Miksi sairaala-sarjoissa aina synnytetään sängyllä

ainoa ero oli että toisessa olin selällään ja toisessa kyljellään.

ja itse olisin kenkäissyt kätilöä, joka olisi yrittänyt lähestyä jonkun hiton jakkaran kanssa. Puoli-istuvassa synnyttäminen nyt vain on helppoa.

Kävikö mielessä, että kaikki eivät ehkä HALUA synnyttää pallilla / ammeessa / seisaallaan??

sängyllä oleen ollenkaan, jakkara onnekis oli olemassa.

Tai sitten jakkarasynnytys voi olla hankala filmata. Sangylla pimpan ja "vastasyntyneen" saa katevasti peiton alle piiloon.

SÄnkyyn selälleen ja jalat levälleen. Niin syntyi meidän poika. Oli kyllä ihan hyvä asento synnyttää, ei sillä.

mutta sängyllä selällään ja jos tuskissani käännyin tuli kätilö heti valittamaan että pitää olla paikallaan kun joku mittari siirtyi mahalla aina kun käännyin eikä hänellä ole aikaa koko ajan juosta katsomaan minua.. =(



Nyt taas raskaana ja luoja että pelottaa mennä sairaalaan.

Joka kerta, kun tossa sairaala-sarjassa synnytetään, se tapahtuu tosiaan selällään maaten. Joku katsoja voisi luulla, että se on ainoa tapa synnyttää/ponnistaa. Itse olen synnyttänyt molemmat lapseni pystyasennossa ja olen aika vakuuttunut, että ponnistaminen pystyasennossa on sata kertaa helpompaa kuin selällään maaten. Ihme ettei kukaan synnytä pää alaspäin ja jalat ylöspäin... Tietty eri asia, jos synnyttäjä on niin poikki, ettei jaksa nousta sängystä ylös (itse en siihen tosin koskaan jäänyt makaamaan ja viimeiset kohdunsuun tilanteetkin kätilö katsoi niin, että istuin), mutta ei noi kaikki sairaala-sarjan synnyttäjät ole näyttänyt siltä, että olisivat ihan puhki.

ja itse olisin kenkäissyt kätilöä, joka olisi yrittänyt lähestyä jonkun hiton jakkaran kanssa. Puoli-istuvassa synnyttäminen nyt vain on helppoa.

Ei tulisi mieleenkään synnyttää muussa asennossa!

Palasin sängylle ja siinä olikin hyvä.

Meinaatko, että tv-sarjan tekijöiden pitäis ehdottaa noille synnyttäjille, että voisitko kenties synnyttää jakkaralla tai seisaallaan, niin saatais vähän erilaista materiaalia? :D

epiduraalin/spinaalin niin ainoa mahdollisuus on vissiin makaava/puoli-istuva asento? Ainakin mulla oli viime synnytyksessä näin. Ja lapsi oli kanssa käyrillä koko ajan, sekin varmaan vaikuttaa.



Tällä kertaa tahtoisin kovasti pärjätä pelkällä ilokaasulla ja koittaa jakkaraa. Jos ei tarvitsisi käynnistää, niin ehkei tarvitsisi niin paljon kivunlievitystäkään. Toiveajattelua kenties.

Itse synnytin jo 12 vuotta sitten jakkaralla ja se oli tosi hyvä kokemus (okei, ei puudutteita, joten se onnistui hyvin). Itseasiassa ylpistyinkin jo olemaan "hyvä synnyttäjä" kunnes kaksi seuraavaa syntyivät hätäsektiolla :(



Onko muualla kuin sängyllä synnyttäminen todella niin harvinaista vai onko Tays jotenkin takapajula aktiivisessa synnytyksessä?

Jos jalat pitää, voi epiduraalin saanutkin synnyttää jakkaralla. Siihen, miksi taas ei voi synnyttää jakkaralla, on monta eri syytä. Itse en edes ehtinyt siinä vaiheessa miettiä siirtymistä jakkaralle, kun vauva jo tuli. Ja tiedosta ei ollut puutetta, olen itse kätilö :)

saisi yhtään kirkkaamman kruunun mutta ihmetyttää vaan, ettei muuta kuin sängyllä ponnistamista tv:ssä näy. Totta on varmaan se, että kuvauksen kannalta "siisteintä" on sängyllä ponnistava äiti - kuvakulmaa on helppo rajata sen mukaan, mitä perhe haluaa.

Minä tiedän kuitenkin montakin jakkaralla ponnistanutta ja yhtä lailla sängylläkin. Jokainen tietenkin toimii, kuten tilanteessa on itselle paras.

Minun kohdallani sängyllä oli huono olla oikeastaan koko ajan. Kävelin, keinuin yms. Epiduraalin jälkeen makailin hieman mutta siltikin koin parhaimmaksi olla pystyasennossa. Ehkä siksi en osannut ajatellakaan kampeavani itseäni sängylle ponnistamaan vaan jakkara tuntui erittäin luontevalta. Taidan olla harvinaisuus mutta erilaisahan me kaikki ollaan.

Tietääkö joku/onko kokemusta, onnistuuko spinaalipuudutuksessa liikkuminen? Olen ymmärtänyt, että spinaali on jotenkin järeämpi puudutus tai ainakin epiduraalia voidaan halutessa antaa ns. lievempänä versiona.

ap

olin selälläni ja sitten välillä kyljelläni. kontallani olin 2min ajan kun kätilö käski koska paransi sikiön hapensaantia hetken...? jos muistan oikein, olin kyllä aika pihalla.

Toinen kättärillä, toinen haikaranpesässä.



Ei sen puoleen, tuskissani en halunnut siitä sängystä mihinkään noustakaan. Ei olisi tullut mieleenikään alkaa käyttää energiaa seisomiseen.

Mulla ainakin oli selkä kuin tulessa ja en pystynyt sängyllä oleen ollenkaan, jakkara onnekis oli olemassa.

epiduraalin/spinaalin niin ainoa mahdollisuus on vissiin makaava/puoli-istuva asento? Ainakin mulla oli viime synnytyksessä näin. Ja lapsi oli kanssa käyrillä koko ajan, sekin varmaan vaikuttaa.

Tällä kertaa tahtoisin kovasti pärjätä pelkällä ilokaasulla ja koittaa jakkaraa. Jos ei tarvitsisi käynnistää, niin ehkei tarvitsisi niin paljon kivunlievitystäkään. Toiveajattelua kenties.

Itse olen synnyttänyt molemmat lapseni pystyasennossa ja olen aika vakuuttunut, että ponnistaminen pystyasennossa on sata kertaa helpompaa kuin selällään maaten.

Jos olet molemmat lapsesi synnynnyttänyt pystyasennossa, miten voit tietää, että esim. istuen sängyllä olisi ollut yhtään sen hankalampi asento? :o) Itse taas olen synnyttänyt molemmat lapseni istuvassa asennossa sängyllä, syystä että en pysynyt jaloillani ja kovalla tuolilla istuminen sattui aivan kaaaaamalasti alapäähän (kokeilin molempia siis avautumisvaiheessa). Minä en ole mitenkään vakuuttunut, että käyttämäni tapa olisi ehdottomasti paras, mutta toimi ainakin aivan loistavasti. :o)