*** Elokuiset leijonanpennut vko 11 ***
Kommentit (33)
Ajattelin minäkin iskeä itseni tänne :)
Olen tällainen 21vuotias toisen lapsen odottaja. Esikoinen syntynyt joulukuussa -07. Tämän Kakkosen laskettuaika olisi 14.08.09
Kotiäitinä olen ollut koko tuon esikoisen elämän ja Kakkonenkin saa kotona olla ainakin vuoden vanhaksi. Sitten pitää minun varmaan jo lähteä takaisin kouluun :)
Perheessä lisäksi aviomies ja koira.
Raskausviikkoja olisi nyt 17+3
Tänään tuli käytyä neuvolassa. Painoa oli tullut joku 300g ja risat/vko. Hb oli yllätys, yllätys noussut. En tiedä miksi, mutta hyvä niin. Nyt oli siis 135. Vauvan syke kuului hyvin ja oli siinä 148-150 koko ajan. Ens viikolla mennään TYKS:n ultraan.
Itseä väsytää ja lihaksia särkee, vaikkei flunssaa oikeasti ole. Täytyy yrittää jaksaa olla töissä tuonne helatorstaille asti toukokuuhun sit alkaa kesäloma ja sen perään sitten ä-loma.
Viikonloppuna huomasin hiivatulehduksen tulleen ja tänään hain canestes kuurin itelle. Inhottava vaiva tuo hiiva, yök!
Rv 18+4
Aatelkaa mammat, ollaan kohta kaikki suunnillee puol välissä raskautta! :) Aika menee aika nopee, vaikka välil kyl matelee... varsinkin kun odottaa esim. ultraa. Meillä rakenne ultra onkin jo viikon päästä, sitten saa nähdä pikkuisen ja toivon mukaan ei oo jalat ristissä. :)) Liikkeitä tuntuu jo aika paljon, varsinkin nukkumaan mennessä tai töissä istuessa. Aina tulee kyllä hymy huulille. :)
Onko kukaan vielä varannut 4D ultra aikaa, vai aikooko kukaan mennä? Meillä on aika varattuna huhtikuun puoleen väliin. Se taitaakin olla viimesiä hetkiä millon sen voi tehdä (sillon rv24).
Viime viikko menikin todella nopeesti. Lomailtiin nimittäin Espanjassa miehen kanssa. Olotkin oli hyvät ja lennot suju hyvin. Välillä alko pyörryttää jos joutu kauan seisoskelemaan. Tämmöistä täältä!
Nyt täytyypi mennä unten maille...
jondis rv 18+6
Pitkästä aikaa koneella...
Saatiin koko perhe vatsatauti riesaksemme heti räkätaudin perään:( Oksenin viikonloppuna vuorokauden ajan n. kerran tunnissa ja useemminki:( Ja kuume nousi siihen päälle vielä...Oli aivan hirveetä. En muista olleeni niin huonossa kunnossa ikinä vatsataudin takia. Mielenkiintosta nähä keskiviikkona neuvolassa paljo paino on laskenu. On nimittäin varmasti laskenu kun en oo pystyny moneen päivään syömään normaalisti.
Olin viime viikolla terveyskeskuksessa siinä ekassa lääkärintarkastuksessa ja kaikki ilmeisesti ok, paitsi eihän siellä pystytty sydänääniä kuuntelemaan kun ei ollu laitteita. Onneks sain ajan neuvolaan tälle viikolle kun ei oo tosiaan kertaakaan vielä sydänääniä kuunneltu. Vauva onneks liikkuu hyvin kaikista taudeista huolimatta...Painoa mulla oli tullu vaan 2kg lisää ja nyt aivan varmasti laskenu. Tuntuu että vauvamahaki on puolet pienempi vatsataudin jäljiltä tai sitte kuvittelen.
