Hemmetin kakarat! Herättivät mun lapsen päikkäreiltä. =(((

niin sun täytyy kyllä ap sitten muuttaa haja-asutus seudulle omaan taloon, monen hehtaarin tilalle,

ja vetää piikkilankaa rajan ympäri, niin eipä tule muiden leikkivät kakarat häiritsemään sun kullannupun päiväunia.

tai ehkä oma saari vois olla sulle sopiva

Siis kerrostaloilla,eriasia jos rikkovat siellä tavaroita.Sitten saa ja täytyy puuttua asiaan.Ja toi pväunille nukuttaminen on rankkaa ja varsinkin jos herää muiden lasten huutoon,mutta sitähän se on ja siihen täytyy vaan tottua.Niin äidin kun lapsenkin.Mikä siinä sisällä nukkumisessa on vaikeata?ja minkä ikäinen lapse kyseessa?

Mutta kun lapsen VOI opettaa nukkumaan metelissäkin! Niin ei tartte kuiskia ja olla hiljaa.

Naurettavuuden huippua kun joku tulee VIERAAKSI ja talon vauva nukkuu (niinkun vauvat usein tekee) ja sitten siinä sanotaan LEIKKI-IKÄSILLE että olkaa nyt hiljaa!?! :D



Kutonen ja ap -kannattaa muistaa noi samat sanat muutaman vuoden kuluttua kun käytte visiitillä perheessä jossa vauva nukkuu ja oma nappula kiljuu, nauraa ääneen, huutaa kun ei saa enempää keksiä.. ;)



ELÄMÄ ON!



Mutta kato MUN, MUN, MUN ja MUN.. Ei sitä voi sitten ajatella niitten toisten LAPSIEN elämää ja olemista?



Muuttakaa maalle jos ei saa kukaan pierasta! Mutta sieläkin on lintuja jokka raakkuu -ne perkeleet-



Olen ihan varma että tälläsistä "meidän enkeleistä" kasvaa niitä pahimpia kiusaajia ja häirikköjä jokka kasvatetaan pumpulissa.

varmasti kiukuttaa, mutta täytyy vaan oppia hyväksymään asia että maailma ei hiljene päikkärien ajaksi vaikka niin toivoisi. Tuli mieleen aika jolloin meidän tuplat oli vauvoja. Ne oli tosi huonoja nukkumaan päikkäreitä sisällä, vaunuun parvekkeella nukahtivat helposti, mutta myös helposti heräsivät ympäristön ääniin. Joskuks tuntunui että naapurin rouva kahden lapsensa kanssa tuli meidän parvekkeen alle tahallaan ulkoilemaan aina silloin kun meillä oli päikkärit. Ja niistä tenavista lähti todella ääntä. Ja vauvat tietysti monesti heräsivät ja alkoivat itkeä, eikä puhettakaan että tämä naapuri olisi mitenkään yrittänyt hiljentää lapsosiaan tai viedä edes ne kaummas leikkimään. Paras leikkipaikka oli ilmeisesti meidän parvekkeen alapuoli, kumma kyllä. Joku tietysti ajattelee että miksen lähtenyt työntelemään vaunuja ulos, joskus meninkin, mutta olin valvottujen öiden takia niin saatanan väsynyt etten jaksanut.

ja sit kattovat et kuinka joku aikuinen voi komentaa kun ei osaa olla hiljaa/syödä paikallaan istuen jne...

mutta en usko, että ne lapset välttämättä herättivät sinun lapsesi. Itsekin ajattelin tässä taannoin, että meidän poika herää parvekkeella ulkona oleviin meluihin, kunnes vihdoin tajusin, että ei se siitä ole kiinni, koska kotonakin tuo esikoinen möykkää sisällä ja poika nukkuu siitä huolimatta, siis jos on nukkuakseen (joskus vaan sattuu nukkumaan lyhyemmät unet, ja sitten on sen mukaan elettävä). Tai tässä yhtenä päivänä huoltomies raivasi lunta pois traktorillaan meidän parvekkeen edessä, ja poika nukkui komeasti. Eli voi olla että lapsesi olisi herännyt ilman niitä meluavia lapsiakin.



Ja mitä tuohon toisten pihoilla leikkimiseen tulee, niin kyllä me ollaan aina naapurin pihalla leikkimässä, koska meidän pihassa ei ole varsinaista leikkipaikkaakaan ja lasten kaverit viihtyvät noilla kahdella naapurin pihalla. Ei ole koskaan tullut valitusta, etteikö niillä pihoilla saisi olla. Ja meidän keittiön ikkunan alla noita lapsukaisia vilisee jatkuvasti näin talvisin, kun siihen kerätään taloyhtiön lumet. Minusta on vain hauskaa seurata heidän touhujaan.

Ihanan avoin mieli!



Muistan omasta lapsuudesta, oltiin ekalla tai tokalla kun leikittiin pitkin meijän alueella. Yhdessä TALOYHTIÖSSÄ oli aivan ihana vaaleanpunanen-vaaleansinenliukumäki jossa leikki yksi lapsi. Me mentiin sinne muutama mukula mukaan ja yhdeltä terassilta aikuiset alkoi huuteleen että menkää omille pihoille leikkimään!

