****HAAHUJEN MAALISKUU****

Hyvä kun laitoit maaliskuun pinon! Tännehän tuunkin kirjoittelemaan. :)



Nyt ei muuta, ihan rauhallinen olo. Ei hirveesti jännitä, vaikka ultra ylihuomenna. Uskon jotenkin kaiken olevan hyvin, koska on niin huono olo. Muutama päivä sitten olisin puhunut ihan muuta, mutta se on semmoista se.



Kiva muuten kun on jo kevät!



virva, 9+5

..ja jänniin hetkiin. Kyllä se aina on yhtä kammottavaa mennä tuonne ultraan. Mutta onneksi olet luottavaisella mielellä ja kaikki on nyt sujunut hyvin. Minähän kävin ultrassa vasta 13+5! ja kyllä jännitti, että onko tämä taas turhaa ja onko vauva vielä siellä. Kovasti tsemppiä sulle! Olen mielessä! Ja tulehan heti kertomaan (noh, kun ehdit..) miten kävi.



Täällä kaikki ok. Viikon loman jälkeen taas koulussa ja muksu päiväkodissa. Olisi kyllä voinut jäädä jo kotiin. Pääsiäiseen tuntuu olevan kamalan pitkä aika! Liitoskivut ovat saapuneet.. ja kaivoin jo tukivyön laatikosta, jos en ihan ankalta näyttäisi. Viime yö ja ilta oli taas tyypillä hiljaisempaa ja tottakai valvoskelin ja tunnustelin josko joku liike tulisi. :)! Saisi joskus antaa vauvan nukkuakin.. hih. Noh tänään aamutunneilla kyllä oltiin hereillä. ja tuntuu vähän siltä, että olisi kaveri taas pää alaspäin.



Mutta nyt taas keskittymään opetukseen!



-Myy 21+3

Niin ihanaa kun tunnet tietenkin jo liikkeet. :) Mä vasta haaveilen semmoisista, nyt tunnen vaan pahoinvoinnin. :D Onko liitoskivut olleet pahoja? Miten se tukivyö toimii sulla, oon ymmärtänyt ettei kaikki siitä tykkää..?



Joo huomenna on sitten taas mahaan kurkkaamisen paikka. Se on mukavaa, vaikka tietenkin kanssa pelottavaa. On kuitenkin niin hyvin paha olo koko ajan, nyt öisinkin, että sinänsä ei jännitä. Niskapoimut ja muut on luku erikseen, mutta en osaa niitäkään niin jännittää. Se todennäköisyys on tietenkin tosi pieni, ja niin on keskenmenonkin tässä vaiheessa enää. Vau-kirjassa rv13 on merkitty virtanpylvääksi, mutta monessa muussa rv11.. mutta ihan sama, ei enää montaa viikkoa. Liikkeisiin tosin on vielä matkaa, ja niitä oottelen innolla.



On muuten töissä (päiväkodissa) hankaluuksia takin kanssa, kun se menee kiinni neppareilla, jotka poksuu auki mahan kohdalta kun kumartelen. hehe.



virva 10+0

On se kumma vaikka viikot vierii niin sitä se yksi ja ainoa keskenmeno silti kummittelee ja pelkään että kuoleeko lapsi mun kohtuun. Ei mitenkään loogista mutta siltä tuntuu. Liikelaskentaa teen 1-2x päivässä. Neuvolasta sanottiin että 1x riittää mutta välillä tulee "tökittyä" extra kerta. Varsinkin kun etuseinäistukka hiljentää möykän. Tänään kyl on mäykännyt tosi paljon.



Tsemppiä kaikille odotukseen!!!



T:Vacsuli ja papu 37+5

Vacsuli ihan varmasti kummittelee! Ja se on justiin mitä ne, ketkä ei oo koskaan keskenmenoa kokeneet ei tajua. Mutta oot ihanan pitkällä jo, oon vähän kateellinen kyllä sulle. :) Oon miettinyt sitä doppleria, mutta pelkään, että saisin siitä pakkomielteen. Onko sulla semmoinen, myyllä ainakin oli?