Hyvää viikon jatkoa kaikille!!!:) Ennen kaikkea toivottavasti pysytte terveinä:) Ihan hirveetä sairastaa sängyn pohjalla:(
Neppe rv 18+0
Täällä olisi uusi rinkiläinen. Laskettuaika elokuun kymmenes ja toinen raskaus menossa. Edellinen lokakuussa 07. Raskausviikkoja kertynyt 18+1.
Vointi on mitä mainioin alun oksentelujen, pahoinvointien ja pyörtymisten jälkeen. Mulla tahtoo paineet laskea matalaksi raskauden aikana. Paino ei oo vielä noussut lähtöpainoon, mutta eiköhän se sieltä aikanaan. Rautaa ei oo vielä tarvinnut syödä. Mahakaan ei vielä oo pömpötä, joten itellä tällä hetkellä olo ettei raskaana olekkaan!! En oo vielä kertonut muille kuin miehelle ja siskolleni. Oon aatellu et sitten ku maha kasvaa, niin se kertokoon. Kaikki on niin erilaista verrattuna ensimmäiseen raskauteen. Silloin mulla oli kaikenlaisia ongelmia raskauden kanssa ja hyppäsin sikiön tutkimuksissa tiuhaan. Terve poika kuitenkin syntyi.
Tyypiltäni olen rempseä ja suoraan kommentoiva terveysalan opiskelija. Liikuntaa oon harrastanu viikottain, mutta nyt raskauden myötä oon vähän lisännyt ihan mielialan ja kunnon kohottamiseksi. Rakenneultra parin viikon päästä, toivottavasti sukupuoli selviää!! Toivon poikaa :D .
Mitään tarvikehankintoja en oo tehnyt. Ollaan ekalle hankittu laadukkaat unisex tuotteet. Kaksosten rattaat joudutaan luultavasti hankkimaan mun kesätyörahoilla, kun edellinen vajaa kaksivuotias kun vauva syntyy.
Meillä isi haluaa jäädä lasten kanssa kotiin sitten syksyllä äitiysrahakauden loputtua. Annan mielihyvin jäädä. (Toista se on varmaan sitten ku pikkuinen on maailmassa!!) Ensimmäiseltä minä sain olla kotona lapsen kanssa, niin saa mieskin nyt kokea sen millaista on olla lasten kanssa! Niin ja pitää aatella positiivisesti, saanpahan koulun loppuun.
rv 18+1
Minä olen ollut koko raskauden tavalla tai toisella kipeänä :) Ensin oli aivan hirvittävä pahoinvointi kahden kuukauden ajan, raskausoireita. Kun siitä alettiin päästä eroon, sain kammottavan keuhkoputkentulehduksen. Siihen ei tietenkään mitään antibiootteja annettuja raskauden vuoksi vaan ihan vain vanhanaikaisesti sairasteltiin. Päivän ehdin olla oikeasti terve ja sitten iski flunssa. Nyt saisi jo alkaa pysyä terveenä...
Turhauttavaa tällainen sängyssä makaaminen. Lenkillekään en ole päässyt, kun heti alkaa keuhkoissa tuntua pakkasilma pahalta.
Onneksi painoa ei ole tullut lainkaan. Toisaalta taas olisi saanut mielummin tulla kuin lähteä näin paljon. Viimeksi sain neuvolassa kuulla kunniani, kun olin jälleen laihtunut n. 300g viikossa. Pitää vaikka pakolla syödä enemmän.
Liikkeet ovat alkaneet tuntua jo hivenen. Kyllä niihin keskittyä saa, että päivällä tuntuu, niin heikkoja vielä ovat. Olen nyt suuresti helpottunut, kun aloin tuntea liikkeitä. Sydänäänet olivat viimeksi neuvolassa sen verran vaikeat löytää, että jäi huoli kaihertamaan. Löytyivät ne lopulta ja ihan hyvät olivat, mutta siitä lähtien kaikkea ikävää pyörittänyt mielessä.
