heräilee, ei siinä mitään...
Maailman IHANIN lapsi, meidän ukkeli. Omalla temperamentillaan varustettu :)
Kuopus hieman "työläämpi", mutta ei vaikea tapaus hänkään. Siksi minäkin vielä yhden söpöläisen haluaisin =)
Yöllä kyllä heräilivät kaikki syömään lähemmäs vuoden ikää.
Tyytyväisen vauvan kanssa elämä on kyllä paljon helpompaa ja tuntuu että onnistuu äitiydessä. Meillä on kaksi erilaista lasta, vaativa ja helpompi. Voip olla ettet ihan kymmentä superhelppoa vauvaa onnistuis saamaan mutta onhan se rikkaus että lapsilla on vähän erilaiset luonteet!
Tosin syömisen kanssa on vähän niin ja näin, mutta todella helppo vauva.
Omani on kohta 4v, yhtäkään yötä ei ole nukkunut kokonaan, en muista yhtäkään päivää, jolloin ei olisi itkenyt tai muuten vain kiukutellut. Nykyään ei herää kuin kaksi kertaa yössä, joten helppoa tämä nyt on verrattuna siihen, mitä ensimmäiset kaksi vuotta... Vauvoja on erilaisia, ole HYVIN onnellinen omastasi :) Minäkin koitan iloita omastani, vaikkakin joskus vähän vaikealta tuntuu...
tuon 4-vuotiaani kanssa ei kyllä tullut puheeksikaan, että olisi vauvanakaan hetkeäkään yksin ollut. Ruokaa ei voinut tehdä (söin puoli vuotta valmisruokia, tosin niitäkään en koskaan lämpimänä kerennyt syömään :D), aina huusi, jos ei täysin keskittynyt häneen. Vaikka olisi sylissäkin pitänyt, niin se ei riittänyt, vaan piti puhua ja koskea häntä.
Esikoinen oli todella vaativa mukula: koliikkia, pätkäpäiväunet, heräilyä öisin ja äärettömän suuri läheisyyden tarve. Toista lasta tehtiin mentaliteetilla "ei se ainakaan pahempi VOI olla" eikä ollutkaan: esikoiseen verrattuna oli hyvinkin helppo. Sylikissa tosin ja pätkäuninen, mutta helpompi kuin esikoinen. Itse olin ihan autuaana helposta vauvasta, mutta kaverit aina ihmettelivät, miten jaksan kun vauva on niin vaikea ja vaativa. :D Kolmaskin lapsi on samaa maata kuin keskimmäiseni ja todellakin olen hänetkin kokenut suhteellisen helpoksi vauvaksi kun esikoinen koulutti silloin aikanaan. Mutta siis nauti lapsestasi!
aina tuonne noin 2 ikävuoteen saakka. Sitten onkin omaa tahtoa ja uhmaa tullut vähitellen lisää, ja 4-vuotiaana oli "aivan mahdoton", nyt 5-vuotiaana taas melkoisen reipas ja kiltti.
Kuopus on ollut vaativampaa sorttia, enemmän syliä kaivannut ja kovin on omistushaluinen äitiään kohtaan. Ja taitaa olla paljon menevämpää sorttiakin.
Mutta joo, meillä on silti loppupelissä kovin kiltit ja helpot lapset, ehkä ollaan jotain osattu tehdä oikein tai sitten vaan ovat luonteeltaan tuollaisia hymyileviä ja tottelevaisia.