Tänään oli siis ultrapäivä, ja siellä lötkötti 3,42cm pieni lapsi! Olipas kiva katsella, kun se heilutti käsiään ja jalkojaan ja venkoili selkäänsä. Niskaturvotus oli 0,6mm eli varsin hyvä lukema. Ei menty veriseulaan. Pitkä on taival vielä edessä, mutta ihan ihminen siellä jo on, niin eiköhän tästä päästä hyvin eteenpäin. Kätilö sanoi, että todennäköisyydet on jo hienot, kun kaikki rakenteet (mitä tässä vaiheessa voi katsoa) on kunnossa.



virva rv 10+1

Ihanaa, että teillä Virva oli kaikki hyvin! Pitkä taival on edessä, mutta paremmalta näyttää koko ajan! Ja melkoisen kokoinen tuo teidän muru on jo. Vaikka tuntuu jännältä ajatella miten noin pieni voi liikutella jalkojaan ja käsiään ja on kyllä mitä suuressa määrin jo elossa!



Vacsulille tsemppiä kovasti loppuodotukseen ja liikelaskentaan. Hih, itse laskisin varmaan vaan liikkeitä tunnista toiseen, joten tuo pari kertaa päivässä kuulostaa kyllä kohtuulliselta. Eipä sulla ole enää montaa viikkoa tätä ihanuutta jäljellä, ja sitten ne huolet vasta alkaakin ;)!



Mulla muuten ei ole tota doppleria. Mies ei oli ikinä antanut mun ostaa sitä ja ei oikein muutenkaan ymmärrä näitä mun pelkoja, vaikka ihan samat kuviot hän on käynyt läpi. Sanoo vaan, että siellä ollaan ihan niin kuin ollaan ja toisaalta mikään ei ole varmaa ennen kuin vauva on sylissä. Eipä ole edes tainnut kertoa tästä raskaudesta monellekaan kaverille, kun miehet yllättyvät nähdessään minut tai kun mies sanoo, että nuo jäävät sitten taas pian kotiin.



nyt Maisa-kirjojen pariin



Myy 21+4

Ai miten olin jotenkin lukenut ristiin, kun luulin sulla olevan sen dopplerin, mutta taisi olla joku muu ja mulla mennä ajatukset nurin sitten. Luulen kanssa, etten osta sitä, kun pelkään sitä stressiä jota se ehkä aiheuttaa.



Aika onnellinen olo taas tänään. Tässä joutuu ihan oikeasti alkamaan miettiä, että toden totta taitaa lapsi tulla! Hurjaa, ja pelottavaa, vaikka sitä onkin niin kauheasti toivottu.

Ei ole meillä dopleria. Rauhallisemman keskivaiheen jälkeen hermostuneisuus palannut nyt loppuraskaudesta ja liikeseuranta auttanut siihen tuskaan. Haluaisin tämän jo syntyvän kun sit voi tarkkailla helpommin onhan kaikki kunnossa. Ja onnea hienosta ultratuloksesta.



Vacsuli ja papu 37+6

Huh, kaaduin aamulla noustessani bussista, onneksi rattaat ja muksu jäivät roikkumaan vielä bussin puolelle eivätkä tulleet päälle. Nyt maha on kipeä ja odottelen josko tyyppi alkaisi touhuta. Onneksi tuo maha kipu on tuolla ei istukan puolella ja aika pehmeästi taisin maahan tumpsahtaa. Tekisi niin mieli juosta tuohon kadun toiselle puolelle päivystykseen kurkistamaan onko kaikki hyvin. Kaikki huolestuttaa juuri nyt.. ja viikkojakin on ihan liian vähän.. kaksi päivää enemmän, niin oltaisiin jo tuon maagisen rajan yli. Perjantaina on kyllä neuvola, mutta tuntuu kamalan kaukaiselta!



Toivottavasti hoitotieteen luennot saavat tyypin hermostumaan ja pomppimaan :)!