Pelottavaa, että lähestymme puolta väliä, minä voisin aivan hyvin odottaa kauemminkin :D Lapsi on todella odotettu, mutta voisin hypätä suoraan synnytyksen ylitse siihen, kun pääsen lapsivuodeosastolle. Sen verran karsea oli esikoisen maailmaan saattaminen, ettei tekisi vielä mieli uusia kokemusta. Toivotaan, että toipuminen on tälläkin kertaa yhtä nopeaa.
Mutta ehkä tästäkin selvitään hengissä! :)
darley - rv 17+4
Hei vaan kaikille ja uusille tervetuloa mukaan! Darleyn kanssa onkin samanikäiset lapset, meilläkin esikoinen syntynyt 12/07 ja tämän toisen la on muutaman päivän erolla sinun kakkoseen :) Missä päin asustelet, pohdin ollaanko menossa samalle synnärille?
Moni on päässyt neuvolaan, itse odottelen sitä vielä viikon verran. Tuntuu siltä, että edellisestä käynnistä on ikuisuus. Se oli vielä lääkärikäynti, eli omaa mukavaa neuvolatätiä ei ole tullut nähtyä aikoihin. Pelonsekaisin tuntein odottelen sydänäänien kuuntelua, toivottavasti kaikki on ok. Liikkeitä kun ei vielä niin kunnolla tunne. Välillä tuntuu molskintaa, mutta varsinaisia potkuja ei. Tulee sitten sellainen olo, että kuvittelenkohan koko liikehdinnän.
4D-ultraan emme ole menossa, korkeintaan sitten, jos rakenneultrassa selviäisi jotain syytä tarkempaan tutkintaan. Eli silloinkin ihan vauvan terveydellisistä syistä menisimme. Sukupuolta kun emme halua etukäteen tietää, niin tuo 4D tuntuu siksikin vähän turhalta meille. Olen kavereilla nähnyt niitä 4D videopätkiä ja ovat kyllä aika mainioita. Tosi hienosti näkyy kasvonpiirteetkin niissä. Eli varsinkin jos haluaa sukupuolta selville, niin tuossa ultrassahan se parhaiten näkyy.
Odottavat on fiilikset, ei osaa muuta sanoa :) Lueskelin eilen kirjoittamiani ajatuksia esikoisen odotusajalta, ja aika samanlaisia kiputiloja ja muita olotiloja olen tuntenut silloinkin. Veikkaan, että kun puoliväli raskaudessa tulee kohdalle, niin siitä alkaa aika liitämään kamalaa kyytiä. Näin kävi ainakin viimeksi. Nyt on vähän odottava olotila, kun edessä on vielä rakenneultraa ja kunnon potkujen tuntemista. Olotila on muuten ok, mutta liitoskivut ovat alkaneet vaivata melkeinpä päivittäin.
Eipä tänne kummempia kuulu. Voikaa hyvin elomammat!
Penne ja pieni 16+5
Moikka!
Tässä olen aamun ajan ihmetellyt "hävinnyttä" mahaani. Viikonlopun aikana tuntui että se otti kasvupyrähdyksen, ja alkuviikon istuinkin tössiä kuminauhaviritys housujen napinlävessä. Maha oli sellainen pinkeä ja sievästi pyöristynyt. Hyvin vähän oikeasti, mutta omasta mielestä tietysti hyvinkin huomattavasti ;)
No tänä aamuna pinkeydestä ei ollut tietoakaan, ja mielestäni se ei pömpötäkään eiliseen tapaan. Tuntuu vaan sellaiselta läskirenkaalta. Ja mä kun odottelen kovasti sitä vauvamasua niin tämä takapakki pistää harmittamaan. Neuvolantätikin kyllä sanoi, että saatan hyvinkin kuulua niihin kenellä ei koskaan isoa mahaa tulekaan, ja ainakin että selkeä näkyminen kestää melko pitkään.
