G.os miehesi on työmatkalla tai muulla matkalla pari viikkoa

Mies on ollut tosin vain sellaisessa reissuhommassa, että on viikot pois, tätä kesti reilun vuoden. Viikonloppuina siis tuli kotiin.



Hoisin itse kahta lastamme, toinen oli vastasyntynyt, joten puuhaa riitti ja oli muitakin mietittäviä juttuja kuin riutua ikävässä... ;) soittelimme toki päivittäin.

mies on usein viikon tai kaksikin poissa, mitäs siitä nyt tulis jos mä sillä aikaa aina kuolisin ikävään? Eikös sitä sanota sitä paitsi, että pienen eron jälkeen osaat taas paremmin arvostaa mitä sulla on? Sitä paitsi joka suhteessa pieni oma tila ja kyky pärjätä ihan omillaan on aina suotavaa.

Ja niin kaipaa hänkin mua. Soitellaan joka ilta, jos mahdollista.

tosin mies saattais kuolla vitutukseen kun joka ilta soittaisin sille ja valittaisin että prkl kun sun on pakko olla koko ajan jossain reissussa. tai sitten se kuolisi ikävään/nälkään/työtaakkaan viikonloppuina ja omina loma-aikoinaan, kun mä jättäisin sille lapset syliin heti ovella ja lähtisin itse jonnekin rientoihin/sukulaisiin/kylään/tms. lepäilemään.



musta ei olis reissutöissä olevan vaimoksi, myönnän.

Ihan tavallista meillä. Ei jakseta edes soitella joka päivä. Mielestäni on ihan mukavaakin olla kotona yksin (lasten kanssa). Kerran olen miestäni ihan tosissani kaivannut kun lunta satoi varmaankin metri yön aikana ja lumitöiden teko vei puoli päivää (myöhästyin töistä 4 t).



Odotan toki miehen paluuta ja laitamme toisillemme pikkutuhmia tekstiviestejä ikävissämme. Mutta 98 % ajasta en kaipaa miestä ainakaan siinä mielessä että haluaisin hänen tulevan nopeammin kotiin. Varsinkin iltaisin lasten mentyä nukkumaan on ihanaa olla ihan rauhassa yksin. Yhdessä oleminen on taas erityisen ihanaa pienen eron jälkeen.



Paras ystäväni sen sijaan riutuu ikävästä jo miehen päivän mittaisen työmatkan aikana. Kai nämä molemmat tavat suhtautua miehen reissuihin ovat ihan normaaleja. :)

Mun mies matkustaa myös jatkuvasti, yli 100 päivää vuodessa. Kyllä mulla on ikävä ja käytännössä soittaa joka päivä vaikka olisi USA:ssa tai Intiassa tms. Ei siksi että vaadin, vaan koska haluaa :) Hän siis soittaa meille. Ollaan oltu naimissa 10 vuotta ja meillä on 3 lasta ja mies on tehnyt noita hommia jo 5 vuotta, että ei oo mitään alkuhuumaakaan.



Toki arki menee ihan kuten ennenkin ja jotkut rutiinit jopa paremmin, kun on tuohon tottunut eikä voi olettaa että ehkä toi toinen laittaa astianpesukoneen, pesukoneen, imuroi, vie aamulla jne.

Puhelimella saa kiinni soittamalla, lähtettämällä teksti -sekä mms-viestejä ja jos ollaan samaan aikaan koneella voi näpytellä Mesessä.



Mielelläni mä tuon reissuun päästän kun tuliaisia on kiva saada ;)

mutta tuntuuhan se kivalta sitten kun mies palaa kotiin. Mies reissaa työkseen tosi paljon, joten siihen on jo tottunut, eikä arki kotona tunnu mitenkään raskaalta, vaikka mies onkin reissussa. Soitellaan kuitenkin joka ilta ja toivotellaan hyvät yöt, lapset haluavat kertoa isälle päivän tapahtumista jne. Mies käy myös toisinaan lasten kanssa lomareissussa ja silloin se oma aika on ihan luksusta; tulee siivottua kämppä lattiasta kattoon, treenattua into piukassa, shoppailtua jne.

olisin vaan tyytyväinen jos lähtis:)

Mies on ollut ulkomaillakin kaksi puolen vuoden jaksoa.

Mäkin aina oikein odotan, että lähtis reissuun.