-Myy 21+5

Mä oilsin kyl soitanut äippäpolille/synnärille ja kysynyt että tulenko näytille. Toivottavasti liikkeet tuntuivat.



T:Vacsuli ja paapu38+0

Toivottavasti myy kaikki on hyvin! Hurjalta kuulostaa. Liukkaat kelit on pelottavia kyllä. Mun talvikengätkin on kamalan luiskaat, mutta onneksi mun isomaha-kaudella on paljaat maat.



Ei erityistä raportoitavaa, kaamea kuvo vaan koko ajan ja se kyllä harmittaa. Kotiin tullessa oli jäänyt liian pitkäksi syömisväli, ja kun kiipesin (sulokkaasti tottakai) miehen syliin, tuumin että laattakohan se partaansa vasten suukon sijaan lennähtää. Mutta ei mittää semmosta sitten kuitenkaan. Oon nyt istunut syömässä tomaattia ja rypäleitä tässä. On ihan ok jos koko ajan syö.



10+2

se karkas sitte...

Teidän tekstit on kyl ihan ku lukis omiaan. Virvanliekki mulla on doppler ja se ollut tosi ihana. Kun liikkeet ei vielä tuntunu käytin sitä kerran viikossa ja jos alkoi huolestuttamaan. Oli ihana tuntea helpotus kun sai heti kuulla papusen sykkeen.

Nytkin mä lasken et koska vauva voi selvitä hengissä aikaisintaan jos syntyy. Ja entä jos se kuoleekin kohtuun tai synnytyksessä... Tammikuisissa yks vauva kuoli.

Ei tätä kukaan normaali joka ei oo kokenu mitää tajuu..

Tekis mieli taas avautua eräistä nikeistä ku on niiiin tyhmiä..Siis ei tässä pinossa. Olen ihan hiljaa ja pistän tämän ärsyyntymisen raskauden ja väsymyksen piikkiin...

Minäkin oisin varmaan sinuna myy menny sairaalaan ku oon niin hysteerinen.

Jaksuja odotukseen. Vasculi saa pian jo omansa..

moikkaamassa ja kiittämässä huolenpidosta! Mahassa kaikki on kai ok. ja tyypillä vaan tavallista villimpi päivä. Aamu oli aika hiljainen, mutta sitten iltapäivätunneilla alkoi jo melkoinen vilske. Maha on edelleen kyllä kipeä tuosta toisesta sivusta ja peppu ja lonkka. Mullahan tuonne SVO:lle olisi ollut noin 5 min kävelymatka jos jotain olisi tuntunut enemmän..



Mutta samaa minä tässä laskeskelen kuin is, eli koska voi jäädä eloon aikaisintaan, jos nyt päättää syntyä. Huoh. Ja noista kohtukuolemista kuulen juttua jatkuvasti.. jotenkin vielä kiinnitän niihin enemmän huomiota nyt. Kaiken kruunaa kivat uutiset laman keskellä, että Tampereen kaupunki ei palkkaa avopuolelle yhtään sijaisia kesäksi, eli neuvoloissakin ne jotka eivät ole lomalla niin hoitavat kaikki potilaat. Siis käyntejä vähennetään aika radikaalisti.



Mutta täällä kaikki mallillaan inhottavaa päänsärkyä lukuunottamatta.



Virvalle vielä tsemppiä pahoinvoinnin keskelle!



-Myy edelleen..

Miksei vois olla jo perjantai..



Isosmurffi, kävikö dopplerin kanssa niin, että aluksi olit koko päivän kuuntelemassa sydäntä? :) Luulen, että olisin ekan viikon varmaan kiinni siinä 24/7. Heh, mun isä on eläinlääkäri, tosin oikeastaan jo eläkkeellä. Se käy aina välillä heittämässä jotain keikkoja, ja oli ollut jossain messuilla jossain (näin hyvin kuuntelin). Siellä oli ollut joku rv15 eläinhoitajanainen, joka oli jokaisella tauolla istunut kiinni ultrassa. Isosiskokin oli aikoinaan 15v sitten töissä isän klinikalla ja oli joka päivä kurkkinut miten lapsensa kasvaa. :)



