Itkettää... (Masennuksesta miehellä)
Mieheni on ilmeisesti masentunut. Nytkin kivan viikonlopun jälkeen kävi lenkillä ja tuli apaattisena takaisin. Kyselin mikä on ja sanoi vaan että oli liikaa aikaa ajatella. Kuulemma esim. meidän talossa ei ole mitään kohtaa johon olisi tyytyväinen. Ja mitään ei kuitenkaan ehdi koskaan tehdä eikä mihinkään ole kuitenkaan rahaa rahaa. Eikä me kuitenkaan olla mistään samaa mieltä. Eikä hän kuulemma ole muutenkaan mihinkään tyytyväinen (vihjasi ilmeisesti parisuhteeseen ja seksieämään, meillä 3 lasta joista nuorin 4kk). Jne. jne..
Yritin sanoa, että ehditäänhän me vaikka mitä kun vaan jätetään surffailu ja töllön katsominen vähemmälle. Ja että rahaa on pieniin muutoksiin kerralla (meidän nettotulot 4500€ eli ei mitkään mitättömät). Pitäisi vaan suunnitella ja alkaa toteuttaa. Että kivahan se on yhdessä näitä miettiä ja tehdä.
Mies alkoi tuijottaa telkkaria ja sanoi ettei halua puhua asioista, kun aina tulee riitaa. Eikä jaksa nyt puhua ja että voisinko vaan lopettaa. Sitten tuijotti ruutua puolisen tuntia kunnes kysyi haluanko syödä jotain(!).
Mies on myös tosi ärtynyt usein, ei oikeasti koskaan jaksaisi mitään eikä ainakaan koskaan ehdota mitään tekemistä. Paitsi lapsia vie ulos viikonloppuisin sentään. Nukkuisi päivällä vaikka kuinka, mutta aamuyöllä herää itsestään väsyneenä 5-6 aikaan. Yleensä on ollut tosi aamu-uninen. Laihtunut on mutta omasta mielestään vaan sen takia kun ei ole ehtinyt urheilla (=lihakset surkastuneet). Minulle huomauttelee kaikista pienimmistäkin asioista mutta mitään hyvää ei koskaan huomaa. Yritän itse elää lasten kanssa mahdollisimman normaalia ja kivaa arkea, mutta huomaan omankin oloni pahenevan aina kun mies tulee töistä kotiin.
Olen kamalan surullinen ja peloissani. Tuntuu kuin toisesta olisi tullut ihan vieras ihminen. Toisaalta toivon, toisaalta pelkään sitä että mies on oikeasti masentunut. Se selittäisi, mutta myös tarkoittaisi että masennus seuraa perhettämme koko loppuelämän. Vai kuinka?
Miten meidän pitäisi edetä? Haluaisi tilanteeseen muutoksen. Pelkään että lapsetkin kärsivät. Esikoisella on jo nyt tic-oireita, joiden pelkään johtuvan tästä yleisesti ahdistavasta ilmapiiristä. Syksyllä alkaa eskari.
Osaako joku neuvoa. Onko muilla kokemusta puolison masennuksesta?
Kommentit (13)
ovat, nimet, yms.Näytä listää miehellesi sopivassa tilanteessa, kun olette kahden ja ilmapiiri on sopiva keskustelulle. Tai kysy häneltä menisikö hän mieluimmin työpaikkalääkärille.Sieltäkin voi avun saada masennuksen hoidon aloittamiseen.
Miehelläsi oireet sopivat keskivaikeaan masennukseen, kannattaa saada hänet jollekin lääkärille, johon itse suostuu menemään.
Tsemppiä sulle tähän asiaan!
T:itsekin samassa tilanteessa ollut
Miksi ihmiset eivät ole tyytyväisiä.
