HAMMASLÄÄKÄRIKAMMOISET!kertokaa mikä siinä pelottaa?

Häpeä siitä, että on reikiä ja hyvässä lykyssä on lykännyt liian kauan hammaslääkärikäyntiä -> ongelma vaan pahempi. Sitten se tunne, kun sun hampaita arvostellaan hammashoitajalle kuin olisit idiootti ja samalla on suu laitteita täynnä. Tätä tosin en ole enää kohdannut, mutta esim. YTHS:llä oli tuollaista. Yksityiset sitä paitsi eivät voi arvostella, koska muuten loppuu asiakkaat.

muutama huono hammaslääkärikokemus niin eipä siinä muuta tarvita.

ja häpeä, kun ei ole moneen vuoteen käynyt hammaslääkärillä. Tietäen, että tilanne pahenee mitä kauemmin menee aikaa.



Onneksi pääsin siitä pari vuotta sitten yli. Tuli kallis remontti, mutta hyvä mieli. Nyt en jätä tarkastuksia väliin enää. Sen verran kammoa jäljellä, että käyn samalla lääkärillä eli lääkäriä en haluaisi vaihtaa kuin pakon edessä.

mutta minulla oli lapsena raudat ja TODELLA huono ja tunteeton hammaslääkäri ja siitä asti on hammaslääkäri ollut pelottavinta mitä tiedän. Siihen liittyy niin paljon epämiellyttävää, että pelosta on vaikea päästä; monenlaista kipua, välillä rajun tuntuisia otteita, suun aukipitämistä liian kauan, vaikea niellä, suu täynnä välineitä, makaaminen pää alaspäin toisen armoilla, häpeä, jne.

Kunnalliselle puolelle en mene koskaan, ja lasten mukana olen aina haukkana vahtimassa ja pitämässä puolia, että he saavat kunnollista hoitoa eivätkä joudu pelkäämään kuten minä.

itseäni inhottaa todella paljon se että suu pitää olla auki niin pitkään ja pää alaspäin olo...ja kun niitä tarvikkeita on suu täynnä...

mulla oli lapsena kamala ämmä hammaslääkärinä ja jotenkin siitä on vaan jäänyt sellainen pelko, että kaikki hammaslääkärit ovat samanlaisia.



Kipu pelottaa, se poraaminen tuntuu aivan hirveältä. Otankin aina puudutuksen.



Häpeä on myös asia, joka estää menemästä hammaslääkäriin. Mitä kauemmin on edellisestä käynnistä, sitä vastahakoisemmin sinne menen, kun kuitenkin on kamalasti reikiä.



Viimeisenä, muttei vähäisimpänä. Pelkään, että mulle käy jotain pahaa, esim että pudottavat kurkkuuni jotain ja tukehdun tai että poraavat poskeeni reiän ja veri vaan lentää.

mä luin homolääkärikammoiset ja sen jälkeen ton tekstin. vähän suu loksahti auki ennen ku tajusin. :)

Kipua ei koskaan lievitetty mitenkään ja jos sai rukoiltua kipupiikin niin sen kalleudesta pidettiin kamala saarna. Porattiinkin miten sattui. Ihme kun ei kertaakaan mennyt poskesta läpi. Tunninkin operaatiot vedettiin läpi ilman mitään kipulääkitystä ja kerran pyörryinkin kivusta.



Minulla on todella huono hammaslaatu varmaan johtuen psoriasiksesta ja epilepsiasta joten kävin hammaslääkärissä joka vuosi noin 20 kertaa.



Nykyään on ihana hammaslääkäri joka on saanut vuosien aikana lievitettyä pelkoani lähes olemattomiin.

pelkään siitä aiheutuvaa allergista reaktiota

Uskomatonta kidutusta kestin vuosia. Suupielet ratkeilivat verille kun iso mies tunkee kättään pieneen suuhun. Oikomishoidot jäi keksken kun vihdoin sain sanottua etten halunnut enää mennä. Nyt kärsin harohampaista mutta silti en uskalla hammaslääkäriin enää mennä.

Samoin se pelko että mitä jos puudutteesta huolimatta kohta vihlaisee..!

Yökkäysrefleksini on herkkä eli se asettaa omat haasteensa. Olen kirjaimellisesti lähtenyt kesken hoidon menemään kunnallinen, kiukkuinen hammaslääkäri ei rauhoittunut tekemään työtään vaan hermostutti minutkin nykivillä liikkeillään, kiireen valittelulla ja sillä että päätti tehdä juurihoidon vasta sitten kun suuni oli täynnä instrumentteja; tästä kun ei ollut puhettakaan. Kun lähdin, haukkui minut pystyyn.

hiki päässä aina kun tietää,että poraus edessä...