Jotenkin mulle on ylipäätään vierasta semmoinen ainainen onnen puhuminen. Nytkin ennen ultraa sanoin yhdelle siskoista, että jos ultrassa tulee huonoja uutisia, en tiedä miten jaksan työharjoittelua heti. Että pitäisköhän ottaa sitten sairaslomaa, ja minkähän verran. Sisko oikein hermostui, että otas takapakkia. Mutta en oikeastaan sano tuommoisia siksi, että uskoisin varsin niin käyvän, tai että edes välttämättä järin pelkäisin. Isot asiat on vaan semmoisia, joihin liittyviin kurjiin pelkopuoliin ja huonoihin mahdollisuuksiin tahdon vähän valmistautua, jos osaan. En nää mitään haittaa siinä, jos tuumin vähän mitäs jos jotain käy.. kun en siinä yleensä mitenkään ryve, mietiskelen vain.



Kohtukuolemat on tosi pelottavia. syyskuisissa on kaksi kohtukuoleman kokenutta, ja kyllä heiän on nähtävän hankalaa luottaa raskauteen. Nyt tuntuu itsestä aika toiveikkaalta kaiken suhteen, mutta synnytyksessa tapahtuvan vammautumisen tai muun pelko varmaan nousee mitä pitemmällä on.



Kiitti myy kohotuksista, tää olo on kyllä niin tyhmä että. Missä vaiheessa teillä on kuvotus helpottanut? Äidillä ja sisaruksilla vissiin vasta jossain kahenkympin rv korvilla..... !!!!! HYäääH. Olis kiva kanssa, kun ei koko ajan niin hirveesti turvottaisi. MUTTA en tahdo valittaa, koska on ihana olla raskaana.



Kirjoitan vielä siitä, kun olen nyt työharjoittelussa päiväkodissa. Tuumin tänään käydessäni tahtojen taistelua erään lapsen kanssa, että jos tulee holding-tilanne, en varmaan tahdo sitä hoitaa. Ne on niin fyysisiä ja lapset saattaa potkia ja lyödä ja mitä kaikkea, entä jos osuu vaikka mahaan. Tuli semmoinen äitikarhun suojelumieli kun istutin yhtä potkivaa lasta sylissä tovin.



virva, 10+3

Huomenna alkaa viikko 12. Sitten pitää enää se käydä, niin on riskirajat ylitetty. :) Ostettiin eilen semmoinen Kära barn -Boken om mig -kirja, joka on siis semmoinen ekoista vuosista kouluun asti kokoava kirja muistoista. siinä on kuvitukset muumeista, niitä Toven ihania, ja kanssa sitaatteja kirjoista. Otettiin se ruotsiksi, kun suomenkielisiä ei ollut jäljellä ja lapsesta tulee kumminkin kaksikielinen kun isänsä puhuu ruotsia.



Eipä muuta. Täällä on nyt niin rauhallista. Nukuin taas jostain kymmenestä seitsemään, sitten vaan heräsin. sisko päivittelee, että nuku nyt pitkään kun et sitten voi, mutta en voi nytkään, kun herään vain. Ei se kyllä haittaa, rauhalliset aamut on ihania. Kissa kehrää, mies vielä tuhisee. Kahvi lorisee (joskin se ei maistu, harmi) ja hesarin sivut rapisee. Meidän olkkarin iso ikkuna on auringonnousua päin. Ei nähdä ihan merta, kun ne on rakentaneet niin kaameasti tuohon eteen, mutta muuten nähtäis auringonnousu mereltä ja varmaan jotkut ihanat tehtaittenpiiputkin kaukaa. :D Tuosta edestä on kaadettu puita. Miestä se harmittaa, mutta minusta on kiva jos vähän sitten kesälläkin näkee ympärilleen.



