Kokemuksia nielurisaleikkauksesta?

[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 00:25"]

Nykyisin leikataan laserilla eli ei ole niin kipeä kurkku, mitä veitsellä leikatut. Eli ei tarvitse välittää vanhoista jutuista kuinka kipeät ovat olleet.

[/quote]

nykyisin ei leikata laserilla kaikkialla. Toimenpiteestä vajaa vuosi ja ihan veitsellä kaavittiin. Tai oikeastaan risathan nimenomaan kaavitaan irti ja sit poltellaan vuotavat suonet ja jätetään limakalvo auki.

en itseasiassa tajua miten laserilla leikkaaminen vähentäisi yhtään kipua, koska joka tavalla limakalvon pinta jää auki ja parantumisprosessi on sama.

Sattui paljon, pariin viikkoon en voinut syödä normaalisti enkä kolmeen viikkoon puhua kunnolla. Haluaisin ottaa esille kuitenkin jälkiseuraukset, leikkauksesta 7 vuotta. Minulle tuli muutamaksi vuodeksi tosi nolo s-vika. Lisäksi kuorsaus lisääntyi. Pahin vamma on se, että juomat menee vieläkin tosi helposti henkeen. Hävettää yskiä vesikulaus kaaressa toisten edessä. Ja kurkusta voi koska tahansa kuulua äänekäs röhkäys vaikkapa kadulla kävellessä. Mutta onhan loppuikä ilman angiinoita iloinen asia, eh.

Itseltäni ei ole nielurisoja leikattu, mutta mieheltän on lapsuudessaan leikattu ne, ja kuulemma koski kauheesti sekä verta tuli ja paljon,ja ei voinut kuin mehua pillillä juoda leikkauksen jälkeiset päivät, ja kylmää jäätelöä alkuun.

Alakouluaikaan joiltakin luokkakavereilta niitä risoja leikeltiin, mutta kyllähän he niistä leikkauksista näyttivät toipuvan takaisin kouluun oltuaan viikon pari poissa. Veri kuulema parskui siihenkin aikaan, mitä niitä juttuja muistelen kuulleeni. Olen nimittäin jo niin vanha, että kävin kansakoulua 60-luvun lopulla, ja siihen aikaan vissiin herkemmin liian isot risat leikattiin lapsilta kuin mitä nykyisin - sellainen käsitys mulle vaan on jäänyt; en tiedä varmasti pitäneekö paikkansa?  Omilta lapsiltani risoja ei ole tarvinnut leikata.

Hanki kotiin jäämurskapusseja. Ei jääpalapusseja vaan jäämurska. Kipu on aivan hirveä ja pystyin alottaa aamut vaan tunkemalla suuni täyteen jäämurskaa, että sain särkylääkkeet alas. Panacodeista tuli uskomaton ummetus, joka irtos lopulta jollain perähuuhtelulla. Edes Microlaxit ei auttanu. Sit oli takapuoli ja nielu kipeenä. Viikko meni etten kivun takia pystyny nukkumaan ollenkaan. Kolme viikkoo leikkauksesta pääsin takas töihin. Vuoden tuntu niinku nielussa olis ollu joku ylimääränen palanen, mutta ku se tunne katos, niin tosi hyvä on ollu. Ihan hirvee kokemus, mutten kadu tippaakaan. Mulla oli niin iso nielurisat, että olin jatkuvasti kipee, ne keräs proppuja, kuolasin ja kuorsasin. Nyt kaikki on poissa. Kyllä säki ap kestät, ku asennoidut, että pari viikkoa ja sit se on ohi.

Tosi tapauskohtaista. Yksi tuttuni oli leikkauksessa pari viikkoa ennen minua... ja sai jonkun komplikaation tms. Oli sairaalassa viikon, oksenteli ja ei saanut syötyä oikein mitään. Oli kiva kuunnella näitä juttuja ja odottaa omaa leikkausta... No, oma toipuminen menikin sitten poikkeuksellisen hyvin: olin osastolla 5-6 tuntia ja kotonakin toipuminen sujui hyvin. Toki kurkku oli tosi kipeä, mutta panacod auttoi siihenkin. Mehujäätä ja jäätelöä tuli jonkun verran syötyä, mutta jo seuraavana päivänä söin esim. hyvin jäähtynyttä pastaa ja pieneksi silputtua keitettyä kananmunaa. Juomista mehu toimi parhaiten, esim. limsan hiilihappo tuntui kurkussa pahalta. Eli varaa kotiin mehuä, jäätelöä, ummetuslääkkeitä ja kasa hyviä elokuvia, niin selviydyt varmasti :) Tsemppiä!

Mulla leikkaus 3vk päästä, ei ois pitäny lukea tätä ketjua!

Ihan kauhukokemus. Leikattiin kk sitten, kahdesti auennut ja tälläkin hetkellä kylmäkalle kurkulla kun tuntuu että aukeaa.

Kipulääkkeet edelleen 7h välein.

Mulla leikattiin 3kk sitten ja oon 40vee.

Itse leikkaus sujui hyvin, oli lääkkeet kohillaan. Kipeä todella olin sen 2 viikkoa, mutta kellotin lääkkeidenottoajat itselleni (heräsin jopa yöllä ottamaan kipulääkkeen)joka auttoi asiaa paljon. Söin maksimiannoksen kipulääkkeitä mitä määrättiin ja voin sanoa etten olisi kyllä ilman niitä pärjännyt.

