Auta mua kertomalla mielipiteesi! Onko rakkaus kadonnut, jos
en tunne enää luontevaksi vastata samoin, kun mieheni sanoo rakastavansa minua? Hän sanoo usein, että rakastaa minua. Minä olen vain hiljaa, en saa sanaa suustani. Meillä on ollut laimea kausi pitkässä parisuhteessa. Uskon rakastavani häntä, mutta petänkö vain itseäni? Enkö rakastakaan?
Kommentit (10)
Olen samaa miettinyt ja arvuutellut, onko se vaan sitä arkea, vai olenko todella lakannut rakastamasta miestäni. Ihan ihme juttu, ettei muka itse tiedä rakastaako. Luulisin että ei, koska kyllä rakkaus pitäisi voida tunnustaa arjessakin. Surullista.
Ehkä jokin asia vaivaa/jäänyt sanomatta/käsittelemättä? Siksi on vaikea sanoa takaisin rakastavansa. Kun sen saa itselleen selville, mikä se on joka vaivaa. On taas tilaa muille tunteille.
Tai ehkä se tunne -rakkaus- ei ole vaan nyt päällimmäisenä.. Ja mikään ei takaa, ettei se tunne taas tule takaisin. Tai jos et koe olevasi rakastunut tällä hetkellä, se tunne voi mitä todennäköisimmin syttyä uudellleen! Eihän se nyt ihan pahin tilanne ole elää "tasaisita" elämää jonkin aikaa.
On totta, että asioita on käsittelemättä. Ei isoja, konkreettisia tekoja vaan henkisiä, parisuhdeasioita. Olen tuntenut, että minut ja tunteeni on välillä unohdettu. Mieheni on toiminut myös periaatteittemme vastaisesti, ja olen ollut vähän ymmälläni. Asioita ei ole saatu käsiteltyä, koska mieheni vakivastaus on, että ei hän ole halunnut loukata ja että hän rakastaa minua. Se ei riitä minulle. Silti mietin, miksi en vain unohda ja miksi rakkaus ei nouse pintaan niin kuin ennen. -ap
vaikka miehesi varmaan haluaisi kuulla sinun sanovan että rakastat häntä. Jos uskot rakastavasi, niin rakastat. Jos et juuri nyt saa sanottua, niin ole muuten rakastava ja hellä miehellesi. Rakastaa on verbi, eli tekemisestä on kyse, muustakin tekemisestä kuin sanomisesta.
Itse en pysty vastaamaan miehen rakastan sinua kommentteihin. En rakasta, ikävä kyllä. Tällä hetkellä olen todella ahdistunut parisuhteessa, jota en tarkemmin ajatellen pidä parisuhteena. Olen kylmä ja tunteeton, olen henkisesti kuollut!!!
Tai ehkäpä rakastat mutta et ole rakastunut, meitä sellaisia on paaaaaljon...
Mä en esim. tällä hetkellä rakasta miestäni, en ole varma tulenko oikein toimeenkaan mutta en ole ajatellut että se nyt niin vaarallista olisi. Mun kaverin hääkorttiin oli kirjoittu Rakastakaa tai ainakin sietäkää toisianne. Kortti oli pariskunnalta joka oli ollut 20v yhdessä. Silloin korttia kauhistelin, mutta nyt muistelen sitä usein hymyllä kun on huonoja kausia jotka voi kestää helposti vuodenkin. Mikään ei ole kuitenkaan erityisen huonosti enkä ole erityisen onneton ja mielestäni voi elää näinkin. Silloin pitää vaan suunnata ajatukset muualle eikä jäädä sitä rakkaudettomuutta pohtimaan.