Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies pettää. Abortti oikein?
15.03.2009 |
Olen miettinyt, että tekisinkö abortin vai en. Olen elänyt miehen kanssa kihloissa nyt noin 2 vuotta ja odotan yhteistä lastamme. Nyt kuitenkin mies kertoo, että hän on pettänyt minua.
Olen teosta aivan suunniltani. Lapsemme, jota odotan ei ollut varsinaisesti edes odotettu, koska se tuli kondomin pettämisestä eli lasta emme olleet ajattelleet tuvelan moneen vuoteen sillä itsekkin haluaisin vielä elää ja opiskella.
Mietin koko ajan mitä tekisin. En haluaisi jakaa elämääni miehen kanssa, joka on pettänyt minua ja voi pettää uudestaankin.
Haaveni oli opiskella ja tehdä töitä kun kuitenkin olen vasta 23 vuotta. Lisäksi haluaisin perustaa perheen miehen kanssa joka on luottamukseni arvoinen.
En haluaisi viettää elämää miehen kanssa, joka on tehnyt pahasti minua kohtaan. Mutta teenkö väärin jos teen abortin? Vaikka se ei olekkaan lapsen syy, mutta olisin itsekkin halunut vielä elää. Ja vielä se että mieheni teki mitä teki.
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimittäin se elämän oikea mieskin jonka joskus tulevaisuudessa kohtaat voi pettää sinua raskausaikana tai ihan milloin vain yhteisen toivotun lapsen syntymän jälkeen. Näin kävi meillä.
Oli jo yksi lapsi ja toinen tulossa niin mies narahti vieraissa käymisestä. Lopetin suhteen mutta lapsiani en ole katunut päivääkään. Olen jopa sanonut että sen suhteen tarkoitus oli tuottaa nämä ihanat lapsemme jotka molemmille vanhemmilleen ovat rakkaita.
Miehiä tulee ja menee lapset on ja pysyy. Koskaan mistään suhteesta ei voi antaa takuuta että se tulee kestämään lopun elämää onnellisena ja siinä ei petetä.
Sinä teet päätöksen omista lähtökohdistasi ja omien elämänarvojesi perusteella eikä sitä voi toiset puolestasi päättää.
Jos et halua lasta, niin silloin asia on selvä. Ainakin minun mielestäni. Minä tulin vahingossa raskaaksi, lapsen isä ei lasta halunnut. Hän sanoi minulle, että pilaan hänen elämänsä. Oli todella lähellä, etten tehnyt aborttia. Mutta huomasin, että minä haluan tämän lapsen. Minä pystyin kuvittelemaan kun hän on jo isokin ja tulin onnelliseksi näistä kuvitelmistani.
Palasimme lapsen isän kanssa yhteen. Mutta hän petti minua, joten jätin hänet. Olen siis ollut yksinhuoltaja monta vuotta. En ole tavannut uutta miestä, vaikka on minua treffeille pyydetty. En sano olevani huippuonnellinen, vietämme tavallista arkea. Olisin varmaan ihan onnellinen, vaikken lasta olisi pitänytkään. Näin ainakin uskoisin, koskaan ei voi olla varma.
ollut tuo tilanne, mutta ymmärtänet, että se on aika poikkeavaa? Suurin osa lapsista on kuitenkin terveitä.
Ja turvaverkkoja olen luonut aina sielä missä olemme asuneet ihan samanlaisten mammojen kanssa, kuin itsekin olen. Turvaverkon saa, kun on itse valmis olemaan osa toisen ihmisen turvaverkkoa.
ei se sun elämäsi siihen lapseen lopu! Naurettavaa ajatella edes niin.
Jos et ihan oikeasti halua lasta, niin fine, mutta älä perustele aborttia tuollaisilla typeryyksillä, kuin että lapsen synnyttyä ei voisi enää opiskella, saavuttaa hyvää ammattia, matkustaa, elää ja mennä ja tulla... Totta kai voi. Se on se ensimmäinen vuosi, joka sitoo eniten, sen jälkeen voit oman mieltymyksesi mukaan tehdä kuten ajattelen perheellesi (sinä+lapsi) olevan paras kokonaisuuden kannalta. Jos se on se, että sinä opiskelet, ja lapsi on hoidossa, niin sitten teette niin.
T: Yksi joka on opiskellut ja saanut samalla 2 lasta, kolmannenkin myöhemmin ja silti tehnyt uraa kiitettävästi.
Kun oot voinut tulla ja mennä, minä en päässyt yhtään minnekkään... ei ollut turvaverkkoa, lapsi vaati leikkauksia ja tarkkaa hoitoa 10-vuotiaaksi asti, minä äitinä olin sidottu lapseen 24/7... joten kaikilla ei ole noin helppoa kuin sulla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
abortin, ja sinä teet kuten itse näet parhaaksi.
Turha alkaa kenenkään moralisoimaan sitä miten joku muu päättää elämänsä hoitaa ja suunnitella, muiden arvovalinnat on muien omia, ja se minkälasiet lähtökohdat haluaa tuleville lapsilleen antaa.
Ymmärrän hyvin ajatuksesi siitä että tulevat lapsesi ansaitsevat paremmant läthökohdat ja luotettavat ja turvalliset vanhemmat.
Jos nyt hiemankin epäilyttää ja tuntuu että joutuisit luopumaan ja uhraamaan nuorena paljonkin elämässä tullaksesi yh:ksi, on aborttiin päätyminen mielestäni täysin oikeutettua.
Tiedän kokemuksesta että opiskelu pienten lasten kanssa on rankkaa, vaikka se isäkin siinä olisi vielä mukana kuvioissa.
Tsemppiä ja hyvää jatkoa sinulle elämääsi!
T: DI
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ku 18 vuotias sika. Oli raskaudesta onnellinen, mutta alkoi pikkuhiljaa menee alaspäin. Tässä raskaudessa toivoisin tukea, läheisyyttä ja kaikkea mahdollista mitä en voi mieheltä saada. Olen viikoilla 28 ja aborttia ei voi enää edes miettiä, olen siis sillä mielellä että kasvatan lapsen yksin :(, ei voi mitään kaikkeen tottuu.
Siirrät pois syyn itsestäsi jos riistät lapsesi hengen, helppo tapa väistää vastuuta.
Abortti tapauksessasi on täysin itsekkäistä lähtökohdista peräisin.
Alue: Aihe vapaa
ei ole helppo ratkaisu, mutta olet nuori ja elämäsi isot jutut ovat vielä edessäpäin. Hanki kunnon koulutus, jos vastaavaa vielä tapahtuu niin koulutuksen avulla voit elättää itsesi ja mahdollisen "vahinko"lapsen. En kestä näitä abortinvastustajia, heillä ei tunnu koskaan olevan muita perusteluja kuin "älä tapa lasta, sillä on oikeus elää, pärjäätte kyllä yhteiskunnan tuen avulla".... Jepjep, ehkä pärjäätte rahallisesti, mutta eikö ole parempi että yhden elämä pelastuu kuin että kahden menee pilalle. Lapselle ei ole suurempaa taakkaa kuin syntyä epätoivottuna vahinkona, jota oma äiti/isä kostaa hänelle.
Ole fiksu, tee abortti. Lapsia ehdit saamaan vaikka kymmenen vuoden päästä. Ja tohon kommenttiin mitä joku sanoi" voiko tuleva miehesi hyväksyä tekoasi?" Huhhuh. Jos ei voi ymmärtää näitä olosuhteita joissa mahdollisesti aborttiin päädyt, niin eipä ole kovin ihmeellinen mies kyseessä.
Kaikkea hyvää sinulle.