Mitenkäs teidän muiden mahat, ovatko jo selkeitä vauvamahoja ja kuinka isoja? Tapahtuuko muillakin tällaista edestakaista veivausta? Mielestäni maha ei ollut viikonloppuna/alkuviikosta mitenkään varsinaisesti turvonnut vaan selkeästi kasvanut. Taisi olla kuitenkin toiveajattelua vaan :D
Tulipa hassu sepustus, nyt takaisin töitten pariin!
T: Auringonkukka rv 17+1
Heipparallaa!
Ja puolestani myös lämpimät tervetulotoivotukset uusille. Täällä ei ahdasta tule, vaikka vielä liittyisi mukaan :)
Auringonkukka kyseli mahasta, itsekin olen malttamattomana odottanut että no joko se massu sieltä tulee näkyviin (siis se vauvamaha, tätä pehmosta röllykkää on ollut jo..), mutta ei niin ei! Äsken otin tirsat tytön kanssa ja kun heräsin, hoksasin että selällä maatessa todellakin tuntuu jo sellainen pieni vauvamaha, mutta eihän se sieltä vielä näy. Ja tuntui, kun vauva jotenkin vähän vaihtoi siellä asentoakin niin välillä kumpu oli selvästi tuntuvampi ja välillä se lähes hävisi. Että onkohan sullakin Auringonkukka ollut vauveli sellaisessa asennossa, että masu on näkynyt/tuntunut enemmän, mutta sitten taas muuttanut asentoa niin, että olevinaan hävinnyt.... ehkä?
Mulla tuntui tuota tytärtä odottaessa muistaakseni tosi pitkään siltä, että ei kai mulle isoa mahaa voi tullakaan, mutta sitten loppukiri oli kyllä melkoinen. Äitinikin ihmetteli lopussa valtavaa mahaani, kun oli aiemmin olettanut että mulle tulee samanlainen pikkuinen vauvamaha kuin hänelläkin on meitä jokaista neljää sisarusta odottaessa ollut... :)
Ja me kun ollaan nyt lähdössä toukokuussa sinne Turkkiin, niin koitin katsella itsestäni odotuskuvia että minkä kokoinen maha sitä niilä viikoilla on ollut... no kuvissa näyttäisi olevan vielä "matkustamisen kannalta sopivan kokoinen mutta silti jo selvästi näkyvä"-malli :) mut saa nähdä, miten se tällä kertaa saattaa sitten yhtäkkiä venähtää isompiinkin mittoihin. En viiti katsella matkavaatetustakaan vielä yhtään, kun ei tiedä että missä mitoissa silloin tullaan menemään.
Jeps, ei täältä muuta... Korvatulehdusta sairastavan neidin kaverina kotona siis ollaan vielä tämä päivä.
Tolleroinen rv 17+5
ps. ainiin, joko ehdin kertomaan että kuulin sunnuntaina taas yhden vauvauutisen, näitä serkuksia on siis tälle vuodelle tulossa jo viisi :)
Auringonkukalle vielä myös kommenttia... Mäkin istuin farkkujen nappi auki ja kuminauhavirityksen kera alkuviikon ja tänään tuntuis mahtuvan nappi kiinni. En oo ainakaan joutunut sitä aukomaan vaikka istumatyötä teenkin. Ihan samanlaisia fiiliksiä on siis eletty... välillä on iloa vauvamahasta ja sitten taas välillä vatsa on vaan ihan sitä omaa makkaravatsaa. Kyllä kuitenkin viimeisen viikon aikana on tapahtunut huomattavaa kasvua. Ihan siis näyttää jo oikeasti vauvamahalta vaikkei vielä kovin iso olekaan. Mieskin on sanonut, että tuntuu että nyt se on alkanut kasvaa päivittäin, ensin alkuun oli neljä kuukautta ihan kasvamatta. ;)
Me lähdetään talvilomareissulle ensi viikoksi, esikoinen on pois koulusta ja otetaan mun vanhemmatkin mukaan. Yritetään hiihtää ahkerasti ja tarkoitus olis käydä kokeilemassa lasketteluakin. Ainakin esikoinen kovasti tahtois oppia. No itsekin palaa mieli oppimaan, kun en oo nuorena sitä taitoa hankkinut. Mä olen ollut aina se hiihtäjätyttö enkä laskettelijatyttö. Katsotaan nyt miten uskaltaa tämän mahan kanssa... onko kukaan harrastanu laskettelua raskaana ollessaan?
