G: Omituisinta, mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?
Kommentit (676)
Mies oli hirveessä vauvakuumessa ja onnesta sykkyrällä, kun oli eka vauva tulossa. Halusi oila kokoajan tekemässä kaikkea mahdollista meidän lasten kanssa ja kyseli kaikkea jatkuvasti. Kun ilta siinä sitten venähti ja totesin, että pitää alkaa iltapuuhiin, mies ponkaisi innoissaan avuksi :-)
kieltäytyi avun antamisesta. Odotin kolmatta lastamme viimeisilläni ja kysyin voisiko hän hoitaa kahta vanhempaa lastamme synnytyksen ajan, jotta mieheni pääsisi mukaan synnytykseen. Ystäväni siis asuu aivan lähellämme. Olisimme vieneet lapset heille sairaalaan mennessämme ja olisin pakannut kassiin lapsille riittävästi vaihtovaatteita jne. Hänellä myös itsellään kaksi saman ikäistä lasta, joten olisi siis ollut "ammattitaitoa" lasten hoitoon. Ja eihän se synnytys nyt kestäisi kauan (mulla meni 4 tuntia+ mies sen lisäksi sairaalassa 2 tuntia eli hoitotarve olisi ollut 6 tuntia).
Kysyin häntä hoitoavuksi, koska meillä lähimmät sukulaiset asuvat 200 km päässä, loput vielä kauempana eli meillä ei ole muuta hoitoapua. Hän siis kieltäytyi, koska se on niin hankalaa ja hänellä on kaksi omaakin lasta hoidettavana.... Olin niin järkyttynyt etten saanut sanaa suustani.
En olisi koskaan voinut vastaavassa tilanteessa kieltäytyä auttamasta ystävääni!
kieltäytyi avun antamisesta. Odotin kolmatta lastamme viimeisilläni ja kysyin voisiko hän hoitaa kahta vanhempaa lastamme synnytyksen ajan, jotta mieheni pääsisi mukaan synnytykseen. Ystäväni siis asuu aivan lähellämme. Olisimme vieneet lapset heille sairaalaan mennessämme ja olisin pakannut kassiin lapsille riittävästi vaihtovaatteita jne. Hänellä myös itsellään kaksi saman ikäistä lasta, joten olisi siis ollut "ammattitaitoa" lasten hoitoon. Ja eihän se synnytys nyt kestäisi kauan (mulla meni 4 tuntia+ mies sen lisäksi sairaalassa 2 tuntia eli hoitotarve olisi ollut 6 tuntia).
Kysyin häntä hoitoavuksi, koska meillä lähimmät sukulaiset asuvat 200 km päässä, loput vielä kauempana eli meillä ei ole muuta hoitoapua. Hän siis kieltäytyi, koska se on niin hankalaa ja hänellä on kaksi omaakin lasta hoidettavana.... Olin niin järkyttynyt etten saanut sanaa suustani.
En olisi koskaan voinut vastaavassa tilanteessa kieltäytyä auttamasta ystävääni!
Tai tietenkin, jos olen itse itseni kutsunut kylään, esim. eilen oltiin uutta vuotta juhlistamassa ystävälläni, niin lupasin tuoda tietyt ruuat, mutta musta on naurettavaa nää, että tuo sä ne ja ne jutut... TAI tietenkin jos on pitkä aika ja paljon purukkaa, MUTTA jos kyse on jostain illan vietosta, niin kyllä mun mielestä pitää olla sen verran rahaa,että pystyy ruuat vierailleen tarjoilemaan!!! Itse olen köyhä yh äiti, mutta taatusti en koskaan ole pyytänyt ketään vierasta tuomaan ruokaa meille, kieltänyt aina jos joku on jotakin yrittänyt tuoda=D
Ennemin olisin kutsumatta, jos kerta kaikkiaan ei ole rahaa! Osaan tehdä halvalla ruokaa, ja herkkuja, eikä mielestäni tarvitse olla mitään ihmeellistä tarjottavaa, mutta kyllähän nyt kylässä tarjoillaan:)
Naurattaa aina nää "tervetuloa nyyttäri synttäreilleni, tuo mukanasi pussillinen tomaatteja" ... jos ei ole varaa tarjota itse salaattia, niin kannattaa sitten vaikka keittää vain kahvit ja tarjota vaikka pannaria=D
Kahvi ja pannukakku on oikein hyvä tarjottava. Keittoa voi tehdä ison kattilallisen halvalla tai vaikka makaronilaatikon. En ole nirso kyläilijä, mutta minusta perusoletus on, että kutsuja tarjoaa. Ei haittaa jos joku käy meilläkin yksipuolisesti kylässä, nälässä ei pidetä ketään, käsketä tuomaan tuliaisia tai, mikä pahinta, pyydetä korvausta tarjoiluista.
