Olenko ainoa, jolle tulee huono olo tuosta Seksi-palstasta?

Olen lapseton sinkku ja tykkään todella paljon seksistä, ja must siellä on enimmäkseen asialliset keskustelut, joten ei tule mulle huono olo siellä.

Kävijöiden on pakko olla sinkkuja! Ei kukaan normaali ÄITI eikä ISÄ voi olla tollasia, kenellä perhe-elämän ja lasten edelle menee seksi ja sen määrä ja laatu!

Monelle tosiaankin ainoa ratkaisu pulmaan kuin pulmaan on mennä iskemään uusi pano!

Jos ois jotain seksistä kysyttävää, niin kysyisin sen täältä!



Siitäkin oon samaa mieltä että jos on paljon píeniä lapsia perheessä niin en usko että päällimmäisenä ajatuksena on, mihin reikään jotakin sais tungettua:). Ainakin meille riittää tälllä hetkellä että sitä läheisyyttä ja seksiä on, edes joskus. Eiköhän ne ole paljon lapsettomia tai sinkkuja tai niitä joilla on jo isompia lapsia, jotka tuolla surffailevat. Tai mistäs mä tiedän. Joillain naisilla kai hormonit hyrrää jo synnytyksen jälkeenkin.

mistä muualta saa tietoa, onko esim, oma alapaä normaali synnytyksen jälkeen ja mitä miehet siitä ajattelevat, jos alapää tuntuu löysältä. Varsinkin jos on uutta elämänkumppania etsimässä. Ja onko normaalia peppupano tai piiskaaminen, harrastaako muut niitä vai ei. Se on vaan kiva tietää, että on muitakin, jotka eivät tyydy pelkästään "arkiseen" seksiin.

Ja ihan sama monen muun mieltä askarruttavan asian suhteen. Sieltä voi saada vinkkejä myös omaan elämään.

Pakkoko sitä on jokainen aloitus lukea, lukekaa vaan ne kiinnostavimmat.

Asiaa voi pohtia ihan samalla lailla parisuhteessa kuin muitakin ongelmia:

1. Voimmeko tehdä itse asialle mitään?

2. Löydämmekö jotain vaihtoehtoisia mukavia asioita seksin saralla?

3. Muuttuuko tämä itsestään? Millä aikavälillä?

4. Miten tuemme toisiamme tässä muutoksessa?

5. Mitkä asiat ovat tärkeitä parisuhteessani? Mitä asioita arvostan kumppanissani?

6. Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä seksissä?

7. Mitkä ovat parisuhteemme tukipilarit? Mikä on parisuhteemme tila? Mihin suostun venymään? Mikä on sietämätöntä?

Mistä sitten päättelet., että seksi-palstalle kirjoittavat eivät ole noita asioita käyneet läpi? Jos kertoo kysyttäessä, että kyllä, vaimon alapää on väljempi kuin ennen synnytystä, saa yllättäen käskyn mennä itseensä ja sitten vika onkin vain miehen päässä. Tai se iänikuinen vinkuna "elämässä on muutakin". Totta hitossa on, mutta seksipalstalla puhutaan seksistä. On olemassa puuttessa kärvisteleviä naisiakin eikä heistä kukaan ota asiaa lunkisti, tyyliin nautitaan ny lapsista, ei se seksi ole koko elämä. Päinvastoin, he kokevat torjunnan tai huono seksin nöyryytyksenä ja miettivät eroa. Jostain syystä näille naisille riittää ymmärrystä, mutta puutteesta valittavaa miestä kehotetaan vaan painamaan enemmän kotitöitä ja hieromaan vaimon hartioita ja kestämään osansa.

Eiköhän ne ole paljon lapsettomia tai sinkkuja tai niitä joilla on jo isompia lapsia, jotka tuolla surffailevat.

Lapsettomilla sinkuilla on varmaan tosi paljon kokemusta vaimon alapäästä ennen ja jälkeen synnytyksen.

Väittääkö joku siellä, että mikään muu kuin seksi ei ole tärkeää? En oikein ymmärrä ap:n ongelmaa.

Eiköhän ne ole paljon lapsettomia tai sinkkuja tai niitä joilla on jo isompia lapsia, jotka tuolla surffailevat.

Lapsettomilla sinkuilla on varmaan tosi paljon kokemusta vaimon alapäästä ennen ja jälkeen synnytyksen.

Että ehkä tämä kirjoittaja nimenomaan viittasi lapsellisiin sinkkuihin? Eiköhän heillä ole kokemusta jostain löystymisestä tai vastaavasta.

lapsellisella sinkulla voi olla kokemusta vaimon löystymisestä ja hän voi kirjoittaa siitä nettiin, mutta lapsellisella aviomiehellä ei? Järjellä ajateltuna asian voisi luulla olevan melkeinpä päinvastoin.

Alla olevan henkilön olisi hyvä kohdistaa viestinsä seksi-osioon eikä aihe vapaa-osioon, jos kirjoittaa seksistä, sillä sinne se sitten kuuluukin. Ja hänen jakenties muidenkin seksistä asiallisesti kirjoittavien myötä seksi-osiokin on pian "sisäsiistiä" luettavaa. Eli sovitaanko niin, jookosta!

Ja masentaa. Vaikka pidän seksistä hyvin paljon ja harrastan sitä aktiivisesti. Mutta yleensä jos haluan jutella aiheesta, avaan keskustelun täällä aihe vapaan puolella tai ihan muulla palstalla. Seksipalstalla tunnen itseni kummajaiseksi. Mulle seksi ei ole mikään suorituslaji.