Viime viikolla mä taisin valittaa, ettei vauva ole liikkunut juuri yhtään flunssan aikana. Nyt on tilanne korjaantunut ja potkuja tuntuu silloin tällöin ihan kivasti. Flunssakin on jo melkein kadoksissa. :)
Tervetuloa myös uusille odottajille!!
Ritu rv 19+3
Täällä sataa aivan liikaa lunta. Yleensä olen talvi-ihminen, mutta nyt kyllä odotan jo malttamattomasti kevään kurakelejä! :)
Penne: Kotkan keskussairaalassa on meitä lähin synnytyspiste. Sinnekin kyllä matkaa reippaan tunnin verran, toivotaan, että olisi hyvät ajokelit kun H-hetki tulee :)
Vauvamaha on sen näköinen, että olisin lihonut yhtäkkiä 20kiloa *naurua* Ei vielä välttämättä tunnista vauvamahaksi, jos ei osaa katsella sillä silmällä. Olen siis toistaiseksi onnistunut myös vaatevalinnoilla kätkemään raskauteni ihmisiltä, joille en sitä halua paljastaa tässä vaiheessa :) Kyllä minä äitiyshousuihin olen joutunut jo vaihtamaan, muutama viikko sitten.
Mutta jos esikoisen polkuja seurataan niin vatsa kasvaa aivan hillittömäksi. Hienoin muisto tästä on, kun kävimme kuukautta ennen esikoisen la:ta ravintolassa syömässä. Siellä oli pelkkiä looseja. En vatsani kanssa mahtunut niihin istumaan vaan sapuska piti ottaa mukaan :D Kyllä minä ilman raskautta olen aina samassa ravintolassa pystynyt ihan paikan päällä sapuskoimaan :)
Surkea valikoima äitiysvaatteita muuten kaupoissa. Olen tasan yhdet verkkarit ostanut nyt, muuten mennään esikoisen odotuksesta jääneillä. Pitänee varmaan verkkokaupasta tilata...
darley - rv17+5
Täällä kans masu on eri päivinä erilainen ja eri kokonen... :) Välillä kyllä huomaa, et raskaana ollaan mutta sitten taas välillä ei. Useimmiten mun masunen näyttää makkara pömppikseltä. Just sellanen, et ois lihonu ja that´s it. Onneks sen kumminkin ite tietää, että vauvelihan sen masun tän näköseksi tekee. heh! :DD Kovastihan sitä vaan odottaa, että milloin se masu tulee pinkeeks ja söpön pyöreeks. Ehkä se viel ehtii kasvaa ja varmaan ehtii jo kyllästyykin siihen. Tai sitten ei.
Iloista keskiviikon jatkoa mammoille!
jondis 19+1
Täällä ei pötsi kyllä pienene.. Tuntuu turpoavan päivä päivältä :) Eli on jo sellainen kumpu, että vauvamahaksi näkee ja huomaa, peitellä ei varmaan edes voisi enää, mutta eipä ole tarviskaan. Eikä menisi enää lihomisen piikkiin. Makuulla ollessa maha kyllä levähtää sivuille aika hienosti, mutta siihen jää semmoinen pieni kumpu ja kohouma, eli on kohtu kasvanut jo jonkin verran. Mittasin mahanympäryksen tänään ja oli navan kohdalta 98 cm.. Eli ei ehkä enää missimitoissa ;) Vaikka en kyllä missimitoissa ole ollut ikinä. Katsotaan mitataanko sf-mitta neuvolassa maanantaina, esikoisesta ei muistaakseni näillä viikoilla vielä mitattu.