tuli eräs tuttava alkuillasta kylään. Muisti sitten yhtäkkiä kahvipöydässä että Salatut Elämät on alkamassa ja halusi ehdottomasti katsoa sen. Meni sitten meidän olkkariin katsomaan salkkareita minun jäädessä keittiöön siivoilemaan, mies meni työhuoneeseen koneelleen (kumpikaan meistä ei katso salkkareita). Mies meni ensin hetkeksi vieraan seuraksi olkkariin mutta tuo tuijotti intensiivisesti telkkaa eikä välittänyt seurustella. Ihmeteltiin sitten jonkin ajan kuluttua kun oli niin hiljaista ja kun mentiin katsomaan niin vieras oli nukahtanut istualleen sohvalle telkkaa katsoessaan. Samainen vieras muuten aiemmin kahvipöydässä olleessaan soitteli kesken kaiken parille tuttavalleen ihan vaan kertoakseen että on tässä just parhaillaan kyläilemässä.
En nyt muista kaikkia juttuja mutta tässä yksi:
mentiin sukulaisperheeseen taas kerran käymään ja toin tullessani ison keksipussin ja ajattelin että siitä varmaan tarjoillaan kahvipöydässä.
Olimme yötä siellä ja aamulla kun menin keittiöön, oli perheenäiti ottanut pussin esiin ja keksit oli syötetty lapsille aamupalaksi, kaikki!
Toinen juttu oli sellainen että olin viikonloppua
kaverilla matkan päässä lapsen kanssa ja kun sunnuntai tuli, kaverini ei tehnyt yhtään ruokaa..
Koko päivän kirvistelin nälässä ja söin kuivaa leipää. Matkalle lähdettiin siis nälässä..
En nyt muista kaikkia juttuja mutta tässä yksi:
mentiin sukulaisperheeseen taas kerran käymään ja toin tullessani ison keksipussin ja ajattelin että siitä varmaan tarjoillaan kahvipöydässä.
Olimme yötä siellä ja aamulla kun menin keittiöön, oli perheenäiti ottanut pussin esiin ja keksit oli syötetty lapsille aamupalaksi, kaikki!Toinen juttu oli sellainen että olin viikonloppua
kaverilla matkan päässä lapsen kanssa ja kun sunnuntai tuli, kaverini ei tehnyt yhtään ruokaa..
Koko päivän kirvistelin nälässä ja söin kuivaa leipää. Matkalle lähdettiin siis nälässä..
...ison keksipussin tuliaisiksi kun menitte yökylään. Harmi kun olivat sen syöneet, ehkä tekin kuitenkin saitte jotain aamupalaa. Kas ja kaverikaan ei tehnyt yhtään ruokaa kun olit lapsen kanssa...oiskohan voinut itse ehdottaa, että mitäs me tehtäis yhdessä ruoaksi.
En nyt muista kaikkia juttuja mutta tässä yksi:
mentiin sukulaisperheeseen taas kerran käymään ja toin tullessani ison keksipussin ja ajattelin että siitä varmaan tarjoillaan kahvipöydässä.
Olimme yötä siellä ja aamulla kun menin keittiöön, oli perheenäiti ottanut pussin esiin ja keksit oli syötetty lapsille aamupalaksi, kaikki!Toinen juttu oli sellainen että olin viikonloppua
kaverilla matkan päässä lapsen kanssa ja kun sunnuntai tuli, kaverini ei tehnyt yhtään ruokaa..
Koko päivän kirvistelin nälässä ja söin kuivaa leipää. Matkalle lähdettiin siis nälässä.....ison keksipussin tuliaisiksi kun menitte yökylään. Harmi kun olivat sen syöneet, ehkä tekin kuitenkin saitte jotain aamupalaa. Kas ja kaverikaan ei tehnyt yhtään ruokaa kun olit lapsen kanssa...oiskohan voinut itse ehdottaa, että mitäs me tehtäis yhdessä ruoaksi.
Syötiin myöhemmin sitten muuta siellä sukulaisperheessä.