Nieleminen oli tuskaa mutta mua helpotti mehujäät ja se että join paljon kylmiä nesteitä koko ajan. Maitotuotteita kannattaa välttää, ainakin mulla teki ikävän kalvon nieluun. Samoin ku tein smoothieita johon laitoin marjoja, ne siemenet takertui nielun peitteisiin kiinni. Sitrushedelmien hapokkuus polttelee myös nieluun.

En pystynyt syömään kiinteää ruokaa siihen 2 viikkoon juuri lainkaan. Olin tehnyt valmiiksi sosekeittoja jne jääkaappiin ja pakkaseen. Jääpaloja oli hyvä imeskellä. Tein jääteestä mm.jääpaloja.

Nyt iloinen että leikkaus ohi ja onnistui. Eipä oo ollu angiinaa tänä talvena🤗

Onhan sitä varmasti ehdotettu mutta mites sitten kun mikään antibiootti ei tehoa? Nimimerkillä kokemusta on. Mulla oli 3 antibioottikuuria ja sen jälkeen lääkärit sano, että leikkaukseen mars.

Oon ite menossa toista kertaa nielurisaleikkaukseen jo toista kertaa jännittää tosipaljon ku jos se on jotenki varallisempaa tai jotain onko kellää kokemusta kahesta nielurisaleikkauksesta😣😳

Mulla leikattiin 40vuotiaana,kova oli kipu sen jälkeen. Vuotivat verta kotona. Sen jäljefn poltettiin kurkkua ja pikku kieli turposi oli vaikea hengittää.2vkoa kesti yöllliset säryt korvissa.lääkkeet auttovat vaan vähän. Kärsitty on mutta nyt ei tarvi angiinasta kärsiä eikä kurkkukivusta. Onneks ei tiedä etukäteen mitä se aiheuttaa.

Haluan tänne joukkoon positiivisen kokemuksen! Leikkauksesta toipuminen on luonnollisesti yksilöllistä, mutta nettiin tulee herkemmin jaettua negatiivisia kuin helppoja kokemuksia ja ai että tällaisen kivemman kokemuksen lukeminen ennen omaa leikkausta olisi tuntunut helpottavalta!!

Itse leikkauspäivä) meni käsittämättömän hyvin. Jännitti IHAN SIKANA, ja se otettiin sairaalassa kaikkien toimesta erinomaisesti huomioon. Sain asianmukaiset lääkkeet, sopivasti seuraa ja kaikki tehtiin ajan kanssa rauhallisesti toimenpiteestä kertoen. Olo leikkauksen jälkeen oli ensi hetkistä asti erinomainen ja helpotus niin suuri, että tuli itku :D Kuten hoitajalle siinä totesin, niin toki kurkkua aristi mut omalle kohdalla olo muuten olisi sallinu vaikka juoksulenkin. Pääsinkin kotiin tosi nopeasti, ehkä kolmen tunnin hengailun jälkeen, joka meni ihan hujauksessa syödessä ja lääkäreille ja hoitajille höpötellessä.

Ensimmäiset päivät pelotti, mut en tuntenut kipua käytännössä ollenkaan. Mitään oikeeta ruokaa ei saanut tai halunnut syödä, puhuminen ja syöminen tuntui vähän epämukavalta, mutta varsinaista kipua en tuntenut muutoin kun yöllä kurkun kuivuessa ja sekin lähti välittömästi juomalla.

Leikkauksen ikävin vaihe oli peitteiden irtoaminen (mun kohdalla pahin aika oli päivät 5-9). Silloin oli kipua syödessä, arpien alta paljastuvat haavat kirvelivät nimittäin melkoisesti. Ei kuitenkaan todellakaan mitään sietämätöntä kipua ja kunhan välttelin kurkkua ärsyttäviä ruokia (esim. kaikkea mikä sisälsi marjoja), niin ruokaa sai alas ja fiilis pysyi hyvänä! Jäde ja jääpaloiksi pakastettu smoothie olivat lempparit tähän hetkeen.

Mulle tuli useemman kerran jälkivuotoa, kerran sitä jouduttiin jopa hoitamaan sairaalassa asti yöpäivystyksessä. Tä oli ehkä mun isoin pelko toipumiseen liittyen, mutta ei ollut tämäkään paha. Toki verta vuotavana oli ikävää odotella useamman tunnin apua päivystysjonossa, mutta apua oli koko ajan saatavilla eikä kipuja ollut tässäkään tilanteessa. Vuoto saatiin täysin kivuitta ja helposti tyrehtymään. Luulin itse, että suonet joudutaan aina polttamaan - ei jouduta, mulla sieltä vaan leikeltiin verihyytymiä, imuroitiin verta ja tyrehdytettiin verta painamalla sykeröllä. Ei tuntunut missään, koska suu puudutettiin ensin - ei ollut kipua, mutta ei tuntunut edes epämukavalta.

All in all, reilu pari viikkoa leikkauksen jälkeen en voi vielä sanoa oliko leikkaus hyödyllinen, mutta oma kokemus on, että vaikea se ei ollut. Omalla kohdalla angiinat on ollut paljon ikävämpi kokemus ja haluan jakaa tämän kokemuksen yhtään muiden ikäviä kokemuksia vähättelemättä muistuttamaan, että näinkin VOI käydä!