Lapsenaivoilla tota ei ymmärrä jos mennään ihan leikkimään nätisti, saisi se yksikin kavereita ja varmaan hauskaa katseltavaa kun lapsilla kivaa.. Mutta ei: TÄMÄ ON MINUN! Meidän yhtiö on ne siihen ostanut ja niillä ei kukaan muu saa leikkiä. Vissiin tarttee jäädä kiitollisuudenvelkaan jos oma lapsi SAA LUVAN leikkiä jossain pihassa?



Ymmärrän kyllä että pihoja hoidetaan, niissä pitää käyttäytyä mutta se että aletaan miettiä KUKA sielä saa leikkiä!? LEIKKIÄ! Ei repiä istutuksia tai räkiä pitkin pihoja..

Kyllä elämään pitää mahtua lapsien ääntä ja elämää.

Onko teidän kaikkien mielestä ihan ok leikkiä missä tahansa pihassa? Itsestäni se tuntuu ainakin toisen reviirin loukkaamiselta. Eri asia sitten, jos menemme kutsuttuna kaverin pihaan tapaamaan kavereitani ja heidän lapsiaan.

Jos olisi ollutkin oman talonne lapsia niin olisiko pihalla leikkiminen ok?

Kyllä se on niin, että ei muiden pihoille mennä leikkimään! Kuinka paljon tässäkin lähistöllä asuu lapsiperheitä, ja aina ainoastaan ne kolme lasta riehuvat toisten talojen pihoilla. Missä nämä kaikki muut lapset seikkailevat? Vieressä on metsäalueita ja yhteinen puisto ja leikkipuisto. Ovat varmasti siellä. Ongelmia tulee kun nämä lapset kasvavat nuoriksi ja vanhemman sana ei ole lapsenakaan tehonnut.

Totta kai lapset saavat leikkiä ja tutkia "maailma", mutta eivät hekään mennä toisten yksityisille alueille! Ei se ole haitatonta, jos nytkin jonkin rauha on rikkoutunut. Ja miten totutat lapsen nukkumaan melussa, jos kuitenkin asut rauhallisessa talossa ja ainut häiritseväksi asti yltävä melu on nämä silloin tällöin tunkeilevat häiriköt.



Lisäksi vielä sinulle, joka kommentoit (luultavimmin provona, mutta..) vauvan itkua ja vertasitsitä teini-ikäisiin "mopopoikiisi". Vauvan itku kuuluu tavallisen elämisen ääniin ja on vauvan ainut keino kommunikoida ja ilmaista tarpeitaan. Nuorten aikuisten taas tulisi osata jo huomioida muut. Ehkä näin ei aina murrosiässä ole, mutta tällainen käyttäytyminen on varmasti häirinnyt talossasi muitakin, huolimatta siitä, että vain yksi on saanut asiansa sanottua. Jos talon vieressä menee tie ja melu kuuluu siitä, valittamisen sijaa ei ole. Mutta piha tai parkkipaikalla moista käytöstä ei tarvitse kenenkään sallia. Tämä on yksi niistä tilanteista, jossa on taas hyvä tilaisuus laittaa tapakasvatus peliin. Lapsesi saavat siitä myös aineksia myöhempää elämäänsä varten. Ja soveltavat tätä "toisten huomioimista" tulevaisuudessa todennäköisesti oma-aloitteisesti jossakin tilanteessa.

En siis heristä sormeani automaattisesti "kurittomien" lasten vanhemmille, aina nähdessäni lapsen. Sillä osalle näistä "kulkureista" vanhemmat ovat saattaneet yrittää sanella säännöt. Mutta kommentoin täällä, koska luin -enemmän ja vähemmän rivien välistä - että tähän ei edes tarvitsisi puuttua.

jos siis tärvelevät ympäristöä tai ovat muuten oikeasti haitaksi. Itse olen useastikin sanonut ystävällisen jämäkästi naapuruston lapsille, ettei esim. palloa saa heittää talon seinään, ettei ikkunan mene rikki tms. Ja ovat ainakin minua totelleet. Ei niille tarvitse alkaa riehua silti, uskovat ne vähemmästäkin. Mutta en minä voi ketään kieltää puhumasta tai edes olla huutamatta, jos meidän parvekkeen ohi kulkee. Eniten minua risoo aikuistet, jotka tyhjäkäyttävät parvekkeemme lähellä autojaan tai öisin kännissä taksia odotellessa huutelevat.



Ja jos todellakin tuota melua pelkää, niin on se lapsi nukutettava sisällä.



Nro 28

Oman talon lapset leikkivät pihassa vain viikonloppuisin, koska ovat arkipäivisin hoidossa. Viikonloppuisin joko minä tai mieheni lähdemme päikkärilenkille. Tiedämme siis tilanteen ja sopeudumme siihen, emmekä vedä siitä hernettä nenään. Normaalit elämisen äänet ei haittaa minua eikä päikkäreillä olevaa lastani. Autotie kulkee talon toisella puolen, mutta kyllä sieltäkin kantautuu ääniä parvekkeelle. En missään nimessä siis tarkoita, että pitäisi olla ihan hiljaista. Tuollainen karjuminen ja kiljuminen on aika ääritapaus...



