Voi itku... Ma antaisin mita vain jos saisin kolmannen lapsen!!!
1v 4kk yritysta eika niin minkaanlaista ole tapahtunut...
Isommat lapset kyselevat joskus etta aiti, eiko olisi kiva jos meille tulisi vauva? Sanon siihen vain etta joo kivahan se olisi, vauvat ovat ihania tms...
Koko sielu huutaa, haluan lapsen, muttei onnistu...
Onnistuukohan koskaan??
Kommentit (20)
meilä meni 6 vuotta yrittämiseen saada esikoiselle sisar ja sain kaksoset!!!
Eli ei kannata miettiä saako vai eikö saa, se on tullakseen se raskaus jos on;)
Tulet raskaaksi tai et, niin sulla on jo kaksi ihanaa lasta! Nauti heistä ja suuntaa energiasi heidän kanssa puuhailuun nyt ja tässä!
syöttekö terveellisesti? normaalipainoisia olette? entä alkoholi ja tupakka? sulle ja miehelle kuitenkin tullu hieman ikää lisää edellisten lasten jälkeen joten terveelliset elämäntavat voivat auttaa. Oletko käynyt gynellä? voihan olla että on tullut vaikka esim. myooma (hyvä laatuinen) joka voi viivästyttää raskaaksi tuloa. onko säännöllinen kierto sulla?
voimia ja onnea yritykseen.
Antaisitko pois unelman biologisesti yhtenäisestä perheestä? Kokonaan "suomalaisen" näköisestä perheestä? Täysin terveestä perheestä? Ihan tavallisesta perheestä? Nimittäin adoptio ON vaihtoehto. Joo, ei ole helppoa nykyisin, mutta mahdollista kuitenkin.
koeputkihedelmöityksen avulla. Kaveri tuli raskaaksi (kolmas lapsi) 4,5 vuoden yrittämisen jälkeen
Ma olen kylla sellainen ikuinen laihduttaja ja painon kanssa kamppailija, laihdutin rajusti ja sitten lihoin takaisin ja se pisti kierron sekaisin, ts. kierron pituus venahti 7 paivalla 28pv:sta tuonne 35 pv:aan. Nyt en ilmeisesti enaa edes ovuloi, ei ainakaan testit nayta niin... Kierto on kylla lyhentynyt noin 31 pvan pituiseksi. Nyt olen syonyt terveellisesti ja jarkevasti ja saanutkin painoa tippumaan, hitaasti.
Onkohan kellaan tallaisesta kokemusta, kauankohan kestaa etta elimisto alkaisi toimimaan normaalisti taas?
Mies on normaalipainoinen, kumpikaan meista ei juo alkoholia (ehka kerran vuodessa muutama lasillinen viinia) emmeka tupakoi. Gynella kavin viime elokuussa, ei nakynyt mitaan epatavallista. Clomejakin olen syonyt 2 kiertoa, eivatka nekaan ole tuottaneet tulosta...
Olen alyttoman kiitollinen meidan kahdesta lapsesta! Heita rakastetaan niin paljon kuin vain voi lastansa rakastaa mutta SILTI syli kaipaa viela "sita yhta". En tieda voiko muut tallaista ymmartaa. Olen 33v.
ap
Antaisitko pois unelman biologisesti yhtenäisestä perheestä? Kokonaan "suomalaisen" näköisestä perheestä? Täysin terveestä perheestä? Ihan tavallisesta perheestä? Nimittäin adoptio ON vaihtoehto. Joo, ei ole helppoa nykyisin, mutta mahdollista kuitenkin.
siita innostunut. Hanella on asenteena etta tulee jos on tullakseen. Mutta minun mieli ei lepaa. Ja noista ylla olevista kommenteistasi; meilla ei niista pade nyttenkaan kaikki joten ei rikkoisi unelmiani. Voisin rakastaa adoptiolasta aivan kuin omaani, niin ainakin kuvittelisin!
ap
voi, olet aivan kuin niiiiin moni adoptiotaipaleelle valmis nainen - "kyllä minä, mutku mies ei innostu" :) Jos oikeasti olet kiinnostunut, niin koeta saada mies mukaan vaikka Pelastakaa lasten infotilaisuuteen ja/tai yhdysperhevierailulle; varsinkin jälkimmäinen on ymmärtääkseni sulattanut aika monet miespuoliset sydämet :)
t. 9
ymmärrän mitä ajat takaa, mutta ärsyttää tuollaiset sanavalinnat.
antaisit kaksi ensimmäistä lastasi pois jos voisit saada kolmannen?
kuolisit jos saisit kolmannen lapsen. kaikki kolme joutuisi elämään ilman äitiä.
olisit valmis miehesi kuolemaan jos vain saisit kolmannen lapsen.
täytyykö jatkaa??