mukavaa sunnuntaita toivotellen,

virva ja versonen 10+6

riitti ku kuuntelin hetken sykettä kerran, pari viikossa ku tuli epävarma olo. Sykkeet löysin noin viikosta 13 lähtien.. Olis kuulunu varmaa aikaisemmi mut lääkäri sanoi et kohtu oli hieman takana ja sit selvis viel et istukka on edes. Nyt oon pari viikkoa tuntenu liikkeet niin enää en oo käyttäny sitä. Mut mun oloa kyl se todella helpotti. Ja sillä voi tosiaan kuulla sykkeet jo viikolla 10.. Löysin ne aina tosi helposti paitsi kerran n. viikolla 18 ku vauva oli yhtäkkiä noussukkin tosi paljon ylöspäin ja vaihtanu vielä puoltakin niin silloin etin puoli tuntia ja olin jo ihan hysteerinen kunnes sitte ajattelin kokeilla reilusti ylempää..

Sulla varmaan kuuluu ihan siinä karvojen alkukohdassa tai mulla ainaki kuului.



Mua väsyttää, onnex huomen on vapaa.. Jakselkaa..



Is ja Papunen 21+4

Eipä mulla ihmeellisempää asiaa ole.. lähinnä nostelen pinoa ja käytän laatuaikaa kun olen yksin kotona ja en ihan vielä jaksa aloittaa silittämistä. Perjantaina kävin neuvolassa hakemassa kelan paperit ja valittelemassa raskauden ihanuutta ;)! painoa on tullut raskauden alusta jo 10kg (!!) mutta samalla tavalla mutustelen karkkeja..



Sydänääniä ei th meinannut taaskaan löytää. Ja varmaan 5 minuuttia etsi niitä. Anturi sai kyllä jämäköitä potkuja ;)! Sanoi, että kyllä näillä viikoilla pitäisi jo löytää helposti ja löytyihän ne sitten ihan navan vierestä. Sykkeet oli 152 ja mies totesi illalla, että taas sieltä tulee tyttö. Jaa-aa itsellä ei kyllä ole mitään oloa, ja ei nyt tuon perusteella viitsi mekkojakaan alkaa ostelemaan. Vauvanvaatteita meillä on kohta vaatekaupallinen kun olen innostunut noita kirppiksiä kiertelemään :). Vauva puetaan vaaleansiniseen, ruskeaan, vihreään ja keltaiseen.



Liitoskivut alkavat olla aivan järkyttävät. Tukivyö auttaa hiukan (mulla on sellainen Anitan) mutta Panadolia kuluu ja silti jokainen askel on täyttä tuskaa. Ei esikosta ollut mitään tällaista! Nauroinkin eilen illalla, että enää 20 viikkoa ja aina vaan pahenee! Mutta on se niin ihanaa olla raskaana että saa tuntuakin. Ja tyyppi on kääntynyt oikeinpäin!! Ihanaa. Saa potkuja nyt tuohon mahan päällekin, niin että esikkokin on saanut vauvaa ihmetellä.



Mites muilla sujuu? Onhan kaikki hyvin?



-Myy ja tyyppi 22+4

Isosmurffi, mää sitten ostin dopplerin.. :D Mut se ei oo vielä tullut. Toivottavasti saan yhtä hyvät kokemukset siitä kuin sä oot saanut. Ainakin pitäis alkaa äänten jo kuulua, kun nyt on 11+2 ja se tulee vasta vissiin ensi viikolla. :) Sitten on kolmastoista raskausviikko, että eiköhän sitten jo kuulu.



Onpa hassua, myy, ettei ne meinanneet kuulua ne sydämenlyönnit. Jännästi se voikin piiloutua. Onkohan lapsi myöhemminkin hyvä piiloutumaan? :) Ja hurjilta kuulostaa ne kivutkin.. Innolla oottelen!



Itellä pahoinvointi aaltoilee. On pari kertaa käynyt ykä lähellä töissä, mutta yhäkään ei ole tarttenut oksentaa. KAveri vähätteli oksentamatonta huonovointisuutta, vaikkei oo itse ollut edes raskaana. Ärsytti. Se oli siis lukenut jostain jonkun kirjoittaneen, että oli tosi huonovointinen raskaana ollessaan, oli oksentanut kerran. Sen mielestä niin ei voi sanoa.. Sanoin, että kyllä mulla on ajoittain ihan todella huono olo, vaikken oksennakaan.. Itse tämä kaverini uskoo vakaasti kuuluvansa siihen oksentavaan ihmisryhmään sitten raskaana ollessaan. No onnea vaan, voi sitten asetella tappurakruunua otsalleen.



