Mitä mieltä näistä "Rakkaudenhuumassa" & jätetään perhe-ihmisista??
Mulla lähipiirissä ollut useampikin jutt: Ollaan oltu kauan naimisissa, on lapset ja asiat kunnossa päällisin puolin. Sitten toinen puolisoista yllättäen rakastuu aivan päätäpahkaa - usein vielä varattuun perheeliseen osapuoleen. Soppa on valmis.. huumassa eletään, lapset ollaan valmiita jättämään saman tien, edetään uudessa suhteessa nopeasti.. kaikki kärsii - paitsi nämä kaksi toisiinsa rakastunutta.
Kommentit (28)
kärsinyt parisuhteessa niin, että oli ajautunut suhteeseen toisen miehen kanssa?
rakastui toiseen ja jätti entisen miehensä. Uuden ukon kans salamavauhtia naimisiin ja lapsikin tehtiin samantien. Rakkaudenhuuma laimeni pian, nainen tajusi ettei rakasta aviomiestään yhtään. Haluaisi takaisin exänsä, jättäisi aviomiehensä sillä sekunnilla kun ex näyttäisi vihreää valoa, vaan sitäpä ei taida tapahtua. Mahtaa kaduttaa ja paljon...
En voi olla miettimättä että, kaduttaako sitä miestä kun rakkauden huumassa jätti entisen ja nyt on sitten ongelmia niin exän kun nykyisenkin kanssa?
tuttavapiirissäsi heitä ei ole kuin muutama.
Heti-mulle-kaikki-antakaa!!
Asenne on niin kovin tavallinen nykyään. Vain itsellä on merkitystä ja sillä että (kaikkien) elämä pyörii itsensä ympärillä.En oikein jaksa näitä, onneksi mun tuttavapiirissä heitä on vain muutama.
voi olla usein vaan keino lopettaa se edellinen huono suhde.
En ymmärrä tätä hokemista että "erotaan liian helposti" - minun tuttavissani tämä on ainakin täysin päinvastoin, eli ollaan yhdessä taloudellisten, sukulaisten ja tuttavien yms. syiden vuoksi.
Eräskin ystäväni, joka on todella onneton liitossaan (ulospäin muuten näyttävät ihan unelmaparilta), ihan syystä (tiedän- monia juttuja) sanoo usein, että haluaisi erota mutta, se on liian vaikeaa ja raskasta. Voin vaan kuvitella, että tähän kun tulee joku joka edes vähän antaa huomiota - on helppo "langeta" ja saada syy erolleen.
Täytyy aina muistaa, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää - itse olen huomannut tämän monen monta kertaa eli se "unelmapari" onkin todellisuudessa ollut sen irvikuva.
rakastui toiseen ja jätti entisen miehensä. Uuden ukon kans salamavauhtia naimisiin ja lapsikin tehtiin samantien. Rakkaudenhuuma laimeni pian, nainen tajusi ettei rakasta aviomiestään yhtään. Haluaisi takaisin exänsä, jättäisi aviomiehensä sillä sekunnilla kun ex näyttäisi vihreää valoa, vaan sitäpä ei taida tapahtua. Mahtaa kaduttaa ja paljon...
En voi olla miettimättä että, kaduttaako sitä miestä kun rakkauden huumassa jätti entisen ja nyt on sitten ongelmia niin exän kun nykyisenkin kanssa?
Aina puhuu vain siitä eksästä ja kuinka oli hölmö jättäessään.
Miehiä tiedän kaksi, joilla tuo uusi huuma loppui kuin seinään, kun "rakastavaiset" saivat toisensa. Kumpikin pyörittää taas uutta kuviota sen nykyisen tietämättä.
No. Sitä saa mitä tilaa. Harvoin se oikeesti vaihtamalla paranee. Samat ongelmat tulee eteen siinä uudessa suhteessa. Ehkä nää uudet naisetkin havahtuu huomaamaan, että jotain on meneillään, kun vauva-aika on ohi ja hormoonihuurut häviää :(.
Niin siis itse tavallan ymmärrän sen et ihmien kaipaa rakkautta, jonka hän siis voi perheellisenäkin kohdata toisen osapuolen kanssa. Siinä ei ole mitään väärää tunteille ei ihminen mitään voi.
Nämä perheet joita tiedän, on ihan oikeasti asiat olleet hyvin- ei olla riidelty, ei ole ollut sellaisa alistamista, ollaan arvostettu toisiaa. Mutta ehkä ollaan menty ystävyystasolle liikaa - sitten toinen osapuoli on vain tavannut ihmisen johon on rakastunut.
MUTTA miksi on vaikeaa yrittää korjata sitä omaa rakkauselämäänsä puolisons kanssa? Tiestysti asia on eri jos on ristiriitoja, uhkaa, henkistä pahaa oloa..
Nyt vain yritän tukea naispuolista ystävääni joka on jättämässä lapsensa isälleen ja lähtemässä toisen miehenmatkaan..
t.ap
Tiedän, miten vaikeata aidosti tuntevan ja avioliittoon uskovan naisen on todeta, että on tullut tehtyä väärä ratkaisu. Toivon, että löydät itsellesi sen oikean ratkaisun, joka ei satuta lapsia eikä sinua eikä turhaan myöskään lasten isää.
Itse olen tällainen paheksumasi ihminen. Päällisin puoli kaikki hienosti: hieno koti, ihanat lapset, kunnon mies. Mutta kotona minua ei arvosteta, ei olla kiinnostuneitta. Tsemppaan jatkuvast, että minusta pidetään.
Nyt olen syvästi ihastunut perheelliseen mieheen (hän minuun). Harvoin näemme, sitäkin enemmän keskustelemme. Perhettäni en missään nimessä hylkää, lapsia en ikinä. Tässä rauhassa katselen mitä tapahtuu ja toivon kaiken järjestyvän. Pakko luottaa elämään, edes joskus.Ja tiedätkö, meitä ihmiskohtaloita on moneen junaan. Uskoisinpa väittää että kaikilla on ristimme kannettavana ainakin jossain vaiheessa elämää. Turha tuomita.
Itse olen tällainen paheksumasi ihminen. Päällisin puoli kaikki hienosti: hieno koti, ihanat lapset, kunnon mies. Mutta kotona minua ei arvosteta, ei olla kiinnostuneitta. Tsemppaan jatkuvast, että minusta pidetään.
Nyt olen syvästi ihastunut perheelliseen mieheen (hän minuun). Harvoin näemme, sitäkin enemmän keskustelemme. Perhettäni en missään nimessä hylkää, lapsia en ikinä. Tässä rauhassa katselen mitä tapahtuu ja toivon kaiken järjestyvän. Pakko luottaa elämään, edes joskus.
Ja tiedätkö, meitä ihmiskohtaloita on moneen junaan. Uskoisinpa väittää että kaikilla on ristimme kannettavana ainakin jossain vaiheessa elämää. Turha tuomita.