Nimenomaanhan se on tuo epävarmuus joka rassaa ja ahdistaa. Ja vielä enemmän jos miehen on vaikea puhua siitä! En todellakaan suosittelisi varaamaan lääkäriaikaa mitenkään miehen selän takana. Pikemminkin yrittäisin rauhallisesti keskustelemalla kysellä onko itse huomannut muutoksia käyttäytymisessään. Mitä hän ajattelee unettomuudestaan? Mistä se johtuu? Mikä siihen voisi auttaa? Kysy häneltä, kannattaisiko hänen käydä lääkärissä sen vuoksi yms. Eikä todellakaan kannata odottaa että asiat muuttuisivat heti välittömästi kyseisen keskustelun jälkeen. Pikemminkin ota sellainen asenne, et jos saisit miehesi huomaamaan tilanne. Eikä kannata kaataa kaikkia asioita miehen niskaan vaan yrittää herättää hänet huomaamaan tilanne -ilman syyllistämistä!
emilia
Ei siis meillä ole kyse ainakaan sitä, että kaikkea olisi ja sen uoksi mies masentuu. Paremminkin häntä ahdistaa epävarmuus mm. työpaikoista (molemmilla yt:t juuri olleet) ja tulevaisuudesta taloudelliselta kantilta.Miten etenisin asiassa? En tiedä tajuaako mies olevansa masentunut tai suostuukohän edes sitä myöntämään. Miten sellaista keskustelua edes voi aloittaa? Enkä tiedä miten hän reagoisi, jos varaisin hänelle "selän takana" lääkäriajan...
Ehdotuksia?
Miksi ihmiset eivät ole tyytyväisiä.
Ei se seuraa koko loppuelämää! Vaatii kyllä hoitoon hakeutumisen ja se taitaa miehillä olla aika vaikeaa.
Voihan olla kyse muustakin. Pystyisittekö juttelemaan asiasta? Jos miehelläsi on stressiä töissä? Tai ehkä joku ikäkriisi.
Kuulostaa masennukselta. Mutta voi tietenkin olla muutakin. Kannattaisi mennä lääkäriin ja pyytää kunnon tutkimus ja verikokeet ja sitten katsoa onko masennusta vai jotakin muuta. Masennus on helppohoitoinen vaiva. Aloittaa vaan kunnon lääkityksen niin parissa viikossa alkaa jo olla normaalimpi. Sitten menee ehkä vuosi tai kaksi, että on taas ennallaan ja voi lopettaa lääkityksen. No, tämä oli koko juttu pähkinänkuoressa. Tietysti sitten kun on lääkitys kohdallaan niin kannattaa miettiä mistä kaikki johtui ja ratkaista, mitkä stressitekijät tilanteeseen johtivat. Yleensä urheilu antaa hyvät kicksit :-), mutta voi olla, että miestäsi ahdistaa itseäkin omat ajatukset, joten ei rentoudu lenkilläkään. Se viittaisi kyllä masennukseen. Sama tuo aamuherääminen on tosi tyypillinen masennuksen oire. Päivisin tietysti nukuttaa, ehkä jo siitä syystä, että yö on jäänyt lyhyeksi.
Minulla oli masennus useita vuosia sitten ja oli aika vastaavat oireet. Sain lääkitykseksi mirtazapine-lääkeainetta sisältävän mielialalääkkeen. Se tasasi unenlaadun jo parin yön jälkeen ja sitten meni muutama viikko siihen että se lääkeaine alkoi myös vaikuttaa päivisin virkistävästi. (eli siis ensin siinä tuntui enemmän se väsyttävä vaikutus, mikä sitten tasaantui parissa viikossa) Oli todella tehokas lääke ja toimi minulla hyvin ja nopeasti.
Tärkeintä sulle varmasti on, että et nyt ihan ajattele masennusasiaa niin, että se seuraa teidän perhettä läpi loppuelämän. Masennus voidaan hoitaa ja se menee suhteellisen nopeasti ohi hoidettuna. Siis tässä vaiheessa on turha pelätä, että siitä tulisi elinikäinen liittolainen. Yritä saada miehesi lääkäriin ja varmasti löytyy asiaan apua.
Miksi sitten presidentin puoliso kärsi masennuksesta?