Mä en kans ymmärrä tota ylemmääristä seksihössötystä.Tuntuu itestäkin, että tässä maailmas ei oo enää muuta kun pelkkä seksi. siitä on tullu vähä niinku "pakkopullaa sarjatuotantona liukuhihnalla"-juttu.parisuhteessa se tuntuu olevan monille vain ja ainoastaan se tärkein asia, ja muilla asioilla ei oo enää merkitystä. toista ei enää sillai arvosteta ja kunnioiteta eikä toisen tunteista piitata. Pääasia vain, että seksiä on aina tarjolla ja saatavilla.



Ja jos et kerran anna, miellytä toista tai oo täydellinen sängys, niin mennään heti vieraisiin tai erotaan ja lähdetään baariin ettiin uutta.seksiä tungetaan jo muutenki puoliväkisin ihmisille, ja ensimmäisenä kysellään parisuhteen seksiasiat.ite oon sinkku ja oon todennu, että parempi vaan ku tällasena pysyn. varmaan tuntisin itteni joksiki seksikoneeksi ja reiäksi jos seurustelisin. se on kyllä totta, että seksistä on tullu vain pelkkä suorituslaji jonka takia monilla on paineita siitä ja sen asian kanssa panikoidaan hysteerisesti.mihinkähän tämä maailma on menny:(!

onhan se seksi luonnollista, mutta inhoan siis isoll INHOAN sellaisia miehiä, jotka eivät muuta ajattele. Mulle on parisuhteessa ainakin osunut aina tällainen mies.

juu, mulle on kanssa osunut yleensä parisuhteessa seksihullu mies. seksiä pitäis olla melkein joka päivä, tai muuten on pihtari.kertakin viikossa riittäis mulle ihan hyvin. parisuhteeseen kuuluu paljon muutakin läheisyyttä kuin seksi. en todellakaan ymmärrä sellaisia ihmisiä jotka ajattelee, että vain yhdyntä lähentää suhdetta. ei asia kyllä näin ole. tollaset tyypit haluaakin vaan pelkkää seksiä suhteessa ja menis varmaan heti pettämään hyvän tilaisuuden tullen.joillakin on varmaan hyvin paljon opittavaa seurustelusta.



itse en tykkäisi parisuhteesta, jossa pitäis sekstailla esim. 4-5 kertaa viikossa, käytännössä melkein joka päivä.mulle tulis kauheet paineet ja tunne, että seksi on silloin pakkoseksiä ja pelkkää rutiininomaista suorittamista, niinkuin mikä tahansa arkipäivänen asia. ei se olis enää kivaakaan ja kyllästyisin aika äkkiä, että "taas tätä".

olen kanssasi samaa mieltä, että monessa seurustelusuhteessa perimmäinen ongelma on ymmärryksen ja yleensäkkin keskinäisen kommunikoinnin puute. en tiedä miksi pienikin riita ja ongelma laitetaan heti tuon seksin syyksi ja seksi ei suju.tms. onko ihmisistä tullut jotenkin yksinkertaisia tuossa suhteessa vai mikä on. ongelmat voi johtua monista muistakin syistä kun vaan seksistä ja yleensä johtuvatkin.eipä sitä huonoksi mennyttä suhdetta enää seksillä pelasteta, kun asioista puhuminenkin on keksitty.monet vaan luulevat, että asiat ratkaistaan sekstailemalla, ja jos ei ole täydellistä tämän kumppanin kanssa tai tulee pieni viba, niin vaihtoon vaan.

Katsetta, kosketusta, läheisyyttä.

:( Samaa mieltä kuin ap. Ja tuntuu pahalta myös se, että nykymaailmassa ei taida voida tyydyttää toista täydellisesti. Vaan aina saa pelätä, että vieraisiin lähdetään. Satuttaa se, että unohdetaan kaikki muut arvot. Edes avioliitto ei ole pyhä! Tai parisuhde! Miksi toista ihmistä on niin vaikea kunnioittaa??

Mitä ihmeellistä siinä palstassa on? Kyllä kai te olette seksistä ja pornosta ennenkin kuulleet. Ei ole pakko lukea, jos tuntuu pahalta.



Minä taas kuulun siihen kastiin, missä tykkään puhua seksistä. Seksiä harrastetaan joka päivä, toisinaan jopa ulkona, kun lapset on toisessa huoneessa, autossa, anoppilassa viimeksi... Minua kiinnostaa muiden seksielämä myös, haluan toteuttaa omia fantasioita jne. Ei mitään sairasta tai ällöttävää minusta. Mullakin on tietysti rajani, esim. en lähtis ryhmäseksiin, vaikka sekin on aika kiihottava ajatus.



Toiset on näköjään estyneempiä kuin toiset. Itse masennun jos en saa seksiä, ja silloin se vasta pyöriikin mielessä. Jos olen puutteessa niin irstaat ajatukset tulee mieleen, ja voin silloin palstailla seksipalstoillakin... hui. Eikä se tarkoita muuten että me ei rakastella, tai siinä ei ole tunteet mukana.

Pettäisitkö puolisoasi, jos kotoa et enää saisi? Jos kyllä, niin kuinka pitkän "puutteessa olon" jälkeen? Vai heti kun tilaisuus tulisi?

Yli 10 v. ollaan oltu naimisissa, ja seksielämä on aina toiminut hyvin. Olen onnekas ja tiedän sen, meidän halut sopii yhteen. Jos nyt miehen kiinnostus lopahtaisi kokonaan eikä seksiä olisi kuukausiin, niin sitten en tiedä. Enkä ikinä ole pettänyt, joten ei se ainakaan eka ajatus olisi, vaikka puutteessa kärsinkin. t. 67

Onhan siellä kaikenlaista hassua, mutta hyvä kun pystyy anonyyminä kysymään ja keskustelemaan. Vähän väsynyt se palsta kyllä on...