Darley: ei sitten päästä huonekavereiksi, sillä itse asustelen pk-seudulla.
Onkohan se eloleojen esittelypino hautautunut jonnekin bittiavaruuteen, voisi uudetkin käydä laittamassa sinne tietonsa.
Nyt katsomaan CSItä, kun esikoinenkin kävi yllättävän hyvin ja nopsaan nukkumaan. Toivottavasti ei tiedä parkumista puolen tunnin päästä..
terkuin Penne ja pieni 16+6
Laskettelu ei välttämättä ole paras laji raskaana olevalle, ellet sitten ole hyvä laskija. Lautailua en ainakaan suosittele, varsinkaan jos olet aloittelijana liikenteessä.. Joka tapauksessa, jos rinteeseen lähdet, niin ole extra-varovainen! Itse olen lähdössä pääsiäisenä pohjoiseen ja jo pelkän hiihdon osalta suunnittelin pysyväni järven jäällä. Tosin mulla vaivaa nuo liitoskivutkin sen verran, että parempi olla revittelemättä liikaa. Rinteeseen en aio kuitenkaan mennä, vaikka olen lasketellutkin jonkin verran takavuosina.
Kyllähän monet tekevät vaikka mitä, ratsastavatkin vielä viime metreillä, mutta kaikki oman fiiliksen, kunnon ja taitojen mukaan.
Tervetuloa uusille mukaan minunkin puolestani.
Ei ole paljon tullut kirjoiteltua, kun mitään uutta ei oikeastaan kuulu, ja neuvolaan ja ultraankin on vielä matkaa. Hillitön väsymys painaa, en tiedä mistä johtuu. Hemppa oli kuitenkin viimeviikolla 135, aiemmin oli 122.
Mun masu näyttää kans makkaralta. Tai siis musta tuntuu, että ulkonäköön vaikuttaa myös suuresti vaatevalinnat. Oon nyt käyttänyt enimmäkseen äitiysfarkkuja, jotka kyllä tuovat pullotusta enemmän esiin.
Liikkeistä: luulen, että tunsin viimeviikolla pieniä liikkeitä, mutta en ole varma. Nyt ei moneen päivään ole tuntunut mitään. Väkisinkin ajattelen, onko kaikki varmasti hyvin...
Öisin täytyy käydä pissalla jotain neljä kertaa ja aina sitten päälle juomassa, kun on ihan hillitön jano. Herään aina siihen, että nukun vatsallani. Kysyin neuvolan tädiltä voiko siitä olla haittaa ja hän sanoi että ei ja että sattuu ennen minua kuin vauvaa. Ootteko muut samaa mieltä?
Jotenkin masentaa, kun on niin väsynyt. Sitten tän meidän vuokrakämpän kanssa tuli ongelma: tänne tullaan tekemään ehkä remppaa ennen kuin päästään muuttamaan uuteen kotiin. Tosi kiva, kun kyseessä on ehkä vain kuukausi ennen kuin meidän talo valmistuu...Ei jaksais tällaistakin just nyt...mihin sit mennään, tää on ihan lähellä raksaakin...
Pirteämpiä päiviä odotellen,
äiti04ja07, rv 17+4
Ylipainoa oli jo reilusti odotuksen alussa, mutta vatsa on muuttunut selvästi palloksi tuohon eteen ja on pinkeä eikä sellainen löllö kuin ennen. Äippä vaatteita olen jo koko alkuvuoden käyttänyt. Olen kahdesta edellisestä ollut iso masuinen, joten tuskin tämäkään pieneksi jää ;)
Itse myös nukun mielelläni vatsallani :) En tosin enää, koska lyhytkin aika vatsallaan alkaa tuntua todella epämiellyttävältä ja käännyn mielummin kyljelleni.
