Lue keskustelun säännöt.
kaipaan apua nyt suhdeongelmaan...pikaisesti..
11.03.2009 |
olen keskiraskauden vaiheilla. Tulin raskaaksi heti miesystävälleni. (jonka juuri tapasin)Päätimme silti pitää vauvan. Olemme uusperhe=)
Miksi mies ei ole huomioinut minua millään tavalla koko raskausaikana? Siivoan itse, käyn kaupassa(hän osaa kantaa kassit kun pyydän)hoidan lapset kaikinpuolin. Edellisessä suhteessa sain kukkia, mies teki ruokaa(nykyinen ei osaa)hieroi ja hoivasi ja jutusteli vauvalle vatsaan..
Mies enimmäkseen nukkuu, voi herätä vasta puolen päivän jälkeen.(vaikka takana olisi jo 12 tuntia, uni jatkuu...)
Lisäksi hän ei peseydy kuin käskystä.Tämä on aika ahdistavaa, olen itse tarkka puhtaudesta. Mielestäni esim.hammaspesu kuuluu asiaan heti aamulla..
Lisäksi hän ei PUHU. jos sanon jonkun asian joka painaa minua, hän on hiljaa. Riitelystä puhumattakaan!!!On todella ahdistavaa kun toinen ei edes tappele vastaan..
Mikä miestä vaivaa?Tiedän että nyt en ole itse syypää. Huomioin miestäni pienillä lahjoilla jne.
Olen tullut siihen tulokseen että jos koko raskausaika on mennyt näin, ei parempaa huomista voi tullakaan...
Auttakaa ja antakaa neuvoja!Kiitos.
Kommentit (22)
Olisin ymmärtänyt että pidät vauvan mutta sitä en ymmärrä että muutit yhteen sinulle täysin tuntemattoman ihmisen kanssa.
Uskon että mies kokee joutuneensa ansaan koska raskaus alkoi suunnittelematta ja on kenties masentunut uuden yllättävän elämäntilanteen kanssa.
Onko miehellä entuudestaan lapsia? Sinulla on jo kokemusta raskaudesta ja äitiydestä ja se käy sinulta luontevasti, miehelle asia ei ole välttämättä niin ja ajatus isyydestä voi jopa ahdistaa masennukseen saakka.
Oma poikani joutui isäksi tahtomattaan, siinä kävi niin että naisella piti olla ehkäisy muttei ollutkaan, huijasi poikani isäksi lapselle lyhyen tuttavuuden jälkeen. Yrittivät elää yhdessä muttei siitä mitään tullut. Valheelle on vaikea suhdetta rakentaa. Poikani kärsii asiasta valtavasti ja on joutunut turvautumaan ammattiauttajaan.
Mies vaikuttaa alistuneelta kohtaloonsa ja on onneton ei tuosta muuta voi päätellä. Jos lapsi olisi toivottu ja haluttu miehen asenne raskauteenkin olisi toisentyyppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitkistäkin vastauksista=)
Edellinen suhde kaatui rakkaudettomuuteen. Tunteet vaan kuoli pois. Enkä kadu.
Nykyiselle miehelleni en pysty tekemään kai mitään, on millainen on.
Puhuminen ei auta, samoista asioista kun ei jaksa toitottaa joka päivä.
En käsketä, en ole pirttihirmu.Olen antanut hänen elää elämää kuten haluaa.
Silti toivon että tämä tilanne muuttuu. valitsen muuten yksineläjän roolin.
ap