En usko olevani tuleva curling-vanhempi. Haluan auttaa lastani tekemään asioita itse (jo nyt hän harjoittelee syömistä ja pottailua itse), haluan opettaa hänelle hyvät sosiaaliset taidot (muiden ihmisten huomioiminen, hyvä itsetunto) jne. Ei näistä sen enempää kuitenkaan, kun menevät niin ohi tämän ketjun. Tähän ketjuun ei kuulu myöskään se, onko kotimme omistus- vai vuokra-asunto.



Lapseni on nyt 1 v 2 kk. Yritän nukuttaa häntä sisälle silloin tällöin ja olen yrittänyt kaikkia tietämiäni keinoja. Lopputulos on joka kerta kirkuminen pää punaisena. Yöunille nukahtaminen onnistuu kyllä, lapseni nukahtaa itse pinnasänkyyn sen jälkeen kun on toivotettu hyvät yöt.

Mä ymmärtäisin jos tota tapahtuis päivittäin, mutta nyt yhden kerran on muutama mukula herättänyt sun vauvan päikkäreiltä ja sä otat siitä ongelman. Elämästä tulee kovin vaikeaa jos ei ymmärrä sitä että aina voi tapahtua odottamattomia asioita, eikä se asiat ole aina miellyttäviä itselle tai lapselle, eikä elämän pidä yhtä ruusuilla tanssia ollakaan, joskaan ei mitään kärsimystäkään. Mutta valittaa nyt noin, kun vieraan pihan lapset kerran eksyvät teidän pihaan elämöimään...

Kokeile nukuttaa rattaisiin sisälle ja siirrä pikku hiljaa sänkyyn?tai sitten laitat pinnasänkyyn ja annat hetken huutaa ja sit käyt silittelemässä uneen??

Mutta kun lapsen VOI opettaa nukkumaan metelissäkin! Niin ei tartte kuiskia ja olla hiljaa.

.

Meillä se ei ainakaan totuttamalla onnistunut. Mitä muita keinoja olisi ollut, joita en vain älynnyt käyttää?

Juu, pieniä on mun murheet. Mut haittaako se, jos puran ärtymystäni tällä palstalla? En usko loukanneeni ketään viesteilläni kuitenkaan. Olin aika tuohtunut ekaa viestiä kirjoittaessani. Harmitus meni ohi aika äkkiä ja kyseinen iltakin meni lopulta ihan hyvin.

leikkimässä ja mölyämässä. Eniten kuitenkin ärsytti, että rikkoivat ja varastivat hiekkalaatikolla olevia leluja eivätkä koskaan tuoneet omia mukanaan. Tai joo, kerran yksi poika toi sellaisen laudan, jossa törrötti pystyssä kymmenkunta ruosteista naulaa.



Meillä oli silloin itsellä taapero ja vauva ja siirsin sitten vaan vauvan nukkumaan päiväunia etupihan puolelle, ja kun taaperon kanssa menin pihaan niin tarkistin ensin ettei löydy mitään vaarallista ja aloin kerätä meidän omat lelut pois. Kyllähän se nyppi, mutta pitihän noille naapuripihojen lapsille suoda vapaus leikkiä...

Mitä jos olivat jollain kylässä?



Tokihan tuo on sinua varmasti ärsyttänyt, mutta kuka oikeesti jaksaa alkaa edes kirjoittamaan tänne tuollaisesta kerran elämässä sattuvasta mitättömästä tapauksesta.

kyllä minuakin käy vituttamaan jos joku herättää lapsen kesken päikkärien.

Me asutaan maalla isolla tontilla ja meidän lapset on kaikki nukkuneet pitkät päikkärit ulkona vaunuissa/rattaissa, isäntä ajaa traktorilla ja pienkuormaajalla, isommat leikkivät pihalla ja vauva nukkuu ihan hyvin. Mutta naapurin kossi on eräänkin kerran herättänyt peltoautollaan nukkuvan lapsen ja oikeasti pistelee vihaksi, kun unet on muutenkin soviteltu navetta-ajaksi ja lapsen kanssa on hankala navetoida..



Meillä täällä kiertelee kulkukauppiaitakin ja en ymmärrä miksi aikuinen ihminen kun näkee vauvan nukkuvan siinä oven vieressä terassilla(meillä kuletaan yleensä arkiovesta ja vauva nukkuu etuoven edessä) niin pitää alkaa tosissaan koputtaa oveen ja herättää vauva. Paikallinen lastenlääkärikin kävi Herätkää lehtineen herättämässä lapsen...Luulisi hieman olevan järkeä päässä..



Että myötätuntoni sinulle ap!

Minä olisin varmaan karjaissut niille kakaroille aika nätisti=)

meillä nukkui lapset parhaiten omassa sängyssä.