Olen ihan samaa mieltä siitä, ettet sinä mahallasi nukkuessasi lastasi satuta, jos se kerta sinusta tuntuu vielä hyvältä. Aivan varmasti paine muuttuu epämukavaksi ensin sinusta kuin lapsesta.
Esikoista odottaessani nukuin melko pitkään vatsallani, mutta kyllä se alkoi jossain vaiheessa tuntua epämukavalta.
darley
Moi.
Pitkästä aikaa ilmoittaudun minäkin mukaan keskusteluihin. Eipä täälläkään mitään uutta ole. Neuvola minulla vasta 24.3. ja seuraava ultra 14.4. Sitä ennen pitää saada opinnäytetyö valmiiksi :( Tuntuu motivaatio vain laskevan mitä lähemmäs opintojen loppua pääsee....
Tervetuloa uusille myös minulta.
Mahasta: Tuttu tunne, että välillä tuntuu ihan vaan läskimakkaralta ja välillä kiinteämmältä. Tosin en kyllä aikoihin ole onnistunut mahaa peittämään. Rv oli kai 13 tasan kun piti äitille kertoa odotuksesta ja sitä jännitin. Puhuessani asiasta miehelleni joka sanoi että riittää kun menet äitisi eteen seisomaan, kyllähän tuon jo kaikki huomaa...
Mahallaan nukkumisesta olitte myös keskustelleet. Itse nukun sellaisessa ihmeellisessä osin vatsalteen asennossa, jossa laitan toisen jalan koukkuun ja polven mahdollisimman ylös, jolloin paino ei laskeudu suoraan mahan päälle vaan polvi ja reisi tavallaan ottaa osan painosta. Selällään en pysty nukkumaan kun ahdistaa. Muistaakseni jossain vaiheessa oli puhettakin siitä, ettei selällään pidäkään nukkua kunse saattaa häiritä istukan verenkiertoa.
Tässäpä nämä minun kommentit, jospa menisi siivoamaan...
Voikaahan kaikki hyvin!
T: Emem rv 14+3
Heissan vaan minultakin kaikille uusille, kivaa että tänne tipahtelee vieläkin uusia mukaan kun tuntuu et meitä on jotenkin vähemmän kuin noissa muissa kuukausiketjuissa :) Tai sitten ei vaan kirjoitella niin ahkerasti, mulla ainakin olisi tän suhteen tsemppaamisen varaa ;)
Mahakeskustelusta: Juup, mulla on kyllä ollu jo monta viikkoa omasta mielestäni ihan selkeä vauvamaha. Toki noi äitiyshousut jotenkin vielä korostaa sitä, mutta kyl tuossa pientä pallontynkää jo näkyy :) Jotenki pelkään vaan et tuo maha on kasvanu noin paljon lihomisen vuoksi, painoakin kun on tullut jo 2,0 kg eikä varmaan noin paljoa olis saanu vielä tulla..??? Mä syön ihan liikaa :( Viime raskauden jälkeen olin lähtöpainoani kymmenen kiloa kevyempi (silloin mentiin normaalipainon ylärajalta hoikkaan), ja paino on pysynyt siinä samassa sitten viimeiset 5 vuotta. Nyt kammostuttaa tää kilojen kertyminen, mitä jos mä en pääse niistä eroon? Oon vaan niin tykästyny syömiseen etten osaa laihduttaa :P Helposti saan painon normaalioloissa pidettyä samana, mutta nyt en kyl hillitse itseäni ollenkaan.