Enemmän saataisiin olla äänessä, siis me "helppojen" lasten vanhemmat. Tuntuu, että aina kehutaan kuinka on vaikeaa lasten kanssa jne. Meillä ei juuri sellaista ongelmaa ole ollut.
tuollaisia:) kaikki aina ihmettelivät että miten saamme lapset nukkumaan 19.30 ja ilman nukuttamista:) ja nukkuvat tosiaan sitten aamua sinne puol 9 asti:)ilman herätyksiä. Kaikkihan on tietenki erilaisia. mut esikoinen ei oikeasti itkenyt kuin kerran yhteen menoon n.10min,ja silloin oli tosi kova nälkä. mut voin ap sanoa että ei kaikki vauvat kuuleman ole tälläisiä;)
Kiitos, piristit! :)
Mieleni tekisi, kaikesta huolimatta, ehkä kuitenkin koettaa vielä joskus onneani. Haluaisin siis toisenkin lapsen, mutta pelkään, että olisi samaa kaliiperia kuin tuo ensimmäinenkin (kauhea sanoa, mutta en kestäisi sitä elämää toistamiseen, jo pelkkä ajatus väsyttää :D).
Helppo vauva olisi ihana, 4v mennyt niin, että pisimmät unet mitä olen saanut itse nukkua, ovat 6h mittaiset. Eikä sekään todellakaan yhtenä pätkänä ;)
Ja kuten sanottu, nyt on helppoa, todella helppoa... :)
9 ja 10 (muistaakseni)
Esikoinen niinkuin ap:llä, kakkonen hieman työläämpi, mutta ihan ok tapaus, ei koliikkia, tms. Nyt odotan kolmatta ja rukoilen, että tuuri jatkuu... Olin itsekin kuulemma helppo vauva (ja vaikea aikuinen :D).
Jos olisivat niin meilläkin olisi useampi lapsi kuin kaksi.
Meidänkin kuopus oli todella helppo vauva. On vieläkin varsin verraton kolmevuotias. Uhmaa on jonkin verran, mutta perusluonne on mukautuva, sopeutuva ja iloinen.
Esikoinen onkin sitten ihan oma lukunsa. Koettelee äitiään vielä nytkin hieman vajaan viiden vuoden iässä. Ja tulee koettelemaan varmasti aina. Vaatii paljon huomiota, juuri nimen omaan äidiltä.
2 heistä on sittemmin osoittautunut myöhemmin todella vilkkaiksi ja uhmaisiksi hiekkalaatikoiden kauhuiksi ... eli onneksi ei ollut siinä vaiheessa kymmentä :-)
Nuorin on vielä vauva, mutta katsotaan kuinka käy....
Aina herää aurinkoisena ja jaksaa hyvin touhuilla itsekseenkin, Eli kyllä ehdin käydä vessassa, suihkussa ja syödä hyvin :)
Mulla on ollut tuommoinen vauva. ihmettelin aina ku kaikissa oppaissa on että vauva itkee keskimäärin 2 tuntia päivässä. no mun poika itki ton verran varmaan 2 viikossa...
mutta nyt on 2 vee ja aivan täystuho :D sekunnikskaan ei kannata selkäänsä kääntää tai.... mutta ihana on :)
En varmaan puoleen vuoteen syönyt päivisin mitään sellaista ruokaa, jonka laittamiseen tai syömiseen olisi tarvittu enemmän kuin yksi käsi...
Vauvaiän jälkeen on kuitenkin ollut helppo tapaus, nyt ihana aurinkoinen eskarilainen.
Tarkoitus ei ole maalata piruja ap:n seinälle, mutta vauvaiän helppous/vaikeus ei välttämättä ennusta mitään myöhemmästä lapsuudesta.
että lasten aiheuttama vaiva/huoli on vakio :) eli helppo vauva, vaikea uhmis/teinari.
Nimim. helpon vauvan äiti joka nyt taistelee varhaismurrosikäisen kanssa
meillä on siis vauva 6kk joka ei itke kuin harvoin. lattialla jokeltelee ja tutkii leluja itekseen vaik kuinka kauan. saan tehdä mitä vaan kun vauveli vaan seurailee vierestä. Yöt nukkuu heräämättä ja herää aina hymyssä suin aamulla. on koko ajan hyvällä tuulella, nauraa ja hymyilee kaikille.
onko kaikki vauvat tämmöisiä? jos on, niin näitähän voisi tehdä vai 10 lisää.