Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ihmiset ei "kehtaa" aukaista suutaan ja mieluummin kärsivät?
17.03.2009 |
Aikoja sitten täällä kirjoitti joku, etttei ollut synnärillä saanut ruokaa kun kukaan ei kertonut missä sitä tarjotaan. Tuttavapiirissä on ihmisiä, joille ovimyyjät myy suunnilleen "mummojaan" kun " en mä kehdannut kieltäytyä" ja toinen, joka ei "kehtaa" pyytää vettä kyläillessä, jotta voisi ottaa lääkkeensä ajoissa.
Mitä KEHTAAMISTA näissä tilainteissa oikein on?
Kommentit (28)
eikä varsinaisen synnytyksen aikana synnytyssalissa... Luulen, ettei siellä kovin moni meistä suuhunsa mitään laittanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen opiskelija mamma ja huomaan päivittäin mitä puhumatomuus aiheuttaa näillä nuorilla tytöillä.Yksi päivä opettaja katsoi ketä on paikalla ja katsoi että neiti x on poissa,alettiin luokkalaisten katsoo kummissaan opettajaa kun se neiti x seisoi sen vieressä.Neiti x alkoi vaivautumaan ja liikkumaan oudosti mutta ei saanut sanaakaan suustaan.Opettaja oli juuri laittamassa sitä tyttöä poissaolijaksi kunnes sanoin että "hei se seisoo sun vieressä".Siis haloo,missä järki! ?
/avata suutanne silloin kun tarvitsisi, kasvatatte lapsenne? Kasvatatteko samanlaisiksi kuin itse olette vai miten saatte lapsillenne enemmän rohkeutta?
/avata suutanne silloin kun tarvitsisi, kasvatatte lapsenne? Kasvatatteko samanlaisiksi kuin itse olette vai miten saatte lapsillenne enemmän rohkeutta?
ei tiedä siitä mitään. Muut ovat hyvillää ja jatkavat juttuja, ja tämä yksi joka ei osannut sanoa mitään, harmittelee mielessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan tämä sitten ihan epätavallista että koko synnytys puserretaan ilman syömistä ja sen enempää juomista (vettä kaiketi meni jonkin verran mutta ei mitään mehukeittoja tms).
mä olen ihmisenä sellainen, että jos mulle tulee jostakin huono ensivaikutelma, ns. paha maku suuhun, kuten saamastani kohtelusta tuolla synnärillä, niin metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan. jos mulle ei voi edes puhua ystävällisesti, ei tarvi puhua ollenkaan,
Juuri synnyttäneellä nyt on ihan lapsenkin takia velvollisuus syödä että jaksaa tuottaa maitoa ja hoitaa vauvaa. Mökötys ei riitä syyksi monen päivän syömättömyyteen synnärillä!!!
Rupesin miettimään että vaikka synnytykseni kesti 22 tuntia niin en syönyt sinä aikana mitään. Oli ihan pakko soittaa miehelle ja varmistaa että oliko tosiaan näin - kyllä kuulemma oli. Mies söi sairaalalaukussa olevia (miehelle mukaan otettuja) myslipatukoita yms mutta en minä syönyt mitään.
Kyse ei ollut kyllä siitä että en olisi kehdannut kysyä. Ei vaan tullut mieleenkään että voisi syödä siinä jossain välissä varsinkin kun oli jo saanut synnytyksen alussa (omasta pyynnöstä) peräruiskeen.
Onkohan tämä sitten ihan epätavallista että koko synnytys puserretaan ilman syömistä ja sen enempää juomista (vettä kaiketi meni jonkin verran mutta ei mitään mehukeittoja tms).