Siis siinä vaiheessa, kun on adoptionhakijana, sen jälkeen kukaan ei mitään tarkista - onneksi, sillä me ainakin olemme ihan PA :D Moni rahoittaa adoption lainarahalla. Toki monet ovat varakkaita, mutta eivät suinkaan kaikki.
Katso lisätietoa vaikka www.adoptioperheet.fi tai www.ampiaisakka.com - tosin jälkimmäisen ajankohtaisuus kärsii sivuston pitäjän lapsiperhe-elämän vilkkaudesta :)
t. 9, jolla kaksi tyttöä Kiinasta
ymmärrän mitä ajat takaa, mutta ärsyttää tuollaiset sanavalinnat.
antaisit kaksi ensimmäistä lastasi pois jos voisit saada kolmannen?
kuolisit jos saisit kolmannen lapsen. kaikki kolme joutuisi elämään ilman äitiä.
olisit valmis miehesi kuolemaan jos vain saisit kolmannen lapsen.täytyykö jatkaa??
Miten minun pitaisi se sanailla, etta se kuulostaisi siedettavammalta?
Kiitos linkeista, kayn kurkistamassa!
Onnea ja kaikkea hyvaa sinulle lapsukaistesi kanssa!
Meillakin on kaksi tyttoa!
ap
viestissä kirjoitin, niin sanavalinnat "antaisin mitä vaan" koska tuskin kuitenkaan. uskoisin, että olisit valmis antamaan paljon, todella paljon ja valmis luopumaan paljosta, mutta että "mistä vaan". ei mun ärsytys oo sun ongelma :) et sen kun laittelet miten vaan.
mutta toivottavasti sen kolmannen vielä saat :)
ymmärrän mitä ajat takaa, mutta ärsyttää tuollaiset sanavalinnat.
antaisit kaksi ensimmäistä lastasi pois jos voisit saada kolmannen?
kuolisit jos saisit kolmannen lapsen. kaikki kolme joutuisi elämään ilman äitiä.
olisit valmis miehesi kuolemaan jos vain saisit kolmannen lapsen.täytyykö jatkaa??
Miten minun pitaisi se sanailla, etta se kuulostaisi siedettavammalta?
Voisin tehda kenelle vain niin paljon palveluksia kuin kohtuuden nimissa voisin ja niin kylla jo teenkin...
Kiitos toivotuksista onnea sita tassa tarvitaan!
ap
viestissä kirjoitin, niin sanavalinnat "antaisin mitä vaan" koska tuskin kuitenkaan. uskoisin, että olisit valmis antamaan paljon, todella paljon ja valmis luopumaan paljosta, mutta että "mistä vaan". ei mun ärsytys oo sun ongelma :) et sen kun laittelet miten vaan.
mutta toivottavasti sen kolmannen vielä saat :)
ymmärrän mitä ajat takaa, mutta ärsyttää tuollaiset sanavalinnat.
antaisit kaksi ensimmäistä lastasi pois jos voisit saada kolmannen?
kuolisit jos saisit kolmannen lapsen. kaikki kolme joutuisi elämään ilman äitiä.
olisit valmis miehesi kuolemaan jos vain saisit kolmannen lapsen.täytyykö jatkaa??
Miten minun pitaisi se sanailla, etta se kuulostaisi siedettavammalta?
Mä antaisin mitä vain, että saisin ylipäätään lapsen...
Mä antaisin mitä vain, että saisin ylipäätään lapsen...
Meille ei neljännen lapsen saaminen ollut helppoa ja yhtä paljon se sattui kuin esikoisenkin yritys (2,5 vuotta)!
Ei tulisi mieleenkään enää alkaa suremaan lapsettomuutta. 2v kaksosten syntymän jälkeen annoimme pakastetut alkiot luovutukseen koska ajattelimme, että on heitä ketkä eivät saaneet sitä yhtäkään lasta.
siis siinä onko saanut yhtään lasta vai kaipaako kolmatta. Silloin on kuitenkin jo saanut kokea lapsen kantamisen, äitiyden. Jos ei ole saanut yhtään lasta, on valmis äidiksi mutta siinä vajaa.
Ymmärrän, että toisen tai kolmannen lapsen kaipuu voi olla valtava, mutta on silti mielestäni eroa siinä onko vaara olla kokonaan lapseton vai jäädä ilman yhtä useasta.
Olen pahoillani jos loukkaan tällä jotakuta. Siltä minusta kuitenkin tuntuu, ja yhdyn siinä tuon aiemman toiveeseen: kunpa saisin edes yhden lapsen. Lapsettomuusvuosia takana, nyt raskaus alussa. Toivon kaiken menevän hyvin. Mutta toivon todella myös aplle sitä kolmatta.
Tunnen ihmisiä, jotka ovat paljon pidemmänkin yrityksen jälkeen saaneet lapsia, joten täysin mahdollista on että vielä saatte.