Kaikki ei välttämättä ole hyvin, vaikka olisi kuinka rikas ja hyväosainen.
multa tentattiin erityisen tarkkaan minkälaisia unettomuusoireita oli.
Aamuyön herääminen kuulemma juuri oli merkki masennuksesta.
Pistä mies tekemään nettitesti masennuksesta. En muista osoitetta, mutta löytyy googlaamalla.
Ja sitten lääkärille, vie sitten vaikka kädestä pitäen, masentuneena voisin kuvitella että oma aloitekyky on aika nollilla.
Paljonko psykiatrikäynti maksaa suunnilleen yksityisellä? Tuohon omaan terveyskeskukseen en taatusti miestä saa.
Ikävä kyllä niin tuttua tekstiä että voisi olla minun kirjoittamaa. Eli mun miehellä on keskivaikea masennus ollut vaivana jo useampia vuosia. Sun kuvaus elämästä pätee minun mieheeni muuten paitsi töllön katsomisen sijaan hän tekee töitä tai nukkuu vapaa-ajan.
Muuta neuvoa en osaa antaa kuin PIDÄ HUOLI ITSESTÄSI! Minulle psykologi antoi tärkeimmäksi ohjeeksi tuon. Ihan sen takia, että jaksat itse huolehtia omasta jaksamisestasi ja lapsistasi!
Seuraaavana neuvona se, että mies pitäisi saada lääkäriin. Joko hyvällä tai pahalla ;). Olisiko mahdollista mennä työpaikkalääkärille? Vaikka väsymystä valittaen ja yleensä ne osaa vetää oireita siitä yhteen, jos miehen on vaikea alkaa suoraan puhumaan masennuksestaan.
Tsemppiä ap!
emilia
Tyypillistä kun useita pieniä lapsi, paljon pitäisi olla kotona (kotityöt,lapset, remontit, parisuhde...) Töissä pitäisi olla aikaan saava (kun vaimo kotona...)
Seuraava stressin aihe tulee kun lapset kouluun/päiväkotiin+harrastukset.
Mun miehellä vastaavaa, helpottaa kun ette suunnittele mitään, työt tehdään ja muuten "ollaan vaan" eli ei remonttia/matkoja/harrastuksia. Menee aaltoina, koita itse hoitaa mitä pystyt, myös "miesten hommat" Kukaan ei sitä arvosta, mutta helpottaa miehesi oloa.
Koita jaksaa!!
selviytyäkseen.
Sain myös vaikutelman yltäkylläisyydestä. Periaatteessa kaikkea on mitään ei tarvita. ja kuitenkaa ei olla tyytyväisiä. On tylsää ja tylsyys masentaa. Jos tähän liittyy taipumusta masennukseen niin oravanpyörä on valmis.
Nykypäivänä on elämäntapainnoittajia että sinne vaan pari kertaa viikossa ideoita hakemaan.
Viimeisimmälle vastaisin, että meillä ei todellakaan eletä missään "yltäkylläisyydessä" emmekä tosiaankaan pysty ostamaan mitään hienouksia (taulutelkkaria, ulkomaanmatkoja, uusia autoja tms..), emme todellakaan. Asuntolainaa on lähes 200000e ja rahaa menee kamalasti myös bensaan (työmatkat 40km suuntaansa) sekä lasten päivähoitoon, vakuutuksiin, sähköön jne.
Ei siis meillä ole kyse ainakaan sitä, että kaikkea olisi ja sen uoksi mies masentuu. Paremminkin häntä ahdistaa epävarmuus mm. työpaikoista (molemmilla yt:t juuri olleet) ja tulevaisuudesta taloudelliselta kantilta.
Miten etenisin asiassa? En tiedä tajuaako mies olevansa masentunut tai suostuukohän edes sitä myöntämään. Miten sellaista keskustelua edes voi aloittaa? Enkä tiedä miten hän reagoisi, jos varaisin hänelle "selän takana" lääkäriajan...
Ehdotuksia?