Eipä ehdottanut kaveri mitään, olisin voinut yksinkin tehdä. En voi toisten kaapeille mennä kollaamaan jos ei ole sovittu.
Itse teen ruokaa ja myös vieraille.
Lähinnä ihmetyttää se, että toiset antavat lastensa mellastaa kylässä ihan vapaasti: riehua, tapella, levitellä ja rikkoa leluja ilman että vanhemmat sanovat mitään.
Jotain ajatuksia kuitenkin tuli lukemistani kommenteista. Itse en pidä omituisena sitä, että vieraat eivät osallistu kotitöihin tai tuo omia liinavaatteita mukana. Passaan kyllä vieraitani ihan mielelläni. Otan jopa vähän itseeni jos joku tuo omat pyyhkeet ja lakanat minulta kysymättä. Tulee mieleen, että eivätkö meidän liinavaatteet kelpaa. Ja kun olen tottunut hääräämään omassa keittiössä omalla tavallani, niin en kaipaa sinne apulaisia tielle. Tiedän monien muidenkin emäntien olevan tarkkoja omasta tontistaan, joten en itsekään vierailulla käydessäni tunkeudu liikaa mukaan keittiötöihin. Toki korjaan likaiset astiat pöydästä ja kysyn, tarvitaanko apuani, mutta minulle ei ole vielä koskaan sanottu, että joo, tiskaapa sinä. Ainoastaan jos kyläpaikan emäntä on niin läheinen, että tiedän jopa miten hän järjestää astiat astianpesukoneeseen, niin teen kotitöitä oma-aloitteisesti.
Ja vielä kun kerrostaloissa yleensä on kiinteä vesimaksu niin tyttölle ei välttämättä kukaan ole koskaan edes kertonut ettei suihkussa voisi olla niin kauan kuin huvittaa.
Tyttären kaveri oli meillä yökylässä viikonlopun, kyseessä on 15-vuotias tyttö. Tää kaveri meni suihkuun ja valehtelematta lotras siellä ainakin puoltuntia :) Mä oikeesti ajattelin että kohta kyllä loppuu lämmin vesi. No, sinänsä ymmärettävää kun on kyse ton ikäisestä ja kaverista joka asuu kerrostalossa ja ilmeisesti heillä on vesi ilmaista?
Ne kiinteät vesimaksut on kyllä huolella arvioitu ja yleensä yläkanttiin.
Tämä ei naurattanut minua yhtään. Jotain on pielessä, jos lapsi noin kauheasti pelkää vanhempaansa. :( Lasten fyysinen rankaisu on Suomessa rikos. Otitko asian puheeksi tuon ihmisen kanssa, miksi hän raivostui niin kovasti? Mä soittaisin tuosta jo hänen asuinpaikkakuntansa lastensuojeluun (sosiaaliviranomaiset), ei lapsia saa kohdella ihan miten vaan!
lapsi itki aivan paniikissa ja piti käsiään päänsä suojana.
se oli aika hurjaa.
tämä vanhempi suuttui aivan mitättömästä lapselle.
itse olen kärsinyt huonosta omastatunnosta raivomisieni suhteen, mutta nytpä sain hiukan toisenlaisen näkökulman ja ymmärrän, että mun omat raivoamiset ovat sentään jossain kontrollissa, eivätkä lapseni ole ikinä menneet tollaseen paniikkiin.
se on kyllä ollut omituisinta.
Ei tule mieleen että vieraat olisivat olleen meillä oikeastaan ikinä outoja.
Mutta.. Olin kaverillani kylässä ensimmäisiä kertoja. Oltiin kahvit juotu ja emäntä pyysi että tulisin pihalle mukaan kaveriksi kun hän menee tupakalle.
Siinä sitten puettiin vaatteet päälle ja mentiin omakotitalon eturappusille pakkaseen ja emäntä sytytti tupakan, veti parit henkoset ja ojensi tupakkaa mulle ja pyysi pitämään sitä hetken. Otin tupakan käteeni vähän ihmetellen ja emäntä meni rappusten alle metrin rappusten viereen, veti housut kinttuihin ja alkoi kyykkykuselle hankeen! Omien eturappusten viereen!! Pihalla jossa lapsensa leikkivät!
Suu auki tuijotin kun lämmin kusi teki syvää keltaista reikää hankeen.
Tarpeensa tehtyään, rouva nosti housunsa ja tuli ottamaan tupakkansa ja jatkoi polttamistaan.
