Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?

Olenko se vain minä vai käykö muillekin aina (tai edes joskus) näin?



Tapaan mukavan miehen ja aluksi kaikki menee hyvin. Tuntuu että mieskin on täysillä mukana jutussa. Sitten kuitenkin osoittautuu että oma aika kavereineen ja ryyppyviikonloppuineen onkin minua tärkeämpi. Ei siis niin että olisin painostanut miestä yhteisiin viikonloppuihin minun kanssani mutta kyllähän sitä yleensä ollaan valmiita viettämään aikaa yhdessä jos on edes ihastusta ilmassa.



Mutta ihmetyttää vain että mistä minä aina löydän ne miehet jotka eivät oikeasti ole valmiita sitoumaan. Ja ehkä vielä enemmän ihmetyttää että miksi miehestä irti päästäminen on näin vaikeaa. Pari viikkoa sitten tein ratkaisun että emme voi jatkaa yhdessä mutta silti huomaan kaipaavani miestä joka päivä kovasti, vaikka hän kohteli minua huonosti. Tiedän että jos mies nyt soittaisi minulle ja sanoisi muuttavansa tapansa ja haluavansa olla kanssani, suostuisin välittömästi.



Typerää, mutta minkäs sitä tunteilleen voi...