Rakas ihminen, mutta rasittavalla tavalla kilpailuviettinen.



virva, 11+2

Sain eilen murskakritiikin työharjoittelussa, mutta se oli musta todella asiaton juttu ylipäätään. Tai huonosti annettu. Enkä ole samaa mieltä, enkä saanut puolustautua mitenkään. No sitten aloin tietty itkemään, kun oon nyt itkenyt vähän kaikesta (niinkuin muodostelmaluistelusta..) ja selittelin että oon vaan raskaana, sori. Se yliopistolta tullut arvostelija sanoi, että "ai onko sun nimi muuttunut kun oot mennyt naimisiin". Oonko se vaan minä vai oli toi törkeesti sanottu? Mua otti aivoon. Ja sitten se sanoi, että "ainakin onnittelut onnistuneesta perhesuunnittelusta, ku ehdit valmistua ennen syntymää", mun mielestä mun perhesuunnittelu ei kuulu yliopistolle pätkääkään.



Lähetin sille viestin, jossa sanoin mun kokemista epäkohdista, ja sanoin kanssa, että mun raskaus on pitkään yritetty ja kauan toivottu, eikä mun perheen suunnitelmat siitä koska meillä lapsi toivotaan tulevaksi kuulu yliopistolle. Herppasin vähän. :o



No kumminkin itelle kuuluu hyvää, pahoinvointi on mun mielestä laantunut! Jee. Ei oo enää koko ajan huono olo, vaan ihan välillä. :)



Mukavaa viikonloppua!

Kait sitä voisi jotain laittaa itsestäänkin taas pitkästä aikaa. Kuulumiset käyn lukemassa tiiviiseen tahtiin, mutta itse keskusteluun osallistuminen onkin sitten aina jotenkin "niin" hankalaa :)



Virvaliekin teksti sai hymyn huulille! Ihan oikein, että sait sanottua takaisin. OIKEIN sille epäpätevälle arvostelijalle! Pöyristyttävää, miten joku voi oikeasti loksautella tollasia suustaan!! Jospa sillä oli jotain omia patoumia tms.!



Niin ja ennen kaikkea tervetuloa odottavien haahujen puolelle Virva!



Mitäs muille kuuluu? Myylläkin alkaa olla viikkoja mukavasti kasassa.



Oma raskaus menee sellaisessakin sumussa, ettei rajaa. Ei oikein vieläkään osaa nauttia tästä ihanuudesta. Keskenmeno pistää kyllä NIIN nöyräksi, ettei sitä osaa lähteä uhmaamaan mitenkään päin. Viikkoja tulee huomenna täyteen tasan 30, joten kaiketi tässä jonkin asteinen voittajafiilis voisi jo olla. Vasta nyt olen alkanut uskaltaa miettiä pieniä vaatteita ja tarvittavia hankintoja.. ostaa en vielä oikein uskalla.. paitsi vaunut tilasin Saksasta kylläkin.. pitää hyvissä ajoin edes ne hankkia, ettei tarvi sitten pientä kainalossa kantaa! Toimitusajat oli aika huimia, joten ei lähemmäs uskaltanut jättää. Kaapeista käyn aina välillä salaa hypistelemässä pikkuruisia vaatteita (toinen lapsi siis tulossa), mutta pidän niitä vielä tiiviisti siellä laatikossa :)



Kuumeilupuolen haahuilla monella on jännät paikat! Täytyy pitää niille peukkuja, että saataisiin tänne puolelle lisää eloa! Ja ennen kaikkea sen takia, että heistä jokainen ansaitsisi oman pienen nyytin syliinsä!



Nyt nukkumaan! (zzZzz)



-G-