En voi vieläkään kuin ihmetellä. Jos oli kova hätä, miksi ei käynyt vessassa ENNEN tupakalle menoa. Tai pidättäny, aikuinen ihminen, yhden tupakan ajan eli n. 5 min ja käynyt kun mentiin sisälle.
Mutta ei.
Hyi olkoon, pissata nyt omalle pihalle! Rappusten juureen!
jälkiruoaksi, kun me tarjosimme ruoan ja vei loput mennessään. Meistä se oli miehen kanssa aika omituista.
Ystäväni tuli viettämään iltaa, ottamaan sidukkaa ja höpöttämään, tai minä ainakin luulin. Ystävällä oli meneillään sivusuhde jonkun miehen kanssa ja soitti yhden sidukan jälkeen tälle. Istuin olohuoneessa ja ystäväni meni makuuhuoneeseen, laittoi oven kiinni ja istui siellä puhumassa 1.5 TUNTIA! Soitin jo itse toiselle kaverille että tulee meille viettämään iltaa... törkeää!
Toiset omituiset olivat pariskunta jotka aina kyselivät että grillataanko yhdessä? Parikertaa suostuimme mutta grillataanko yhdessä teillä tarkoittikin että me tullaan teille syömään ilman mitää tuliaisia.
Jos itse ehdottaa että me tullaan teille grillaamaan niin olettaisin että tuovat omat grillattavat mukanaan.
Olin kymmenisen vuotta sitten parikymppisenä muuttanut silloisen poikaystäväni kanssa vieraalle paikkakunnalle opiskelemaan. Olimme hurjan rakastuneita ja poikaystäväni halusi, että kaikki kaverinsa tutustuvat myös minuun, joten kutsuimme hänen ympäri Suomea levittäytyneen kaveriporukkansa meille, koska minunkin kaverini olivat olleet kylässä.
Kaveriporukkaan kuului neljä miestä ja kaksi naista. Kun vieraat saapuivat, tervehtivät minua ja esittelivät itsensä. Siinä olikin sitten kaikki, mitä minulle viikonlopun aikana sanottiin. Koitin jutella heille, kysellä jotain, keskustella, mutta en valehtelematta saanut oikein mitään vastauksia. Tätä koko viikonloppu.
Vierasporukka nukkui patjoilla olohuoneessamme. Kun heräsin aamulla, huomasin, että tämä tyttö oli ottanut tarkasti varjelemani lapsuuteni pehmopöllön viereensä! Jos jokin rupisen ja rakastetun näköinen pehmolelu on vitriinissä, kenelle tulee mieleen ottaa se kainaloonsa nukkumaan?!?!
Kylpyhuoneen kaapit oli käyty läpi, samoin vaatekaapit (tästä toinen naisista jäi kiinni). Kaikkea arvosteltiin, ruoanlaittotavoista kirjoihin (olisi pitänyt olla sci-fiä?!?!). Viikonloppu oli kurjin ikinä, vieläkin nousee verenpaine jos sitä ajattelee. Vaikka poikaystäväni otti minut huomioon, tunsin oloni vieraaksi ja ylimääräiseksi omassa kodissani.
Kun asioita selviteltiin jälkikäteen, poikaystäväni oli saanut vastaukseksi: "Oli aika vaivaannuttavaa kun seurassa oli ulkopuolinen." Voitte uskoa, että tapasi näitä kavereitaan huomattavasti vähemmän ja aina muualla kuin kodissamme!!
Kyllä on sitte ajattelemattomia ihmisiä.. Ei luoja..
Mutta eniten ihmetyttää, miksei näille tolloille voi sanoa mitään siitä käytöksestä? Itsekin olen kyllä kiltti, mutta kyllä mullakin joskus pinna palaa. Enkä todellakaan pitäisi enää yhteyttä tuollaisiin ihmisiin, edes sitä 2-3 kertaa vuodessa??
olin vuosia sitten ristiäisissä...
juhlat pidettiin anoppilassa pienellä porukalla ja juhlien jälkeen emäntä ihmetteli minne hänen korunsa oli hävinneet- ne kun olivat kauniisti esillä kylpyhuoneessa!
tapaus ei selvinnyt silloin, ikävä fiilis oli meillä, ketkä tiesivät että koruja oli kadonnut.
SITTEN meni joku vuosi väliä ja selvisi, että toiselta puolelta sukua naispuolinen isovanhempi oli ne sitten humalapäissään sieltä sitte ottanu mukaansa.
että sellaisia isoäitejä