VItsi mä niin kateellisena luen teidän neuvolakäynneistä! Olis niin hyvä päästä jo käymään itsekin. Tosi paljon heikottaa ja väsyttää ja olis kiva tietää missä se mun hb heittelee :P Ja olis myös kiva kuulla ammattilaisen arvio mun painon noususta , ja olisi myös kiva tietää pitäiskö sitä rautaa alkaa jo syömään jne... Sydänäänetkin vois vauvalta kuunnella, ei ole viel koskaan kuunneltu. Ei sillä, huolissani en ole tippaakaan, vauva liikkuu niin paljon että eiköhän tuo kunnossa ole :) Mutta silti aika paljon on jo kysymyksiä mitkä mietityttää. Mulla oli se eka neuvola joulukuussa ja tokan saa varata vasta rakenneultran jälkeen, joka on onneksi jo ensi tiistaina. Ja alkuraskauden lääkärikäyntiä ei kuulemma tarvinnut kun kyseessä on jo toinen raskaus (mitä sitten jos välissä on melkein 6 vuotta!), eli ei ole lääkäriäkään vielä tavattu.
Mä noista liikkeistä kyselisin. Onkos teillä muilla kuin voimakkaita jo? Mua niin huvitti ku neuvolan opuksessa lukee et potkut tuntee päällepäin rv28 jälkeen, kun mulla kyllä tuntee jo ihan selvästi mieskin. Viikko sitten ihan vitsillä käskin sen kokeilla masua, ja sehän sitten tunsikin jokaisen potkun minkä minäkin. Lisäksi kun makaan selällään, potkut on usein ihan silmillä nähtävissä. Kyllä se maha ihan kunnolla kupruilee pienen jalan tahtiin. Jep, alkuun huvitti, mutta nyt on alkanut mietityttämään, että onkos kaikki sittenkään hyvin? SIis voisko mun vauva olla liian iso ikäisekseen? :/ Joo, mä oon neuvolan tarpeessa, tiedetään ;D Kertokaa te että tää on ihan normaalia niin mä rauhotun :)
Nyt minä lähden siivoilemaan ympärilleni levinnyttä kaatopaikkaa, eka vapaapäivä pitkään aikaan ;) Mukavaa viikkoa kaikille, ja paranemisia flunssan kanssa kärvisteleville :)
Viime viikko hujahti nopeasti ohitse, niin kuin lomaviikot tuppaavat menemään :).
Torstaina oli neuvola ja kaikki oli hyvin. Sydänääniä neuvolatäti ei saanut pitkäksi aikaa kuuluviin, mutta pariin otteeseen kuitenkin jumputus kuului. Omalta osaltanikin kaikki oli OK, jopa verenpaine oli vihdoin ja viimein normaaleissa lukemissa. Mulla on melkeen aina ollut molemmat paineet ylärajoilla, siis jo melkein teini-iästä lähtien. Kaipa sitten jännitän osaksi mittaustilannetta tms. Paino oli edelleen hiukan tippunut, mitä suuresti ihmetteln koska tuntuu että syön jatkuvasti :p
Rakenneultra-ajankin sain maanantaille 30.3. joten sitä sitten odotellessa!
Viikonloppuna käytiin myös siellä Helsingissä, mutta en kyllä löytänyt oikein mitään miellyttäviä äitiysvaatteita miellyttävään hintaan... Taidan tyytyä kotikaupungin H&M:n vaatteisiin ja mahdollisesti huuto.netin tarjontaan. Lisäksi yhdellä kaverilla saattaa olla mulle sopivia vaatteita. Haluaisin kovasti farkut bootcut lahkeella, saisi olla vaikka reilumminkin levenevä malli, mutta kovin kapeilta tuntuivat lahkeet kaikissa viikonloppuna näkemissäni farkuissa.
Lisäksi taidan olla liian pihi, kun 80 euroa farkuista tuntuu jo paljolta ;)
Täällä tulee taas lisää lunta, toivottavasti ei kuitenkaan enää kauheasti tulisi. Toivon että kohta uskaltaisi taas aloittaa työmatkapyöräilyn, raskauden takia jätin sen tämän talven osalta kokonaan.
Mukavaa viikkoa!
Auringonkukka rv 16+6